Torstai 21.6.2018

Virkamies esittää isoa muutosta: ”Muuttaisi vaalitulosta vain vähän, mutta oikeaan suuntaan”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
3.3.2018 09:49
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    Nykyisessä vaalijärjestelmässä on oikeusministeriön vaalijohtajan mukaan kaksi olennaista vikaa.
|

Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen esittää muutosta vaalipiirijakoon.

Jääskeläinen jakaisi nykyisen Uudenmaan vaalipiirin kahtia siten, että Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit muodostavat Pääkaupunkiseudun vaalipiirin ja muut Uudenmaan kunnat Uudenmaan vaalipiirin.

Lisäksi hän ehdottaa, että niissä vaalipiireissä, joissa valitaan 10 edustajaa tai vähemmän (käytännössä siis Keski-Suomi, Satakunta ja Lappi), otetaan käyttöön tuloksen laskentamenetelmänä käyttöön nykyisen d’Hondtin menetelmän sijasta St. Laguesin menetelmä.

–St. Laguesin menetelmän käyttö kolmessa pienimmässä vaalipiirissä muuttaisi vaalitulosta todennäköisesti vain vähän, mutta oikeaan suuntaan. Laskin vuoden 2015 eduskuntavaalien tuloksen uudestaan St. Laguesin menetelmällä ja se muutti vaalien tulosta yhdellä paikalla sekä Lapissa että Keski-Suomessa. Lapissa yhden paikan olisi saanut 10 % äänistä saanut puolue ja Keski-Suomessa 6,7 % äänistä saanut puolue, jotka vuonna 2015 jäivät tyystin ilman paikkoja näissä vaalipiireissä, Jääskeläinen kommentoi blogissaan

Jos Jääskeläisen ehdotus toteutettaisiin, vaalipiirejä olisi uudistuksen jälkeen 13 ja niistä 10 suurinta olisi keskenään melko samankokoisia: Helsinki (22 edustajaa), Pirkanmaa (19), Uusimaa (18), Oulu (18), Varsinais-Suomi (18), Pääkaupunkiseutu (17), Kaakkois-Suomi (17), Vaasa (16), Savo-Karjala (15) ja Häme (14). Piilevien äänikynnysten vaihteluväli olisi näissä vaalipiireissä Jääskeläisen mukaan 4,3 – 6,7 %.

–Eduskunta on viimeisten 20 vuoden aikana antanut useita ponsia, joissa edellytetään yhtäältä eduskuntavaalien suhteellisuuden vahvistamista, mutta toisaalta myös poliittisen kentän pirstoutumisen ehkäisemistä. Ehdotukseni saattaisi olla yksi mahdollinen vastaus näihin sinänsä melko ristikkäisiin tavoitteisiin, hän sanoo.  

Nykyisessä vaalijärjestelmässä on Jääskeläinen mukaan kaksi olennaista vikaa.

Ensimmäinen ongelma on hänen mukaansa se, että Manner-Suomen 12 vaalipiiriä ovat nykyisin keskenään hyvin erikokoisia, koska vaalipiirien koko määräytyy niiden väestömäärän mukaan ja väestö on keskittymässä yhä enenevässä määrin etelän suuriin kasvukeskuksiin. Suurin vaalipiiri, Uudenmaan vaalipiiri, kasvaa seuraavissa eduskuntavaaleissa yhä suuremmaksi, 36 edustajan vaalipiiriksi.

Jääskeläisen mukaan ongelma on myös se, että vaalien suhteellisuuden käytännön toteutumista mitataan yleensä ns. piilevän äänikynnyksen avulla. Piilevä äänikynnys kertoo, kuinka suuren osuuden vaalipiirissä annetuista äänistä puolueen tulisi saada, jotta se saisi läpi vähintään yhden kansanedustajan. Äänikynnys on sitä korkeampi, mitä vähemmän vaalipiiristä valitaan kansanedustajia ja päinvastoin.

–Suurimmassa vaalipiirissä eli Uudenmaan vaalipiirissä laskennallinen piilevä äänikynnys on 2,7 % ja pienimmässä eli Lapin vaalipiirissä 12,5 %. Ero on merkittävä. Tästä aiheutuu myös toinen ongelma: suhteellisuus toteutuu nykyisellä d’Hondtin menetelmällä huonosti nimenomaan kaikkein pienimmissä vaalipiireissä, hän kommentoi.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Janne Paalijärvi

"–Eduskunta on viimeisten 20 vuoden aikana antanut useita ponsia, joissa edellytetään yhtäältä eduskuntavaalien suhteellisuuden vahvistamista, mutta toisaalta myös poliittisen kentän pirstoutumisen ehkäisemistä."

"Poliittisen kentän pirstoutumisen ehkäiseminen" käännettynä suomeksi: "Emme halua uusia puolueita eduskuntaan, koska meillä on täällä nykyisillä niin kiva mällätä"