Tiistai 21.8.2018

IL:n ja US:n tutkimus: Sotilasyhteistyöllä USA:n ja Naton kanssa vahva tuki - 46 prosenttia hyväksyy yhteisen pelotteen tekemisen

Jaa artikkeli:
Luotu: 
4.3.2018 18:02
  • Kuva: Mikael Perilä / Iltalehti
    Kuva
    Tutkimusyhtiö Tietoykkösen haastattelututkimuksen vastaajista 46 prosenttia ilmoitti kannattavansa syvenevää sotilaallista yhteistyötä lännen kanssa.
|

Likimain joka toinen suomalainen kannattaa vahvaa puolustusyhteistyötä Yhdysvaltain ja Naton kanssa, kertoo Iltalehden ja Uuden Suomen teettämä mielipidemittaus.

Tutkimusyhtiö Tietoykkösen haastattelututkimuksen vastaajista 46 prosenttia ilmoitti kannattavansa syvenevää sotilaallista yhteistyötä lännen kanssa. Noin joka neljäs, 28 prosenttia, ilmoitti vastustavansa tällaista politiikkaa ja 26 prosentilla ei ole kantaa asiaan.

Helmikuun lopussa tehdyn tutkimuksen kysymys kuului: Suomi tekee syvenevää sotilaallista yhteistyötä lännen eli käytännössä Yhdysvaltain ja Naton kanssa luodakseen yhdessä sotilaallisen pelotteen Venäjän mahdollista uhkaa vastaan. Onko tämä politiikka mielestänne oikeansuuntaista?

Kysymys tiivistää Suomen tämänhetkisen puolustuspolitiikan ytimeensä. Sotilaallista pelotetta korostava turvallisuus- ja puolustuspoliittinen toimintamalli hyväksyttiin eduskunnassa viime keväänä ja toissa vuoden lopussa kahdessa äänestyksessä. Äänestyksissä vahvistettiin eduskunnan valiokuntamietinnöt hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta sekä puolustuspoliittisesta selonteosta.

Iltalehden ja Uuden Suomen tutkimuksessa yllättää pääoppositiopuolue Sdp:n kannattajien vastausjakauma. Sosiaalidemokraattien äänestäjistä 52 prosenttia kannattaa sotilaallista yhteistyötä USA:n ja Naton kanssa.

Syvenevään sotilaalliseen yhteistyöhön myönteisimmin suhtautuvat kokoomuslaiset ja vasemmistoliiton kannattajat kielteisimmin.

Nato-kannatus laskussa

Suomen Nato-jäsenyyden kannatus on tutkimuksen mukaan nyt 17 prosenttia. Jos tulosta vertaa Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) viime syksynä tekemään haastattelututkimukseen, kannatus on laskenut viisi prosenttiyksikköä.

Huomionarvoista on, että samalla jäsenyyden vastustaminen on vähentynyt ja epävarmojen osuus on lisääntynyt.

Epävarmojen osuus on Iltalehden ja Uuden Suomen tutkimuksessa 28 prosenttia, kun se MTS:n tutkimuksessa oli 17 prosenttia. Epävarmojen osuus on todennäköisesti nyt suurinta yli kymmeneen vuoteen.

Presidentin kannanotto

Nato-jäsenyyden kannatus nousisi, jos tasavallan presidentti sanoisi, että Suomen pitää liittoutua.

Mikäli tasavallan presidentti päätyisi Nato-jäsenyyden kannalle, niin 38 prosenttia olisi valmis tukemaan jäsenyyttä. Tällöin kannattajien määrä siis kasvaisi noin 20 prosenttiyksikköä.

Vastaukset kuitenkin hajoavat selvästi, mikä kuvastaa suomalaista vaikeutta ottaa asiaan kantaan tällaisessa kuvitellussa tilanteessa.

Tässä tapauksessa jäsenyyden vastustajien määrä olisi sama kuin kannattajien ja epävarmojen osuus pysyy korkealla.

Johtajuuden kaipuu

-Kansalaiset odottavat johtajuutta, sanoo Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen tutkimuksen tuloksista. Tämä on hänen mielestään tutkimuksen päätulos.

Tiilikainen kiinnittää huomiota epävarmojen osuuden kasvamiseen, mikä on näkynyt myös Ylen teettämässä vastaavassa tutkimuksessa viime vuoden lopulla.

-Suomalaiset ovat tulleet epätietoisemmiksi, Tiilikainen sanoo.

Tiilikainen tulkitsee, että kansalaiset hyväksyvät melko laajasti ”optio-linjan” Nato-jäsenyydestä ja he antavat tuen Suomen nykyiselle politiikalle, joka tähtää läntisen sotilaallisen yhteistyön syventämiseen.

NÄIN TUTKIMUS ON TEHTY

Tutkimuksen on tehnyt Iltalehden ja Uuden Suomen toimeksiannosta Tietoykkönen Oy 14.-26.2.2018.

Haastattelut (1500 kappaletta) on tehty puhelinhaastattelujen ja verkkokyselyn yhdistelmänä.

Otantamenetelmänä on käytetty satunnaisotannan ja kiintiöpoiminnan yhdistelmää.

Tutkimuksen virhemarginaali on noin 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lue myös: Näkökulma: Suomen ”Nato-vaalit” käydään 9.9.2018 – Ruotsissa

Jaa artikkeli:

Kommentit

Esa Auramäki

Mutta kuitenkin: "Nato-kannatus laskussa

Suomen Nato-jäsenyyden kannatus on tutkimuksen mukaan nyt 17 prosenttia. Jos tulosta vertaa Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) viime syksynä tekemään haastattelututkimukseen, kannatus on laskenut viisi prosenttiyksikköä." Kysymykset ovat kovin johdattelevia. Uuden Suomen poliittisten halujen ja pyrkimysten mukaisia. Selkeä kysymys toki tuo kysymys Nato-jäsenyydestä, jota kannattaa siis VAIN 17 %. Ja vastustaa 55. Luulen, että yhteistyö Ruotsin kanssa saa enemmän kannatusta. Ja kannattaisi varmaan harrastaa yhteistyötä myös Venäjän kanssa. Silläkin voisi lisätä turvallisuutta. Mutta kun maa on täynnä näitä länsitrolleja ... kaikesta verenvuodatuksesta huolimatta.

Ralf Karlsson

Viimeisten 800 vuoden aikana Venäjä om käynyt sotaa yli 30 kertaa, ensiksi Ruotsin kanssa kun Suomi oli osana Ruotsia ja sittemmin itsenäisen Suomen kanssa 3 kertaa. Lasken 1918 sodan mukaan koska Venäjän punaiset joukot aseistivat suomalaisia kapinallisia. Miten sinä Esa Auramäki niin kuin käytännössä olit ajatellut että puolustusyhteistyö ainoan mahdollisen hyökkääjän kanssa toteutuisi käytännössä. Lidlissä on usein folio tarjouksessa. Tee itsellesi halpa hattu niistä.

Kimmo Tallqvist

Eikös tässä olla taas menossa perse edellä puuhun.
Sauli Niinistö totesi viime vuoden Münchenin turvallisuuskonferensissa euroopan turvallisuusuhiksi terrorismin,maahanmuuton ja viimeisenä venäjän ja krimin/ukrainan tilanteen.
Antoi lausunnon jenkkitoimittajille ilman suvakkisilottelua.
Turha roudata rautaa itärajalle kun löppähousut sipilä ja Orpo aloittivat avoimien ovien päivät pitämällä länsirajan auki.
Kansalaisille realistisempi uhka on terrorismi ja islamisaatio kuin teoreettisempi valtiollinen sotilaallinen konflikti

Riitta Anttila

Se mitä media kirjoittaa Natosta ja yhteistyöstä USA:n on mielipiteen muokkausta.
Ihmiset ymmärtävät hyvin mikä olisi tilanteemme konfliktissa ja jo ennen sitä, mikäli olisimme Naton jäsen. Olisimme Naton astinlauta Venäjälle ja kriisin sattuessa sotatanner. Ei konfliktia Amerikan mantereella käydä. Se siitä turvallisuudesta.

Ari Ohvo

Suomi on yrittänyt olla historiansa aikana neutraali maa oikeastaan koko olemassaolonsa ajan ja silti vaan on aina jouduttu sotimaa milloin Venäjää ja milloin Saksaa vastaan. Suomi ei ole mikään kupla. Jos sota syttyy on mahdotonta olla neutraali vaikka kuinka kestitetään ja pokkuroidaan idän johtajia. En myöskään usko että venäläiset pelkäävät Tuomiojan sopimuspapereita.

Jussi Hietala

Vuosikymmeniä jatkunut natovastainen huuhaapropaganda on pelotellut suomalaiset vauhkoiksi ja näkyy tässäkin kyselyssä täysin irrationaalisina tuloksina.

46 prosenttia ilmoittaa kannattavansa syvenevää sotilaallista yhteistyötä lännen kanssa. Huomattavasti harvempi vastustaa. Aivan realistisesti siis ymmärretään, että tarvitsemme liittolaisia.

Kuitenkin vain 17 prosenttia kannattaa Nato-jäsenyyttä. Ollaan siis mieluummin ottamassa vastaan sellainen länsiliittoutuminen, joka ei tositilanteessa takaa minkäänlaista apua, kuin Nato-jäsenyys turvatakuineen. Tämä jakauma on täysin järjetön ja kertoo vain siitä, että kun poliitikot vaaleista toisiin kiljuvat Naton hirveyttä, on Natosta muodostunut kansalaisille paskahalvauksen aiheuttava kirosana, jonka sisältöä ei edes uskalleta tutkia.

Kuitenkin, jostain ihmeen syystä, yhdelläkään Nato-maalla ei ole ollut Venäjän kanssa mitään sotilaallisia ongelmia. (Poikkeuksena Turkki, jonka ulkopolitiikka on ihan sisäsyntyisesti täysin sekopäistä). Natoon kuulumattomilla ongelmia onkin sitten ollut sitäkin enemmän.