Tiistai 19.6.2018

6 havaintoa Suomen työmarkkinoilta: Ongelma suurissa kaupungeissa – työpaikat ja työttömät eivät kohtaa

Jaa artikkeli:
Luotu: 
5.3.2018 13:24
Päivitetty: 
5.3.2018 13:39
  • Kuva: Satumaari Ventelä / Alma Talent arkisto
    Kuva
|

Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma eli yhtäaikainen pula työpaikoista ja työntekijöistä on ensisijaisesti suurten kasvukeskusten ongelma, kerrotaan maanantaina julkaistussa valtioneuvoston selvityksessä. Laajan tilastotutkimuksen on tehnyt Jyväskylän yliopisto.

Työpaikat ja työttömät eivät siis kohtaa kasvukeskuksissa, joiksi on selvityksessä listattu seitsemän seutukuntaa: Helsinki, Turku, Tampere, Oulu, Jyväskylä, Kuopio ja Seinäjoki. Näissä seutukunnissa avointen työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut yhtäaikaisesti ja yhtäjaksoisesti vuosina 2013–2016. Maan muissa 63 seutukunnassa työttömyys on noussut ilman merkittäviä muutoksia avoimien työpaikkojen määrässä tai niiden osuudessa.

Alla tarkemmin tästä sekä viidestä muusta työmarkkinoihin liittyvästä havainnosta, jotka tutkimuksessa nostetaan esiin.

6 tutkimuksen havaintoa työmarkkinoista ja kohtaanto-ongelmasta:

1. Vakanssiaste eli avoimien työpaikkojen määrä suhteessa työllisten ja avoimien työpaikkojen kokonaismäärään on noussut merkittävästi vuoden 2009 jälkeen. Kuukauden aikana rekisteröityjen avointen työpaikkojen lukumäärä nousi vuosien 2008–2010 keskimääräisesti 62 000:sta vuosien 2014-16 noin 78 000:ään. Vakanssiasteella mitattuna kasvu oli 0,3 prosenttiyksikköä, 1,2 prosentista 1,5 prosenttiin.

Vastaava nousu koettiin 1990-luvulla, kun vakanssiaste nousi 0,3 prosentista 0,6 prosenttiin. Nämän havainnot yhdessä työttömyyden kasvun kanssa viittaavat työmarkkinoiden yleisen toimintakyvyn alentumiseen.

2. Seutukuntakohtaisen tilastoanalyysin mukaan työmarkkinoiden kohtaanto on heikentynyt vuosina 2013–2016 erityisesti maan seitsemässä suuressa seutukunnassa, Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa, Oulussa, Jyväskylässä ja Seinäjoella. Niissä sekä avointen työpaikkojen että työttömien määrä on kasvanut yhtäaikaisesti 2013 alkaen.

Pienemmissä seutukunnissa avointen työpaikkojen määrä on pysynyt keskimäärin ennallaan tai vähentynyt, ja työttömyys on noussut. Avoimet työpaikat ovat vähentyneet erityisesti sekä suhdanne- että rakenneongelmista kärsineissä seutukunnissa.

Työmarkkinoiden kohtaannon heikentyminen heijastaa seitsemän suuren kasvukeskuksen kehitystä. Tarkasteluperiodilla työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi koko maassa noin 100 000 hengellä. Tästä kasvusta noin kolme neljäsosaa on peräisin suurista seutukunnista, josta merkittävä osa Helsingin seutukunnasta.

3. Työpaikkojen täyttyminen on hidastunut yhtäjaksoisesti vuodesta 1991 lähtien, ja yli kaksi kuukautta avoimena olevien työpaikkojen osuus on kasvanut finanssikriisin jälkeen 15 prosenttiyksiköllä.

Uusien avoimien työpaikkojen täyttyminen on hidastunut. Vuonna 1995 noin 67 prosenttia uusista avoimista työpaikoista poistui työvoimahallinnon rekistereistä saman kuukauden aikana. Vuonna 2014 tämä osuus oli 45 prosenttia.

4. Työnteon kannustimet ovat heikentyneet. Yksilötason käytettävissä oleviin rahatuloihin perustuvat laskelmat vuosilta 2001–14 osoittavat, että koko vuoden työttömänä olevan työnhakijan kokopäiväisestä työllistymisestä saama lisätulo heikentyi 2010-luvulla. Verrokkiryhmiin perustuvien arvioiden mukaan vuonna 2014 lisätulo työllistymisestä oli samalla tasolla kuin 2000-luvun alkuvuosina. Kannusteet heikentyivät yhtäläisesti kaikilla koulutustasoilla ja molemmilla sukupuolilla.

5. Kannustetasot vaihtelevat merkittävästi sosioekonomisten ryhmien välillä. Kannustetaso on korkein nuorilla, korkeasti koulutetuilla työttömillä miehillä, ja matalin alle 35-vuotiailla, vähän kouluttautuneilla työttömillä naisilla. Heikoin kannuste on ei-korkeakoulutetuilla naisilla, joilla on alle kolmivuotiaita lapsia.

6. Taloudellisilla kannusteilla on yhteys työllistymiseen. Kymmenen prosenttia korkeampi kannustetaso on yhteydessä noin viisi prosenttiyksikköä korkeampaan työllistymisen todennäköisyyteen.

Kannustetason ja työllistymisen välinen yhteys varioi sosioekonomisten ryhmien välillä. Miehillä yhteys on naisia heikompi. Nuorilla ja korkeakoulutetuilla se on varttuneita ja ei-koulutettuja vahvempi. Pitkäaikaistyöttömillä se on muita heikompi ja perheellisillä naisilla ja miehillä muita vahvempi.

Tutkimuksesta: Tutkimuksen yksilötason aineisto sisältää 14,6 miljoonaa havaintoa työllisistä ja 1,3 miljoonaa havaintoa työttömistä työnhakijoista vuosilta 2001-2016. Tutkimuksessa korostetaan, että käytetyt tilastotiedot päättyvät vuoteen 2014/2016. Tämän jälkeen päätetyt uudistukset ovat voineet vaikuttaa työmarkkinoiden toimintaan. Muun muassa pitkäaikaistyöttömyyttä on pyritty vähentämään TE-toimistojen uudella haastattelumallilla.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Jari Kaisla

Työnantajien vaatimukset ovat tasolla joita on nykyisin vaikea täyttää kenenkään vastavalmistuneen tai työttömänä pitkään olleen. Ahkera tai oppimiskykyinen työntekijä ovat lähinnä kirosanoja nykyajan työnantajille. Työnantajat haluavat työntekijöitä joille ei tarvitse opettaa mitään ja jotka voivat ensimmäisestä päivästä lähtien työskennellä itsenäisesti. Jonkun täytyy siis kantaa ensin riski siitä, että työntekijä on opetettu tehtäviin.

Henri Järvi

Työntekijä ja raha ne ei taida kohdata koska Hallitus on ihan lainsäädännön voimalla ruvennut järjestämään ilmaistyöntekijöitä työnantajille, halpis orjia. Koska näin pitkälle työntekijän oikeuksien polkemisessa on menty, oikeudessa säälliseen palkkaan, niin kukaan ei halua maksaa enää kohta kenellekkään mitään vaan työnantaja, nimenkin perusteella pyrkivät antamaan vaan työtä, ja palkka, jos sitä joku maksaa niin ehkä valtio toimeentulotukena. Siksi Kokoomus haluaa maahan lisää pakolaisia, halpisorjiksi. Halpisorjahan on tyytyväinen kun voi tehdä jotain, hetken aikaa tosin. Pian sekin on jo tosin vaatimassa jotain. Sellainen on ihmisen luonto.