Keskiviikko 12.12.2018

Petteri Orpo: Suomi löysi 7 kumppania Euroopasta – yhteinen kannanotto rahaliittoon

Jaa artikkeli:
Luotu: 
6.3.2018 07:57
Päivitetty: 
6.3.2018 08:27
  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
|

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kertoo Suomen löytäneen talous- ja rahaliitto EMU:n kehittämisessä seitsemän kumppanimaata, joiden linjaukset vastaavat Suomen toiveita. Valtiovarainministeriö julkaisi tiistaina aamulla Suomen, Alankomaiden, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin, Tanskan ja Viron valtiovarainministerien yhteisen kannanoton.

– Suomen näkökulmasta talous- ja rahaliiton keskeiset ongelmat ovat ylivelkaantuminen ja markkinakurin puute sekä valtioiden ja pankkien välinen kohtalonyhteys. Suomi korostaa ja on korostanut omissa EMU:n kehittämistä koskevissa kannanotoissaan markkinakuria ja jäsenmaiden vastuuta omasta taloudestaan, Petteri Orpo kertoo.

– Useat jäsenmaat jakavat näkemyksemme kokonaan tai osittain. Kun keskustelua EMU:n kehittämisestä tämän kevään aikana käydään, tulen pitämään seuraavia periaatteita ja tavoitteita esillä yhdessä Alankomaiden, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin, Tanskan ja Viron kollegoideni kanssa, hän jatkaa.

Suomi ja kumppanimaat korostavat päätösvallan säilyttämistä jäsenmailla sen sijaan, että toimivaltaa siirrettäisiin suurissa määrin Euroopan unionille. Maat katsovat muun muassa, että keskustelut yhteisestä talletussuojajärjestelmästä voidaan aloittaa vasta sitten, kun riskien vähentämistä on ensin tehty riittävästi jäsenmaissa.

Orpon esittelemät ja englanninkielisessä yhteiskannanotossa listatut periaatteet ovat seuraavat:

– Ensinnäkin, EMU:n tulevaisuutta on käsiteltävä kaikkien EU-jäsenmaiden kesken. Yhtenäisyys on keskeinen arvo Britannian EU-eron jälkeiselle unionille. EMU:n tulevaisuuteen liittyvät kysymykset ovat merkittäviä kaikille EU-maille. Siksi niistä tulisi keskustella ja päättää yhdessä.

– Toiseksi, vahvempi EMU edellyttää päättäväisiä toimia ennen kaikkea kansallisella tasolla ja yhteisten sääntöjen noudattamista. Tämä alkaa toteuttamalla rakenteellisia uudistuksia ja kunnioittamalla vakaus- ja kasvusopimusta. Näin luodaan puskureita kansallisiin budjetteihin, jolloin kansallisilla finanssipolitiikoilla on tilaa toimia ja lieventää talouden laskusuhdanteita.

– Kolmanneksi, meidän tulee keskittyä aloitteisiin, joilla on kansalaisten tuki. Rahoituskriisi ja sen jälkeinen valtioiden velkakriisi ovat vaikuttaneet kansalaisiin kaikissa jäsenvaltioissa. Meidän on tehtävä kaikkemme lujittaaksemme taloudellista ja rahoitusvakautta sekä palauttaaksemme kansalaisten luottamuksen. EMU:n syventämisessä tulisi painottaa todellista lisäarvoa, ei kauaskantoista toimivallansiirtoa Euroopan tasolle. Siksi meidän tulee pyrkiä löytämään yhteisymmärrys niistä asioista, joita ehdottomasti tarvitsemme. Etusijalla tulisi olla pankkiunionin loppuunsaattaminen sekä Euroopan vakausmekanismin (EVM) muuttaminen Euroopan valuuttarahastoksi (EVR).

– Neljänneksi, olemme kaikki sitoutuneet pankkiunionin loppuunsaattamiseen Ecofin-neuvoston kesäkuun 2016 etenemissuunnitelman mukaisesti. Sen tulisi säilyä perustana jatkokeskusteluille. Seuraava askel voisi olla tarpeellisten jatkoaskelien täsmentäminen. Nämä voisivat liittyä mm. riittäviin puskureihin sijoittajanvastuun toteuttamiseksi, järjestämättömiin luottoihin tai kansallisiin maksukyvyttömyysmenettelyihin. Meidän tulisi jatkaa keskusteluja yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteisestä varautumisjärjestelystä sekä teknisiä keskusteluja yhteisestä Eurooppalaisesta talletussuojajärjestelmästä (EDIS). Poliittiset keskustelut yhteisestä talletussuojajärjestelmän ensimmäisestä vaiheesta voitaisiin aloitta sitten, kun riskien vähentämistä on tehty riittävästi. Meidän tulisi edistyä myös pääomamarkkinaunionin kehittämisessä.

– Viidenneksi, EVM:ää tulisi vahvistaa ja mahdollisesti kehittää Euroopan valuuttarahastoksi (EVR). EVR:llä tulisi olla suurempi vastuu rahoitustukiohjelmien kehittämisestä ja seurannasta. Päätöksenteon tulisi edelleen säilyä jäsenvaltioiden käsissä. On tärkeää säilyttää nykyiset äänestyssäännöt nykyisen hallitustenvälisen järjestelmän mukaisena. Lisäksi olisi tutkittava keinoja vahvistaa puitteita hallitulle valtionvelan uudelleenjärjestelylle, jos velka on kestämättömällä tasolla.

– Kuudenneksi, seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen avulla voidaan edistää kestävää kasvua, ja rahoituskehys voidaan mukauttaa tukemaan rakenneuudistusten toimeenpanoa, kunnioittaen samalla jäsenvaltioiden vastuuta ja omistajuutta tällaisista uudistuksista. EU-budjetin parempi keskittyminen rakenneuudistuksiin voisi tukea niiden täytäntöönpanoa. EU-budjetista rahoitettavat kohdennetut investoinnit voivat myös täydentää rakenneuudistusten vaikutuksia. Näiden toimien olisi heijastettava EU:n tulevan talousarvion budjettirajoitteita.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Hannu Rautomäki

Jäsenmailla ei ole ollut euron vuoksi lopullista vastuuta omasta taloudestaan ennenkään.
Sen osoittaa yhteisvastuullinen EU-tukiruletti, joka on työntänyt euromaiden rahaa Irlantiin, Portugaliin, Espanjaan, Kyprokselle, Kreikkaan jne.

Hannu Rautomäki

Käytännössä EU on palkinnut huonon taloudenpidon euromaita tukipaketeilla, ja rankaissut paremman taloudenpidon maita korotetuilla jäsenmaksuilla ja tukivelvoitteilla muille maille.
Yhteisvastuullinen sosialismi ei toiminut Neuvostoliitossa, eikä se toimi EU:ssakaan.

Pasi Anttila

Oletko sattunut huomaamaan että suomessa tehdään sitä samaa. Tuetaan heikommin ja huonommin asioitaan hoitavia ja se maksatetaan niillä jotka hoitavat asiansa hyvin.

Pitäiskö Suomessa siirtyä kannustavampaan systeemiin ja lopettaa heikompien tukeminen ja palkita avokätisesti ne jotka kykenevät asiansa hoitamaan?

Juha Koponen

..Ranskan protektionismi, jota myös Espaniassa ja Italliassa on vastoin" markkinakuria". Maataloudentukiin maksetaan yli 50% EU:n jättibudjetista, lisäksi miljardien kansalliset tuet . Saksan pankit konkurssi tilassa lainoistaan näihin maihin. Kreikka mukana tietysti tässä sopassa. Tämä 7 pikkumaan ihan järjevät viritykset eivät tietenkään muuta mitään.
Meidän pitäsi loikata eurosta ja EU:stakin nyt Brittien tapaan pois. Italian velat käsittämättömät, samoin Ranskan. Euro ja EU ovat hhyviä asioita joihin voidaan palata uudestaan. Eurooppa ei pysty yhtenäiseen talouspolitiikkaan. Etelä-euroopan manjaana maat, Ranska mukana, eivät kykene elämään veroja maksaen ja taloudellissa ohjauksessa. Nyt kannattaa ryhtyä eroamaan näiden 7 maan kanssa eurosta ja EU:sta. Tehdään omatalousalue pohjoismaiden ja keskieuroopan kanssa jne. manjaana maat vievät maailmantaloudenkin suohon..

Matti Loikkanen

Voi olla näinkin, mutta Orpo taitaa olla ainoita, joka on lausunut ääneen velkaantumisen "Suomen näkökulmasta talous- ja rahaliiton keskeiset ongelmat ovat ylivelkaantuminen ja markkinakurin puute". Muut eivät edes uskalla tai välitä puhua siitä.

Maassa on talousbuumi menossa, jonka ennustetaan kestävän enää pari vuotta (Trump voi onnistua lopettamaan se jo tänä vuonna), mutta velkaantuminen jatkuu. Entäs siten kun boomi loppuu ja tulee se iso "bust"? Luulisin jokaisen kansalaisen selkäpiitä karmivan tällänen meno.

Nita Hillner

Suomen on pysyttävä Euroopan unionissa koska muuten olemme Venäjän alaisuudessa. Pieni maa ei pärjää yksin - On valittava joko Venäjä tai Eurooppa. Jos olisimme Natossa, meillä luultavasti enemmän vaihtoehtoja.

Euron suhteen olen skeptisempi, mutta taysin omalla valuutalla emme luultavasti selviäisi hyvin. Ehkäpä tulevaisuudessa Pohjolan rahaunioni?

Marja-Liisa Kalkela

Jos jo -92 Sopimuksissa mitä kepu,kok hallitus teki luki:
Suomi tulee aina olemaan nettomaksaja. Niin miksi se nyt on "yllätys" ?
Kun Saksan ja Ranskan velkoja,riskiluolähdettiin tukipaketeilla avittamaan niin IMF/EU
sopi vipit ja Suomikin rikkaana maan osallistui niihin. Ihan kepun PM sopimana-09.

Koheesirahastolla autettiin jo ennen EU kriisivaltioita pääsemään EU/EMU kuntoon.
Eli juuri niitä maita joille -09 jälkeenkin on vipattu. esim.Kreikka.

7 maata jo "mukana"?Nekinkö jotka ei edes kuulu rahaliitto EMUN jäseneksi ja jolla on oma valuutta?
Enää puuttuu ne suuret maat ja ne ketkä on rahaliitto EMUN jäseniä.

Taisto Pihlajamaa

Joko alkavat silmät aueta muillakin kuin vanhoilla merimiehillä, jotka käytännön tasolla ovat käyneet tutustumassa ihmisiin.

Euroopassa on karkeasti ottaen ja varsinkin raha-asioissa kahdenlaista kulttuuria. Etelässä on foinikialaisilta peritty Välimerenkulttuuri ja pohjoisessa meille tutumpi, jonka mukaan sovitusta voidaan pitää kiinni, jopa siinäkin tapauksessa, että oma etu olisi vaarassa.

Raja kulkee pitkin Saksan ja Ranskan välistä rajaa. Oli alunperinkin sinisilmäistä lyhytnäköisyyttä ryhtyä kimppaan näiden deekumaiden kanssa. Yhtä ajattelematonta olisi antaa Alexandriassa lompakko paikallisen asukkaan haltuun, pyytää tätä tuulettamaan lompsaa ja tuomaan se sisältöineen samanlaisena takaisin.

Eri syistä ja jonkinlaisen euforian vallassa nyt on ajauduttu tilanteeseen, joka on aika hankala purkaa. Pohjoisen Euroopan yhteistyötä pidän mahdollisena, mutta kuinkä päästä eroon tuosta etelän porukasta Sepä ei ole enää helppoa varsinkin, kun Englantia lukuun ottamatta heräämistäkään ei ole vielä tapahtunut.

Ilmeisesti asiassa ei päästä eteenpäin muuten kuin kaaoksen kautta. Sääli.