Lauantai 23.6.2018

Ylen uutinen kuntien ”palkkakartellista” järkytti ekonomistit – Helsinki kiistää

Jaa artikkeli:
Luotu: 
6.3.2018 09:35
Päivitetty: 
6.3.2018 11:13
  • Kuva: Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Helsingin seudun kunnat ovat sopineet keskenään, että lastentarhanopettajien palkkoja ei nosteta.
|

Pääkaupunkiseudulla paljastunut kuntienvälinen ”kartelli” eli sopimus lastentarhanopettajien palkoista saa tuomion tunnetuilta ekonomisteilta. ”Herrasmiessopimuksessa” on vaikea nähdä mitään herrasmiesmäistä, ekonomistit katsovat.

Yle kertoi maanantaina, että Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat sopineet keskenään, että lastentarhanopettajien palkoilla ei kilpailla. Toisin sanoen mikään kunnista ei nosta lastentarhaopettajan tehtäväkohtaista palkkaa houkutellakseen päteviä hakijoita avoinna oleviin tehtäviin.

– Meillä on pääkaupunkiseututasoinen herrasmiessopimus, että ei lähdettäisi kilpailemaan palkoilla, vahvistaa Espoon varhaiskasvatuksen johtaja Virpi Mattila Ylelle.

Helsinki on kiistänyt väitteen sopimuksesta ja myös Espoon virkamiesjohto on vetänyt sanojaan takaisin. Lue päivitetty juttu tämän linkin takaa.

Twitterissä aktiiviset ekonomistit olivat tyrmistyneitä uutisesta.

– Pöyristyttävä palkkakartelli! Onko yllätys, että osa opiskelee vielä muille aloille. Nyt huutava pula tekijöistä. Osaajia pitää houkutella, myös palkoilla. Hävytöntä, kummastelee asuntoluotottaja Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus.

– On vaikea nähdä tässä palkkakartellissa mitään herrasmiesmäistä, Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen toteaa.

Hypon Brotherus toivoo, että hänen kotikaupunkinsa Helsinki ”irtisanoutuu julkisesti tällaisesta epäherrasmiesmäisestä kartellista”.

– Pätevät lastentarhanopettajat yksi Suomen suurista vahvuuksista. Ei romuteta tätä tyhmyyksillä.

 

Samoilla linjoilla on taloustieteilijä, kansanedustaja Juhana Vartiainen, jonka mukaan palkkakartelli on purettava.

Ylen mukaan lastentarhanopettajien kuukausipalkat ovat kenties ”kartellin” seurauksena jääneet kolmessa pääkaupunkiseudun kunnassa 2300 euron tietämille. Työ- ja virkaehtosopimuksen mukainen minimipalkka on 2 304,88 euroa. Samaan aikaan pääkaupunkiseudulla on pula pätevistä lastentarhanopettajista.

Opettajien ammattijärjestön OAJ:n mukaan pääkaupunkiseudun kuntien sopimus rikkoo palkkausjärjestelmää räikeästi. 

– Jos sovitaan, että palkoilla ei kilpailla, koko palkkausjärjestelmä menettää merkityksensä, sanoo varhaiskasvatuksesta vastaava työmarkkina-asiamies Timo Mäki Ylelle.

– Kutsun tätä kärjistäen palkkakartelliksi. Tämä on erittäin kummallinen, huolestuttava ja varhaiskasvatuksen laadun näkökulmasta todella haitallinen tilanne.

Juttua päivitetty Helsingin kaupungin kannanotoilla noin klo 11.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Kai Lähteenmäki

Suurta epätasarvoa ja jähmettävää sementtiä julkishallinnossa?

Ja markkinataloudessa pitäisi kysynnän ja tarjonnan suhteen kasvaessa myös palkkojen kasvaa.
Ja päinvastoin- kun ei ole kysyntää pitäis palkkatason tai -summan laskea? Näinän meillä eio juuri tapahdu.

Työn "vaativuusluokitus" kummastuttaa meikäläistä yksityisen puolen markkinoilla toiminutta- firmat maksaa tarpelliselle ammattimiehelle enemmän kuin tarpeettomalle tohtorille...

Minimipalkka olisi pohjana kaikille- ja ehkä se kansalaispalkka tms?
Valtiolla mediaanipalkat on n 4 tonnia kuussa.
Kunnilla yli 3 tonnia.
Pienipalkkaisisia on siis paljon , mutta niin on isopalkkaisiakin- 50%vs. 50%.

Solidaarinen ratkaisu joka ei vaadi lisää velanottoa valtiolta ja kunnilta:
- mediaanipalkaan yläpuolelta kiristetään veroja, joilla sitten
- rahoitetaan pienipalkkaisten lisäpalkkoja.

Julkishallinto on nyt keskimäärin palkkajohtaja- viime 10 v aikana yksityispuolella 30% sai kenkää, samalla kun julkishallinnossa juuri kukaan ei ole saanut potkuja- ja palkat ovat nousseet kolmanneksella 10v aikana
Valtio ja kunnat otti 10 mrd/v lisää velkaa maksaakseen nuo kovat liksat julkispuolella?
Jukispuoleln lääkärit tienaa yli 6 tonnia kuussa, insinöörit, juristit, lehtorit,ym yli 4-5 tonnia.

kaiken lisäksi julkishallinnon palkannauttijoiden palkat on nousseet ikälisien myötä- vaikka työllä ei juuri olisi arvoa-esim opettaja joka kouluttaa oppilaitaan suoraan kortistoon?
Lisäksi julkispuolen ihmisillä eläkettä kertyy sinne 65-68 v asti- ja hän elää vielä 30v mukasvasti isolla eläkkeellään- toisin kuin yksityispuolen insinööri, merkonomi tai asentaja joka jäi 50 v työttömäksi- eikä eläkettä ole juuri klertynyt sen jälkeen.

kaiken lisäksi virkamiehet hannaa tontteja, lisää kallista säätelyä rakentamiseen, yms jotka tekee elämisen kalliiksi- jopa epäterveeksi kun energian säästön nimissä kylmät talot homehtuu ..