Tiistai 19.6.2018

Anne Bernerin yhtiömalli kaatui vuosi sitten: Toteutuu nyt osina – eläkeyhtiöiltä kaksi ehtoa

Jaa artikkeli:
Luotu: 
7.3.2018 10:02
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    "Suomessakin eläkeyhtiöt ovat kiinnostuneita näistä hankkeista. Pidän heidän osallistumistaan toivottavana", ministeri Anne Berner sanoo liikennehankkeiden yhtiömallista.
|

Vuosi sitten liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) ehdotus liikenneverkon yhtiöittämisestä torpattiin tyystin. Pian hankekohtaiset yhtiöt tulevat kuitenkin mahdollisiksi ja avautuvat myös yksityisille sijoittajille.

– Ne mahdollistavat käytännössä sen, että esimerkiksi Turun tunnin junalle voidaan perustaa hankekohtainen yhtiö. Se voi saada pääomaa valtiolta tai muulta taholta ja sillä pääomalla se voi lähteä rakentamaan raiteita. Kiskojen operoinnin, eli junaliikenteen, yhtiö voi kilpailuttaa ja saada valtion budjetista riippumatonta tulovirtaa, sanoo Berner Uudelle Suomelle.

– Suomessakin eläkeyhtiöt ovat kiinnostuneita näistä hankkeista. Pidän heidän osallistumistaan toivottavana, hän jatkaa.

Esitys väylähankekohtaisista yhtiöistä oli osa Bernerin johtaman ja eri puolueiden kansanedustajista koostuvan työryhmän raporttia. Se haki uusia malleja väyläverkon rahoituksen turvaamiseen. Berner korostaa, ettei yhtiömuoto ole mikään itseisarvo, vaan sen täytyy olla väline tuoda järjestelmään lisää rahaa.

– Liikenteestä kerätään tällä hetkellä aika paljon veroja, josta pieni osa palautuu takaisin infrastruktuuriin ja liikenteen palveluiden kehittämiseen, Berner sanoo.

Valtion kassaan auto-, ajoneuvo- sekä diesel- ja bensiiniverot tuovat tänä vuonna arviolta noin 4,6 miljardia euroa. Samaan aikaan liikenneverkkoon ohjataan 2,0 miljardia euroa ja koko liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle yhteensä 3,3 miljardia euroa. Selkosuomeksi yhtälö merkitsee sitä, että liikenteen verotuksella rahoitetaan hyvinvointivaltion palveluita. Samaan aikaan liikenneverkon korjausvelka on kasvanut. Viime vuoden alussa korjausvelkaa oli 2,4 miljardia euroa, joista noin puolet kohdistui tieverkkoon.

Ei ihme, että liikenneverkon kehittämistalkoisiin halutaan mukaan yksityistä rahaa. Matalan riskin ja vakaan tuoton infrahankkeet taas ovat maailmanlaajuisestikin houkuttelevia hankkeita.

– Suomessakin eläkeyhtiöt ovat kiinnostuneita, mutta se edellyttää sellaisia rakenteita, joihin voidaan investoida. Eläkeyhtiöt ovat tehneet kaksi asiaa selväksi: he ovat valmiita investoimaan infraan, mutta he eivät ole valmiita lainoittamaan valtiota. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että he ovat valmiita panostamaan vain omaa pääomaa. En näe, että se voisi olla mahdollista muutoin kuin perustamalla yhtiöitä, sanoo Berner.

Toiseksi tämä ehto tarkoittaa sitä, että tiehankkeita ei vastaavalla mallilla voi syntyä.

– Se edellyttäisi käyttäjämaksuja.

Käyttäjämaksut olivat mukana Bernerin vuosi sitten kaatuneessa ehdotuksessa ja yksi keskeinen syy, miksi hanke tuolloin kaatui. Maksuja vastusti näkyvästi muun muassa Autoliitto. Ministerin tarkoituksena oli siirtyä autoilun verottamisesta kohti käyttömaksua, jossa raha olisi ohjattu valtion budjetin ohi suoraan väyläyhtiölle. Jos hanke Suomessa torpattiin, sitä suorastaan ylistettiin Ruotsissa. Maassa jopa väläyteltiin Bernerin ideoiden varastamista. Samat ideat toistuivat myös EU-komission omassa raportissa.

– Kansainvälisesti meidän ajatuksiamme on pidetty hyvin mielenkiintoisina ja monissa maissa on edetty näihin suuntiin. Suomessa edetään myös, mutta askel kerrallaan. Nyt olemme kuitenkin päässeet ison askeleen eteenpäin. Meille tekee valtavan hyvää se, että meillä on parlamentaarinen yhteisymmärrys tästä vaiheesta.

Turun junan rinnalle on puheissa nostettu esiin myös Helsinki–Tallinna-tunneli. Tunnelista on käynnissä parhaillaan Suomen ja Viron liikenneministeriöiden sekä Helsingin ja Tallinnan kaupunkien neljän hengen selvitystyö. Ministeriön kannalta yksi merkittävimmistä linjauksista kiteytyy mitättömältä vaikuttavaan yksityiskohtaan: onko kyse Suomen kannalta kriittisestä infrasta. Linjaus tarkoittaisi, että valtio olisi vahvasti mukana hankkeessa.

Selvitystyö valmistuu Bernerin mukaan vielä ennen toukokuuta. Suomen ja Viron pääministerit tapaavat Viro100-juhlavuoden merkeissä maanantai 7. toukokuuta.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Kenneth Ainetdin

"Matalan riskin ja vakaan tuoton infrahankkeet taas ovat maailmanlaajuisestikin houkuttelevia hankkeita."

Ja tämän vakaan tuoton maksaa autoilija, kaikkien muiden maksujen ja verojen lisäksi!

Pitääkö tämä Berner meitä idiootteina???

Harri Tapani

Mitäs se eläkepomo aikoinaan höpisikään eläkeyhtiöistä ja veroparatiiseista...

"Eläkepomolta kovaa tekstiä veroparatiiseista: ”Vaihtoehto olisi leikata eläkkeitä

Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes sanoo, että vaatimus veroparatiisien välttämisestä saattaisi nostaa työeläkemaksuja Suomessa.”

https://www.uusisuomi.fi/raha/66726-elakepomolta-kovaa-tekstia-veroparat...

Eläkeyhtiöt ovat nykytaloudessa sekaantuneet vähän kaikkeen, myös mm. kovin moitittuun vuokra-asuntotoimintaan kalliinen vuokrineen.

Joni Rikkola

KAtselin juuri lukuja yhdetä tienpätkästä ja hulppeaa ' korkoa valtio maksaa niin paljo että muutamassa vuodessa tulee 'sijoitukselle' 100% tuotto. Ei näin Täämä onvaltion kuppausta.Berner todisti mikä on, varas. Kun yhdellä tavalla ei mene niin tää wannaberoisto keksii toisen tavan pääsäkseen samaan päämäärään.
Poliitikot eivät tajua kun heidän päämääränsä ei haluta!
Homman nyt vaan maksaa sitten tuplat veronmasajille 10 vuoden aikana. Ei tässä mitään järkeä ole

Veikko Hintsanen

mielenkiintoisinta tässä liikenneverkkojen parlamentaarisesti hyväksytyssä uudessa rahoitusmallissa on se että :
1) perustuu parlamentaarisesti vuonna 2012 hyväksytylle liikennepoliittiselle selonteolle; minkä oikeuskansleri on todennut olleen puutteellisesti perusteltu ja siten pelkkä poliittinen päätös mikä ei perustu kokonaisvaltaiselle tutkimukselle ja tiedolle.
2) Samoin tälle hallitukselle lobbarit yhdessä Liikenneviraston kanssa teettivät keväällä 2015 julkaistun Liikenneinfra vertailu tutkimuksen Ruotsiin, sekin puutteellisesti ilman yhtä liikennemuotoa ja sen liikenne verkkoa mikä niin Ruotsissa kuin EU liikennestrategiassa on otettu huomioon.
3) Hallitus LVM ja eduskunta ovat jättäneet noin 30 miljoonan tonnin vuotuisten vienti ja tuontikuljetusten määrän logistisen optimoinnin ja niiden tuomien ilmasto päästöjen huomioimisen tekemättä Järvi Suomen alueelle kun jättävät sisävesiliikenteen kategorisesti liikenneverkko logistiikan optimoinnin tutkimusten, kehittämisten ja analysointien ulkopuolelle
4) Hallitus LVM ja Eduskunta edelleen tällä kaikkien eduskuntapuolueiden yhteisellä linjalla jatkavat pelkän maantie ja raideliikenteen kehittämistä ilman sisävesivesiliikenneverkkoa ,jolla kyettäisiin valtaviin raskaan maantieliikenteen volyymisiirtoihin EU liikennestrategiassa sovitun mukaisesti.