Lauantai 23.6.2018

Opetusministeri Grahn-Laasonen tiukkana pk-seudun kunnille: ”Kertokaa totuus palkoista”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
7.3.2018 14:26
  • Kuva: Pekka Karhunen / Alma Talent
    Kuva
    Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) patistaa kunta-alaa selvittämään palkkaväitteiden todenperäisyyden.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) vaatii pääkaupunkiseudun kuntia kertomaan totuuden siitä, onko niillä sopimuksia lastentarhanopettajien palkkatasoa koskien. Hän sanoo Uuden Suomen haastattelussa, että asia pitää selvittää huolellisesti.

Yle Uutiset kertoi maanantaina, että Helsinki, Espoo ja Vantaa olisivat sopineet epävirallisesti, että ne eivät kilpaile lastentarhanopettajien saamisessa keskenään palkoilla. Opettajien ammattijärjestö OAJ suuttui asiasta puhuen kuntien muodostamasta ”kartellista” ja vaati kunta-alan työnantajajärjestöä selvittämään väitteet.

Ministeri Grahn-Laasonen patistaa OAJ:n tavoin kunta-alaa selvittämään väitteiden todenperäisyyden.

–Me (valtio) emme ole osapuoli palkkauksessa, mutta pidän tärkeänä, että asianosaiset selvittävät sen perin juurin ja että työmarkkinaosapuolet käyvät keskustelua myös siihen sävyyn, että varhaiskasvatusta arvostetaan. Kuntien täytyy kertoa, mikä on totuus tässä asiassa, opetusministeri sanoo.

Lastentarhanopettajien palkat ovat Suomessa eurooppalaisittain keskinkertaiset, kun peruspalkka on runsaat 2 300 euroa kuukaudessa.

VATT:n johtava tutkija Mika Kortelainen twiittasi tiistaina vertailun, jonka mukaan Suomessa ne ovat jopa alhaisemmat kuin keskimäärin OECD-maissa ja, että ne kehittyvät keskimääräistä heikommin työkokemuksen myötä (ks. alla, juttu jatkuu twiitin jälkeen).

 

 

Mitä tästä ajattelee ministeri, ovatko lastentarhanopettajien palkat oikealla tasolla työn vaativuuteen nähden?

–Valtio ei neuvottele palkkoja, se on työmarkkinaosapuolten tehtävä. Siksi suoraan palkkojen kommentoiminen ei opetusministerille kuulu, mutta näen tuossa paljon sitä, että Suomessa varhaiskasvatuksen ja lastentarhanopettajien työtä on aliarvostettu pitkään.

Hänen mukaansa varhaiskasvatuksen arvostus ja merkitys on noussut vasta viime vuosina.

–On alettu ymmärtää, että se on korkeasti koulutettujen ihmisten tekemää vaativaa työtä, jolla on laaja vaikuttavuus. Tutkimukset osoittaa sen, että varhaiskasvatus on vaikuttavin koulutusmuoto. Se ehkäisee syrjäytymistä ja tasaa lasten kotitaustaeroja, ja tukee lapsen kasvua ja kehitystä, Grahn-Laasonen toteaa.

Varhaiskasvatuksessa neljää alle kolmevuotiasta lasta kohti pitäisi olla yksi hoito- ja kasvatustehtävissä oleva henkilö ja 3–5-vuotiaissa kahdeksaa kohti vastaavasti yksi. Ministerin mukaan tästä on lipsuttu.

–Suurin ongelma ryhmäkokoihin liittyen on se, että näitä säädöksiä on noudatettu joissain kunnissa heikosti, eli ei ole toisin sanoen noudatettu lakia. Meille on tullut paljon viestejä siitä.

Sijaisia ei ole pystytty hankkimaan ja päiväkoteihin on ongelmia saada työntekijöitä varsinkin pääkaupunkiseudulla. Koulutetuista ihmisistä on ollut pulaa.

Grahn-Laasonen mukaan tällä hallituskaudella on nostettu kaksi kertaa lastentarhanopettajaksi opiskelevien sisäänottomäärää yliopistoissa. Viime kehysriihessä hallitus päätti 28 miljoonan euron lisäpanostuksesta lastentarhanopettakoulutukseen.

–Sisäänottoja lisättiin tuhannella lastentarhanopettajalla lähivuosien aikana, opetusministeri Grahn-Laasonen sanoo.

Myös varhaiskasvatuslakia on uusittu pitkin matkaa, ja siitä on uusi versio lausunnoilla. Tällä kertaa painopiste on nimenomaan henkilökunnan koulutuksessa, jonka tasoa nostetaan.

Koulutustason nostaminen aiotaan opetusministeriön mukaan saavuttaa kahdella toimenpiteellä: määrittelemällä ammattinimikkeet ja -kelpoisuudet sekä säätämällä uudella tavalla henkilöstön rakenteesta.

Muutos tarkoittaisi, että vuoteen 2030 mennessä kaksi kolmasosaa päiväkodin henkilöstöstä olisi suorittanut korkeakoulututkinnon. Nykyään korkeakoulutettujen osalta vaatimus on yksi kolmesta.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Tapani Lehti

Mielestäni maiden palkkavertailusta puuttuu aika monta maata jos rehellisiä halutaan olla ja vertailla muiden maiden vastaavia palkkoja. Tämä on sitä normaalia suomen feminismi politiikkaa, ja joka aiheuttaa suomen katasrofaalisen verotuksen. Terv Eestiin muuttanut.

Kai Lähteenmäki

Suurta epätasarvoa ja taloutta jähmettävää sementtiä julkishallinnossa..

Ja markkinataloudessa pitäisi kysynnän ja tarjonnan suhteen kasvaessa myös palkkojen kasvaa.
Ja päinvastoin- kun ei ole kysyntää pitäis palkkatason tai -summan laskea? Näinhän meillä ei juuri tapahdu.

Työn "vaativuusluokitus" kummastuttaa meikäläistä yksityisen puolen markkinoilla toiminutta- firmat maksaa tarpelliselle ammattimiehelle enemmän kuin tarpeettomalle tohtorille...
Itsekin olin 4 v 1200 euro/kk apurahalla.
Monet tohtorit tienaa sen, jos sitäkään. Eikä eläkettä juuri kerry...
Samoin suuri osa mikroyrittäjistä jää reilusti alle minimipalkkojen.

Minimipalkka / kansalaispalkka olisi pelastavana turvana kaikille- jotta nuoretkin uskaltaisi lähteä yrittäjiksi?

Valtiolla mediaanipalkat on n 4 tonnia kuussa.
Kunnilla yli 3 tonnia.
Pienipalkkaisisia on siis paljon , mutta niin on isopalkkaisiakin- 50%vs. 50%.

Solidaarinen ratkaisu joka ei vaadi lisää velanottoa valtiolta ja kunnilta:
- mediaanipalkan ja -eläkkeen yläpuolelta kiristetään veroja, joilla sitten
- rahoitetaan pienipalkkaisten lisäpalkkoja.

Julkishallinto on nyt keskimäärin palkkajohtaja- viime 10 v aikana.
Yksityispuolella 30% sai kenkää, samalla kun julkishallinnossa juuri kukaan ei ole saanut potkuja- ja palkat ovat nousseet kolmanneksella 10v aikana?

Valtio ja kunnat otti 10 mrd/v lisää velkaa maksaakseen nuo kovat liksat ja eläkkeet julkispuolella?
Julkispuoleln lääkärit tienaa yli 6 tonnia kuussa, insinöörit, juristit, lehtorit,ym yli 4-5 tonnia.

Kaiken lisäksi julkishallinnon palkannauttijoiden palkat on nousseet ikälisien myötä- vaikka työllä ei juuri olisi arvoa-esim opettaja joka kouluttaa oppilaitaan suoraan kortistoon?

Lisäksi julkispuolen ihmisillä eläkettä kertyy sinne 65-68 v asti- ja hän elää vielä 30v mukavasti isolla eläkkeellään- toisin kuin yksityispuolen insinööri, merkonomi tai asentaja joka jäi 50 v työttömäksi- eikä eläkettä ole juuri kertynyt sen jälkeen. Ensin 50--65 v asti minimikorvauksilla ja perään 20-30 v surkealla eläkkeellä? Onkos tämä tasaarvoa sivistysmaassa?

Kaiken lisäksi monet virkamiehet hannaa tontteja, lisää kallista säätelyä rakentamiseen, yms jotka tekee elämisen kalliiksi- jopa epäterveeksi kun energian säästön nimissä kylmät talot homehtuu ..