Tiistai 19.6.2018

Suomen liikenneverkossa 2,4 mrd.€:n korjausvelka - Keva paljastaa: Hyppysissä olisi 4 mrd.€

Jaa artikkeli:
Luotu: 
7.3.2018 16:31
  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva
|
Kuntien eläkevakuuttaja Kevalla on noin neljä miljardia euroa, jotka se voisi suhteellisen nopeastikin sijoittaa suomalaisiin infrahankkeisiin.
 
-Infrastruktuuri kiinnostaa Kevaa ja varmasti muitakin eläkeyhtiöitä. Infrahankkeet sopivat hyvin meille, koska ne ovat yleensä pitkäjänteisiä, tasaisia, ennustettavia ja inflaatiosuojattuja kassavirtoja, sanoo Kevan vaihtoehtoisten sijoitusten johtaja Markus Pauli.
 
Neljän miljardin euron kokoluokkaa voi hyvin hahmottaa Suomen liikenneverkon korjausvelan avulla. Liikennevirasto arvioi sen olevan viime vuoden alussa yhteensä 2,4 miljardia euroa, josta noin puolet kohdistui tieverkkoon.
 
Eläkeyhtiöiden ja muiden yksityisten toimijoiden osallistumista liikenneinfran rahoittamiseen halutaan nyt helpottaa. Suomen liikenneverkon rahoitusta pohtinut, liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) johtama parlamentaarinen työryhmä esitti viime viikolla julkaistussa loppuraportissaan, että yksittäisiä hankkeita varten voisi perustaa yhtiöitä, joiden omistajia voisi olla yksityiset yritykset, eläkeyhtiöt tai kunnat.
 
Berner täsmensi Uuden Suomen ja Kauppalehden haastattelussa, että eläkeyhtiöiden suunnalta on esitetty hänelle, että ne eivät halua lainoittaa valtiota hankkeita varten, vaan ne haluavat saada niistä omaa tulovirtaa. 
 
 
Berner avasi esimerkillä Turun tunnin juna -hankkeella, kuinka hankeyhtiö käytännössä toimisi. Hankeyhtiö rakentaisi kiskot ja kauppaisi niiden käyttöoikeuksia sitten junaoperaattorille kuten esimerkiksi VR:lle.
 
Pauli ei halua ilman laskelmia ottaa kantaa, olisiko hanke Kevan näkökulmasta kiinnostava, mutta huomauttaa, että tämän tyyppiselle toimintamalleja löytyisi varmasti kansainvälisiä esimerkkejä.
 
-Toistaiseksi tästä ei mitään laskelmia ole esitetty, joten en voi ottaa kantaa, onko kyse toimivasta liikemallista. Mutta hankkeena se voisi sopia Kevalle ja muille eläkeyhtiöille, kunhan se täyttää normaalit sijoitusvaatimukset tuoton ja riskin osalta. Mutta on todella vaikeaa ottaa kantaa, kun hankkeesta ei ole esitetty mitään konkreettista. Se pitäisi niin sanotusti paketoida valmiiksi, Pauli sanoo.
 
Juuri infrahankkeiden paketointi sijoittajille houkutteleviksi on tekijä, joka Paulin mukaan on suuri tulppa suomalaiseen infraan sijoittamisessa. 
 
-Kun puhutaan paljon, että eläkeyhtiöt eivät sijoita riittävästi kotimaiseen infraan, niin kyse on kyllä siitäkin, että sijoitusesityksiäkään ei ole juurikaan ollut. Sanoisin, että pääomia on kyllä riittävästi. Jos sijoituskohteet ovat kiinnostavia, niin löytyy kyllä kotimaisia ja varmasti ulkomaisiakin rahoittajia.

Yritykset: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Veikko Hintsanen

Niin ja koko sisävesiliikenne verkon korjausvelka on arvioimatta,siltä osin miten sisävesiliikenteen (ympärivuotinen liikenne) käyttöön otolla voitaisiin pienentää maantieliikenne volyymejä ,niin kotimaan ja rannikkosatamien välillä kuin suoraliikenteeseen itämeren kautta euroopaan. Kyse ei ole ihan mitättömästä volyymisiirroista vaan optimointi voitaisiin suorittaa minimissään 30 miljoonan vuositonnin liikennemääristä. Eli noin kolmasosasta suomen vientiä ja tuontia....mikäli Kokemäen joen,Vuoksen ja Kymijoen vesistöt yhdistettäsiin liikenneverkoksi ja ne mereen Porin ja Kotkan kautta. vrt Ruotsin suunnitelmat ja jo aloitetut maantieliikennevolyymi siirrot vesiliikenteeseen.

Kenneth Ainetdin

Ei kai Keva anna rahaa ilmaiseksi? Kuka maksaa Kevalle tuoton?

Aivan oikein, autoilijat!

Korjausvelkaa ei olisi, jos autoilojoilta perityt rahat olisi käytetty lyhentämättömänä tieverkon hyväksi. Ajelisimme Suomessa europan ja koko maailman hienoimmilla teillä.

Harri Kovala

Asia on juuri näin. Maantieliikenteeltä kerätään veroja 8 mrd euroa vuodessa, liikenneministeriön ilmoituksen mukaan alle 0,5 mrd euroa käytetään teiden kunnossapitoon. Julkisen sektorin hyötysuhde on luvattoman heikko.

Vuodessa kerätyllä verolla saisimme jokaisen yksinumeroisen tien moottoritieksi.

Risto Salonen

Eikö tämä ole normaali hyötysuhde hyväntekeväisyydessäkin: keräyskulut ja hallinto 85% ja avustuskohde 15%.
Hyväntekijöitähän me autoilijat olemme, kun meidän maksamia lahjoituksia käytetään kaikkeen hyvään ja kivaan.