Maanantai 24.9.2018

Vaalijohtaja: Hallituksen ehdoton takaraja on 1. heinäkuuta – muuten maakuntavaalit eivät onnistu

Jaa artikkeli:
Luotu: 
8.3.2018 12:04
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen.
|

Hallituksen on saatava sote- ja maakuntalainsäädäntö läpi eduskunnassa kesäkuun loppuun mennessä, jos se aikoo järjestyttää maakuntavaalit lokakuussa. Tämän ehdottoman takarajan asettaa oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen.

Hallitus julkaisee tänään esityksensä sote-uudistuksen valinnanvapauslaista sekä maakuntauudistuksen toimeenpanosta. Eduskunnan on tarkoitus hyväksyä lait kesäkuussa 2018, ja hallituksen pyrkimys on järjestää uudet maakuntavaalit pikavauhtia vielä lokakuussa.

Tahtia on arvosteltu kohtuuttomaksi, ja Jääskeläinen myöntää, että arvostelu ei ole aivan aiheetonta. Hallitukselle on muistuteltu, että Euroopan neuvoston suosituksen mukaan vaaleja koskeva lainsäädäntö pitäisi olla olemassa vuosi ennen vaalia ja toisaalta, että Suomen vaalirahoituslain mukaan vaaliaika on kuusi kuukautta ennen vaaleja.

– Näin on, että sellainen suositus on olemassa, ja se on erittäin hyvä suositus, Jääskeläinen sanoo Uudelle Suomelle.

– Mutta nyt tässä tilanteessa, kun poliittinen paine tämän aikataulun osalta on kova ja poliittinen valmistelu on tällaisen aikataulun laatinut, niin virkamiehet asennoituvat siihen, että vieteriä venytetään niin pitkälle kuin se on käytännössä mahdollista.

Hänen mukaansa maakuntavaalit voidaan toimittaa, jos sote-lakipaketti on voimassa 1. heinäkuuta eli vajaat neljä kuukautta ennen suunniteltua vaalipäivää. Tämän pitemmälle lakien hyväksyminen ei voi venyä, jos lokakuulle halutaan vaalit.

– Ehdottomasti, se 1.7. on se raja. Lainsäädännön pitää olla voimassa silloin, Jääskeläinen sanoo.

Jos lait myöhästyisivät tästä, estäisivät tekniset esteet sekä lakisääteisen kampanja-ajan puute vaalien järjestämisen. Nytkin maakuntavaaleja koskevaan lakiin tarvitaan poikkeussäännös lyhyestä kampanja-ajasta.

– Siihen lainsäädäntöön tulee säännös, että näissä maakuntavaaleissa kampanja-aikaa alkaa vasta sitten, kun laki tulee voimaan. Kampanja-aika ei ala puolta vuotta ennen, koska jos se niin tekisi, niin sehän alkaisi huhtikuussa – ennen kuin lainsäädäntö on voimassa.

Jääskeläinen muistuttaa kuitenkin, että uusien maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva hallituksen esitys sinänsä annettiin eduskunnalle jo viime vuoden maaliskuussa. Puolueet eivät siis lähtisi vaaleihin täysin puhtaalta pöydältä, ja virkamiehet puolestaan valmistelevat jo vaaleja. Silti tiedon puutetta uudesta mallista ja maakuntahallinnon toiminnasta on.

Valtiovarainministeriö ja kuntaliitto tulevat loppukesän ja syksyn aikana tiedottamaan aiheesta merkittävästi ja tekemään maakuntauudistusta tunnetuksi, Jääskeläinen sanoo.

– Tällä hetkellä vielä, kun on suurin piirtein puoli vuotta aikaa, eikä ole täyttä varmuutta [maakuntamallista tai vaalien järjestämisestä], niin se on tietysti ongelmallinen tilanne, mutta sen kanssa mennään eteenpäin ja katsotaan, mitä poliittiset päättäjät saavat aikaan.

Lue myös: Maakuntavaalien kiire hämmästyttää: ”Tämä on suorastaan edesvastuutonta”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Risto Salonen

Vaikka lainsäädäntö ei ole esteenä, niin moraalisäännöstö estää. Kolme kuukautta on lyhyt aika kertoa, miksi ja mitä äänestetään. Heinä-elokuu ovat vielä loma- ja kesäkuukausia, ja ihmiset ovat kesän vietossa.
Ei hyvä.
Kepulla vielä puheenjohtajan vaihtokin kesäkuussa ja mahdollisesti kokkareillakin.

Harri Kovala

Itse asiassa Suomenkin allekirjoittama Venetsian sopimus vaatii lainsäädännön olevan valmis 12 kuukautta ennen vaaleja, joten vaikka lainsäädäntö olisi nyt valmis, Suomen allekirjoittaman sopimuksen mukaan vaaleja ei voi pitää syksyllä.

Mitäpä sitä sopimuksista, kun KePun vallanhimo on kiimaakin kovempi vietti.