Lauantai 23.6.2018

Kuohuttavan sote-laskelman tehnyt johtaja: ”Tämäkään ei ole kauhuskenaario”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
10.3.2018 15:30
  • Kuva: Outi Järvinen / Alma Talent
    Kuva
    Markus Syrjänen korostaa, että suunnitellun rahoitustason realistisuus ja esitetyn sote-mallin taloudellinen järkevyys ovat kaksi eri asiaa.
|

Espoon sosiaali- ja terveyspalvelujen talous- ja hallintojohtaja, Uusimaa 2019-hankkeen hankejohtaja Markus Syrjänen avaa tuoreessa blogissaan tekemäänsä laskelmaansa maakuntien rahoituksen riittävyyden riskeistä. Hän korostaa, että suunnitellun rahoitustason realistisuus ja esitetyn sote-mallin taloudellinen järkevyys ovat kaksi eri asiaa. 

Viime marraskuussa tehty laskelma nousi puheenaiheeksi keskiviikkona, jolloin kuusi helsinkiläistä kuntapäättäjää julkaisi asiaa koskevan kannanoton.

Lue lisää: ”Käsittämätön” leikkaus onkin riskiskenaario – Helsingin painava sote-huoli ”meni liian pitkälle”

– Toisin kuin joissakin keskusteluissa on annettu ymmärtää, laskelmat eivät ota kantaa siihen, olisiko uusi sote-malli nykyistä tehottomampi tai tehokkaampi. Laskelmilla arvioidaan ainoastaan hallituksen sote-uudistukselle asettamien taloudellisten tavoitteiden kokoluokan ja kustannusvaikutusten aikataulun realistisuutta, Syrjänen huomauttaa perjantaina julkaistussa blogissaan.  

Syrjäsen laskelman mukaan pääkaupunkiseudulle voisi syntyä uudistuksen johdosta heti ensimmäisenä vuonna 200–400 miljoonan euron alijäämä.

– Yhteensä ensimmäisen vuoden alijäämäpaineeksi arvioimme Uudellamaalla 300 miljoonaa euroa. Tämäkään ei ole kauhuskenaario. Ensimmäinen vuosi on vasta investoimista toimivaan järjestelmään, ei sen hedelmien poimimista. Siksi vuode 2020 rahoituksen tasoa pitää vielä tarkentaa ja varata rahoitusta muutoskustannuksiin, hän kommentoi.

Kauhuskenaarioissa huomioitaisiin Syrjäsen mukaan myös se mahdollisuus, että sote-uudistus itse asiassa hidastaa tuottavuuskasvua nykyisestä.

–Tämän mielestäni maltillisen analyysin johtopäätös on, että tavoitteet ovat erittäin kunnianhimoisia ja liian etupainotteisia. Erityisesti ongelmakohdaksi näyttää muodostuvan toiminnan käynnistämisvuosi. Ensimmäisen vuoden rahoituksesta puuttuu varaus palvelutarpeen luonnolliseen kasvuun ja muutoskustannuksiin. Muutoskustannusten suurin erä on asiakastietojärjestelmät, joiden yhtenäistäminen on valtava urakka, hän sanoo.

Syrjäsen mielestä uudistus toisi Uudellemaalle joitakin uusia työkaluja tuottavuuden nostoon. Toisaalta osa muutoksista hyödyttäisi selkeämmin vain pienempiä maakuntia. Uutta Uudellamaalla olisi hänen mukaansa erikoissairaanhoidon saaminen samaan ohjaukseen peruspalvelujen kanssa.

–Kilpailullisten markkinoiden syntyminen terveyspalveluihin olisi onnistuessaan taloudellisesti merkittävää. Markkinoiden tehokkuus tai kannustinjärjestelmien onnistuminen ei kuitenkaan ole itsestään selvää.

”Riskejä ei pidä vähätellä, mutta ei myöskään paisutella”

Kokoomuksen espoolainen kansanedustaja Pia Kauma korosti lauantaina, että on selvää, että tämän kokoluokan uudistukseen liittyy riskejä.

–Riskejä ei pidä vähätellä, mutta ei myöskään paisutella. Uudenmaan tilanteesta on liikkunut tällä viikolla aivan päättömiä lukuja julkisuudessa. Lukuja ei voi lahjoa, mutta niitä voi tulkita väärin. Laskelmat riskiskenaarioista eivät tarkoita leikkauksia, vaan kuvaavat tilannetta, jossa alueella kaikki kehitys loppusi seinään. Tuskin lukujen levittäjätkään uskovat näin tapahtuvan, hän sanoo.

Kauma muistuttaa, että tuoreimpien maakuntien rahoituslaskelmien mukaan Uudenmaan maakunnalle siirtyvien palveluiden rahoituksessa ei muutosvaiheessa olisi tapahtumassa heilahdusta. Asukaskohtainen muutos on hänen mukaansa euron verran positiivinen.

Kauma myöntää, että käynnistysvaiheeseen liittyy monenlaisia muutoskustannuksia, mutta uskoo, että muutokset myös maksavat ajan kuluessa itsensä takaisin parantuneena tehokkuutena ja tuottavuutena. 

–Uudellamaalla on käytössään maan paras osaaminen ja suurin väestöpohja. Olen varma, että täällä onnistutaan rakentamaan maakunta, joka tarjoaa asukkailleen laadukkaat ja kustannustehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Suuri väestöpohja luo myös hyvät edellytykset valinnanvapauden toteutumiselle ja kilpailulle. Nykyisiä kuntiin, kuntayhtymiin sekä valtion aluehallintoon hajautuneita toimintoja keskittämällä saadaan vähennettyä hallintoa, kunhan uudistusten toimeenpanolla on tiukat vahtikoirat. 

Kauma muistuttaa, että menestyvät kaupungit maailmalle harvemmin itse vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta, vaan ne keskittyvät kaupunkisuunnitteluun, sivistykseen ja elinvoimaan.

Hallituksen esitys asiakkaan valinnanvapaudesta on eduskunnan lähetekeskustelussa ensi keskiviikkona. Soten korjattu valinnanvapausesitys julkaistiin torstaina.

Kokoomuksen kansanedustaja, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Ben Zyskowicz näpäytti lauantaina erityisesti SDP:tä siitä, ettei sillä ole esittää vaihtoehtoa vastustamalleen uudistukselle.

– Kaikki vakuuttavat olevansa yhtä mieltä siitä, että vastuu palveluiden järjestämisestä ei voi jäädä kunnille. Heti seuraavassa virkkeessä sosiaalidemokraatit etunenässä kuitenkin väittävät, ettei maakuntauudistusta tarvita, vaan haikaillaan jo kertaalleen perustuslakivaliokunnassa viime vaalikauden lopulla kaatuneen kuntayhtymämallin perään. Mitään todellista vaihtoehtoa SDP ei ole pystynyt esittämään sen enempää maakuntamallille kuin valinnanvapaudellekaan. SDP:n aluekuntamalli on lähinnä nimenmuutos, Zyskowicz huomauttaa tiedotteessaan.

Hän sanoo, että opposition tulisi päättää, mitä he sote-uudistukselta haluavat. 

–Jos on julkisesti valmis tuomitsemaan koko sote-uudistuksen onnistumisen, on pystyttävä esittämään myös varteenotettava vaihtoehto sille, minkä tuomitsee. Tätä sen enempää SDP, vihreät kuin muutkaan oppositiopuolueet eivät näemmä pysty tekemään.  Tosiasia on, että julkisten tuottajien rinnalle tarvitaan lisävoimaa myös yksityisistä ja kolmannen sektorin tuottajista.

Lue myös:

Ministeri vastasi Jan Vapaavuorelle Ylellä: ”Olen hämmästellyt pitkin matkaa”

Sotesta seuraa miljardivääntö: Uudellamaalla halutaan eroon liian kovista leikkauksista – ”Valtion kanssa kana kynimättä”

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
 Raija Lummi
Raija Lummi
 Harri Jaskari
Harri Jaskari
Jaa artikkeli:

Kommentit

Harri Tapani

Aiheetta liipaten myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkärin ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professorin blogi:

"Eurooppalaisesta perspektiivistä katsoen monet Sipilän hallituksen sote-uudistuksessa ehdotetut toimet vaikuttavat oudoilta ja väitteet niiden suotuisista vaikutuksista heikosti perustelluilta..."

http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252052-valelaakarista-vale...

Jukka Lehti

Mitä tulee kustannuksiin niin edelliset hallitukset voi siinä myö katsoa peliin mm polvihousupoika Käteinen tuli kalliiksi Suomelle hoitajien yms sairaanhoitoväen luvatessaan melkoiset korotukset, niitä yhteiskunta maksaa kauan.

Irma Asikainen

tämän saa poistaa,jos on liikaa sanottu, mutta mitä enemmän näitä SoTeen liittyviä laskelmia ja suunnitelmia penkoo niin sitä vakuuttuneemmasksi tulee, että Orpo on "urpo", kun ei näe Sipilän selkeää jallitusta ja ajaa sokeasti tätä utopistista SoTeaan läpi. Nyt ei auta muu, kuin pistää "kiittimet ristiin" ja toivoa, että eduskunnasta läytyy riittävä määrä ihmisiä, jotka näkevät mihin tätä maata ollaan viemässä.

Seppo Himanen

Miksi vaihtoehtoina mainitaan aina vain maakunta- tai kuntayhtymä. Miksei valtio voisi ottaa soteasioita hoitoonsa. Silloin olisi vain yksi toimija, jonka ei tarvitse tuottaa voittoa. Se myös takaisi palvelujen saannin koko maassa. Jos on kaksi toimijaa, joilla on samat toimitila- ja laitekulut, henkilöstökulutkin aika lähellä toisiaan, miten voi se, joka laittaa hintaan 30 %: n katteen, olla halvempi kuin ilman voittoa toimiva.

Markku Koivisto

Niin niin, asiantuntijatkaan eivät ole kovinkaan yksimielisiä mitä tuleman pitää. Yhdet katsovat että maakuntauudistus ilman valinnanvapautta olisi kelvollinen, toiset taas toisinpäin. En ole huomannut että kukaan puoltaisi molempia yhtäaikaa. Eikä kukaan liioin että molemmat olisi hylättävä. Eduskunnan viisauteen ei kukaan näytä uskovan tai vetoavan. Sen käsissä ratkaisu viimekädessä kuitenkin on. Toivoa sopii, että siellä kaikkinaiset kategoriset juupas-eipäs mielipiteet osattaisiin arvottaa niiden ansaitsemaan asemaan ja umpi-ideologiset erimielisyydet voitaisiin sivuuttaa. Kysymyksessä todella on valtava uudistus, jonka kanssa olisi elettävä pitkään ja mieluimmin mahdollisimman vähäisin jälkikäteisin muutoksin.

Harri Tapani

Tää lobbaus alettiin jo vuosia sitten, kyse on bisneksestä ja sen tekemisestä:

"Suomessa oli meneillään voimakas elinkeinopoliittinen, kansallinen lobbaustoiminta palveluiden järjestämistavan muuttamiseksi ja sote-markkinoiden luomiseksi.Tämä vaikuttamistoiminta oli alkanut jo1990-luvulla...

Aiikoinaan entinen "Pääministeri Paavo Lipponen kuvasi muutosta ”paradigmanomaiseksi muutokseksi”, joka oli välttämättömyys siirryttäessä ”suljetusta taloudesta” EU:n sisämarkkinoille. Lipponen kirjoitti EU-suurlähettiläs Antti Satulin muistokirjassa, että ”EU-integraation vahvimpiin perusteluihin kuuluukin välttämättömyys talouden yleiseen liberalisointiin ja kilpailukyvyn parantamiseen."

https://www.uusisuomi.fi/comment/783197#comment-783197

Samasta ja tulevasta julkisten palveluiden romuttamisesta kertoi toinen demari, Kalevi Sorsa jo 1992 kirjassaan "Uusi itsenäisyys". (piti sitä jopa demarien tehtävänä).

https://www.uusisuomi.fi/comment/768476#comment-768476

Asiasta tosiaan varoiteltiin jo vuosia sitten ihan paperille painettunakin...

”Yksityistämisinnon takana olevat toimijat ovat niitä, jotka yksityistämisestä hyötyvät.

Erilaisten julkisten palvelujen yksityistäminen tarjoaa yritysten voitontavoittelu-näkökulmasta huikeita etuja...Kyse on suurista rahasummista.

Jos kansallisvaltiot ja julkinen sektori vastaavat jatkossakin terveys- ja sosiaalialan palvelujen tuottamisesta Euroopassa, suuret amerikkalaisyritykset menettävät hyvin paljon rahaa..."

https://www.uusisuomi.fi/comment/783274#comment-783274

No nyt sitten ihmetellään ja suuret ylikansalliset yhtiöt, myös ne amerikkalaiset, ovat tulleet ja lisääkin on tulossa rahastamaan suomalaisia ja viemään verorahat maasta vauhdilla pois.

Jori Heikkinen

Sosiaali- ja terveydenhoidon laatu on ollut Suomessa kohtuullisen hyvää, ja osin kustannustehokastakin, mutta se ei ole ollut kaikkien saatavilla, lähinnä rakennemuutossyistä ja lääkärikoulutuksen mitoitusvirheistä johtuen. Tämä on raunioittanut myös laadullisesti julkista sotea, jonka laajeneva yksityinen työterveydenhoito on korvannut, ja johtanut jopa ylisoteen työssäkäyvien kohdalla suhteessa ikääntyvään väestöön. Sote-uudistus vapauttaa kertarysäyksellä valtavasti markkinaa lisääntyvälle kilpailulle, johon julkisessa sotessa ei ole varauduttu. Julkinen sote heikentyy edelleen. Kun markkinaa millä tahansa toimialalla vapautetaan, sitä on lähtökohtaisesti perusteltua kannattaa, mutta silloin sekä suomalaisomisteisten soteyritysten että julkisen, olisi pitänyt huolehtia kattavasti kilpailukyvystään ja huomattavasti paremmin kuin on tehty. Mutta mitä on tehty, myyty soteyrityksiä solkenaan isommille ulkomaisille toimijoille. Mikä siinä on, että kun suomalaiset parhaimmat asiantuntijat ja tutkijat ovat vuosikymmeniä korostaneet transformaatiokyvyn merkitystä ja välttämättömyyttä taloutta liberalisoitaessa ja kansainvälistyttäessä, niin tätä ei yrityksissä tai julkishallinnossa ole otettu todesta, ei ainakaan riittävästi.. Missä ovat luovat ja rohkeat suomalaiset soteyrittäjät ja muutkin, jotka menestyvät globaalin talouden rakennemuutoksessa. Ehkäpä sote konkretisoi heidän tarpeellisuutensa nyt riittävästi.