Tiistai 25.9.2018

Suomalaismepiltä suorat sanat EU-rahoista: ”Löytyy aika huikeita esimerkkejä”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
11.3.2018 09:57
  • Kuva: Lauri Olander / Alma Talent
    Kuva
    Nils Torvaldsin mukaan on olemassa lukemattomia syitä korjata EU-budjetin vinoutumia ja Britannian EU-ero antaa siihen loistavan mahdollisuuden.
|

RKP:n europarlamentaarikko Nils Torvalds arvostelee kovin sanoin EU:n rakennerahastoja ja maataloustukia. Hänen mukaansa on olemassa lukemattomia syitä korjata EU-budjetin vinoutumia ja Britannian EU-ero antaa siihen loistavan mahdollisuuden.  

–Jokainen tietää, että rakennerahastot eivät toimi niin kuin niiden tulisi toimia. Alkuperäinen tarkoitus oli rakennerahastojen kautta kuroa umpeen jäsenmaiden välisiä kehityseroja. Kun veneessä istui ainoastaan kuusi jäsentä, jotka noin suurin piirtein pystyivät soutamaan samaan suuntaan, niin sanottu konvergenssi tuntui ihan käyvältä tavoitteelta. Taloudelliset ja yhteiskunnalliset erot Saksan, Benelux-maiden ja Ranskan välillä eivät olleet kovinkaan huomattavia. Murheenkryyninä oli eteläinen Italia, Torvalds kommentoi Puheenvuoron blogissaan.

Tutkimus jälkeenjäävistä alueista syksyltä 2017 osoittaa Torvaldsin mukaan, että Etelä-Italia laahaa edelleen ”pahasti perässä”.

–60 vuotta Rooman sopimusten hienojen tavoitteiden jälkeen mikään ei ole Napolin alueella muuttunut. Sokean Kreetankin luulisi tässä vaiheessa näkevän, etteivät rakennerahastot toimi, hän sanoo.

Torvaldsin mukaan asiaa on yritetty oikaista Euroopan parlamentin budjettivaliokunnassa.

–Keskustelu törmää juuri siihen, että suuret ryhmät pelaavat sisäistä taktista peliään. Eurooppalainen kansanpuolue ja Sosialistit & demokraatit eivät halua tarttua budjetin kipeisiin kohtiin. Tämä johtuu sisäänrakennetusta käänteisestä logiikasta, jossa jokainen valvoo vain omaa nettotulostaan. Se vahingoittaa meitä kaikkia ja se vahingoittaa Eurooppaa, hän huomauttaa.

Yhteinen maatalouspolitiikka muodostaa Torvaldsin mukaan osan haasteista ja on ongelmana samanlainen kuin rakennerahastot. Hän muistuttaa, että maatalouden osuus BKT:sta on vanhoissa jäsenmaissa 1 ja 4 prosentin välillä, mutta luvut eivät kerro koko totuutta.

–Osa maataloudesta on erittäin intensiivistä ja on ollut markkinoilla aina Alankomaiden tulppaanimaniasta lähtien vuonna 1637. Suomi on liittynyt tähän markkinavetoiseen maatalouteen runsaat 300 vuotta myöhemmin ja aika toisenlaisen ilmaston lähtökohdista. Pelkästään tämä rinnastus viittaa siihen, että budjettilogiikka, jonka lähtökohtana on saman koon sukkahousut kaikille, ei ole – lievästi sanottuna – ihan oikea lähtökohta. Ja tästä löytyy aika huikeita esimerkkejä.

Torvalds viittaa muun maussa siihen, että Romanian koilliskulmassa elää väestö, joka yli 50-prosenttisesti elää maatalouden varassa.

–Kaiken lisäksi suurin osa maanviljelystä on omavaraismaataloutta – siis ei markkinoita varten – ja viljelijät ovat lisääntyvässä määrin iäkkäitä, joiden koulutustaso on alhainen. Raportti jälkeenjäävistä alueista osoittaa yksiselitteisesti, että tämä alue ei saavuta eikä tule saavuttamaan länsieurooppalaisten etumatkaa nykyisillä tukijärjestelmillä. Kuitenkin jäsenmaiden hallitukset ovat teeskentelevinään, että kaikki on ihan jees, hän kommentoi.

EU:ssa aloitettiin vuosien 2021–2027 budjetin käsittely helmikuussa. Brexit on tekemässä 8 prosentin loven EU:n budjettiin.

– Nettomääräisenä se on keskimäärin noin 12 miljardia euroa vuodessa ja kuka tahansa ymmärtää, että aukko merkitsee joko supistuksia budjetin menoihin tai jäsenmaksujen korotuksia budjetin tuloihin, Torvalds toteaa.

Samaan asiaan on aikaisemmin puuttunut Eurooppaministeri, Sinisen tulevaisuuden puheenjohtaja Sampo Terho, joka on esittänyt säästöjä Euroopan alueiden komitean lakkauttamisen ja hallinnon karsimisen kautta. Terho lopettaisi esimerkiksi Euroopan parlamentin istunnot Strasbourgissa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ovat julkisuudessa ilmoittaneet tavoittelevansa Suomelle lisää EU-rahaa. Sipilän mukaan Suomi tavoittelee suhteellisesti suurempaa osuutta maatalous- ja koheesiopolitiikan rahoista. Linjauksia on arvosteltu ristiriitaisiksi ja epäselviksi.

Lue lisää:

Sampo Terho esittää kahta säästökohdetta EU:lle: ”Veronmaksajille pöyristyttävän kallis ralli on saatava loppumaan”

Eurooppaministeri kritisoi hallitusta ja vaatii EU-tuen poistoa – ”Suomelle käsittämättömän kallis”

Tutkija: ”Sipilän linjaus on epärealistinen” – Hallitus hamuaa EU-rahaa leikkuri edellä

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Tapio Mäkeläinen

Olen kovasti alkuperäisen EU kannattaja ja minusta nyt olisi todella perusteltua saneerata rajusti pöhöttynyttä organisaatiota sekä hlöetuja Englannin maksuosuutta vastaavasti ja lopettaa Strasbourg ramppaaminen vaikka 3-5 siirtymäajan jälkeen.
Jos kyse olisi yrityksestä tai valtiosta niin mitään vaihtoehtoa ei olisi.

Risto Nikandrr

Kerrankin RKP:n edustaja oikealla asialla. Onhan törkeätä, että mm. Englannin kuninkaalliset ja Suomen Wanhroosit ja Herlinit ovat suurimpien EU tukien nostajat maataloudessa.
EU rahoitus on korruption lähde, siksi sitä ei haluta poistaa.
Vielä kun Torvalds olisi lisännyt EUn "pakolais" politiikan ja EUn ulkorajojen valvonnan pulmat listalle, niin ei olisi jäänyt mainoitsematta EUn muista törkeistä virheistä mainitsematta kuin laajentumispolitiikka, (esim. Ukrainan kriisi) ja pankki kriisit. Mutta uusia kriisejähän on tulossa....

Jaakko Karki

Nyt on hyvä ja jopa korkea aika korjata EU-budjetin vinoutumia ja vähentää EU byrokratian kustannuksia. Britannian EU-ero antaa siihen sekä loistavan mahdollisuuden että myös välttämättömyyden. Kun tulopuolella tapahtuu noin 12 miljardin Euron vähennys, talonpoitaisjärjen mukaan myös menopuolta on vähenettävä vastaavasti

Irja Laamanen

Englanti pitää pistää maksamaan samoin kuin Norja jo maksaa EU-sopimukseen liittyen.
Norja maksaa yhteensä siis vuosittain 866 miljoonaa euroa. Luku nostaa maan yhdeksi suurimmista suurimmista nettomaksajista.
http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219039-norjan-ja-eun-sopimus
Englannin osuus voisi olla vielä suurempi. Miten iso aukko sen jälkeen jää täytettäväksi? Kulujen karsiminen on noiden maksujen lisäksi tärkeä asia. Ainahan löytyy turhia kuluja kaikista budjeteista.

Juha Koponen

..maataloudentukiin menee yli 50% eu budjetista. Tuet pitäisi puolittaa ja sen jälkeen puolittaa jne. tuki politiikka on peräisin kylmänsodan ajalta. emme tarvitse tuettua maataloutta. Tuet jarruttavat kehitystä. Tuet myös ylläpitävät kolmansien maiden köyhyyttä.
Kansalliset tuet ovat suomessa riesa, jota on pakkomaksaa. Kukaan eu halua keskustella tukien tarpeellisuudesta. jopa eläkkeet maksetaa palkansaajien pussista.
Maatalouden tuet pois...

Airi Pulkkinen

EU on epädemokraattinen byrokratiahirviö, joka ei noudata edes omia sääntöjään. Eu:n arvoja piti olla vakaus, vauraus ja kasvu. Äskettäin Tv Ulkolinjalla dokumentissa joka 4. Euroopan kansalainen on köyhä. Kansalaiset odottavat työt, turvallisuutta ja toivoa Euroopassa. Jos Eu ei kykene näitä edistämään, menettää unioni merkityksensä. Suomi on erittäin huono maa kielitaidottomien ja kouluttamattomien aikuisten työllistämiseen. VATTin tutkimuksen tehnyt taloustieteilijä Matti Sarvimäki pitää maahanmuuttajien heikkoa työllisyyttä kansantalouden kannalta merkittävänä ongelmana. Työttömyyden takia maahanmuuttajista ei tule veronmaksajia. Sen sijaan he saavat verovaroin maksettavia tukia. Afganistanista, Irakista ja Somaliasta tulleiden työllisyysaste oli vain 20-26 %. (Iltalehti 25.3.2017).

Typerintä on että lähetämme rahaa Brysseliin ja sitten anomme omia rahojamme takaisin niin että 500-800 miljoonaa jää sille tielleen. Osaamme itse jakaa rahamme kierrättämättä Eu:n kautta. Sampo Terho sanoi aamutv:ssä, lähettämästämme yhdestä eurosta saamme takaisin 30 senttiä. Onpa hyvä diili.