Lauantai 22.9.2018

Miljoona suomalaista uudelleenkoulutukseen? Ministeri: ”Ei mikään pieni muutos”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
12.3.2018 12:26
  • Kuva: Alma Talent / Pekka Karhunen
    Kuva
    Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen aikoo käydä työmarkkinaosapuolten kanssa keskustelua, miten jatkuva oppiminen tulevaisuudessa rahoitetaan.
|

Faktakulma

Hallituksen työvoimapanostukset viime huhtikuun jälkeen

 *   Ammatillisen koulutuksen kasvupilotit 2 milj. €
 *   Ammattikorkeakoulujen lisäpaikat 4 milj. €
 *   Tekniikan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen alusta Turkuun 2 milj. €
 *   Tekniikan alan yliopistojen yhteistyö Lounais-Suomessa 14 milj. €
 *   ELY-keskuksille työvoima- ja yrityspalveluihin 16,7 milj. €
 *   Muuntokoulutukset korkeakouluissa 10 milj. €
 *   Paikkalisäykset ammattioppilaitoksissa 9,4 milj. €

Hallitus valmistautuu kehysriiheen erityisesti siitä näkökulmasta, miten voidaan varmistaa, että nyt hyvin virinnyt kasvu Suomessa ei jää osaajapulasta kiinni. Näin sanoo Uudelle Suomelle ja Kauppalehdelle opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.), jonka kontolla näiden ratkaisujen hakeminen pitkälti on.

Pyörä pitäisi keksiä uudelleen tilanteessa, jossa talous kasvaa kolmen prosentin vauhtia, mutta työttömiä on Tilastokeskuksen mukaan yhä 238 000.

Taustalla jyllää teknologian murros, joka hävittää ja synnyttää ammatteja kiihtyvään tahtiin. Maailman talousfoorumi WEF on esitellyt arvion, jonka mukaan jopa kaksi kolmesta tänä päivänä alakoulun aloittavista lapsista päätyy ammattiin, jota ei vielä ole olemassa.

–Tutkijoiden arviot siitä, kuinka suuri osuus työpaikoista korvautuu tulevaisuudessa esimerkiksi tekoälyllä, vaihtelee huomattavasti. Se tiedetään varmaksi, että tulevaisuudessa tarvitaan sen tyyppistä koulutustarjontaa, joka palvelee ammatinvaihtajia tässä teknologisessa murroksessa ja joka tarjoaa jatkuvan elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia kaikille suomalaisille, Grahn-Laasonen toteaa.

Asia koskee suomalaista työelämää laajalti. Yhtenä peukalosääntönä pidetään sitä, että miljoona suomalaista pitäisi kouluttaa uudelleen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Lue lisää: Jopa miljoona suomalaista uudelleenkoulutukseen – Nyt alkaa tapahtua

Ei maan hallitus laakereillaan ole levännyt, mutta työttömyysluvut kertovat osaltaan siitä, että työpaikkojen ja työvoiman kohtaamisen ongelmaa ei ole lähellekään ratkaistu. On tietty paljon muitakin taustatekijöitä lähtien sosiaaliturvasta ja liikkuvuutta rajoittavista kysymyksistä.

Työvoiman saatavuuteen on satsattu yli 50 miljoonaa euroa viime huhtikuusta lähtien. Satsauksiin lukeutuvat esimerkiksi kymmenen miljoonan panos muuntokoulutukseen korkeakouluissa ja Lounais-Suomen tekniikan alan korkeakoulujen yhteistyöhön laitettu 14 miljoonaa euroa.

Katso opetusministerin videohaastattelu (juttu jatkuu videon alla):

Monet yritykset ja muut työnantajat kouluttavat Suomessa kiitettävästi työntekijöitään. Myös korkeakoulut pitäisi saada vedettyä mukaan samankaltaiseen koulutusuudistukseen kuin ammatillisen koulutuksen puolella on nähty. Ehkä koulutusasteiden välisiä raja-aitojakin aletaan kaataa.

Avainsanoja ovat opetusministerin mukaan nyt työelämälähtöisyys ja moduulit, eli pohjakoulutusta pitäisi voida täydentää pala kerrallaan.

–Tällä hetkellä uuden ammatillisen koulutuksen reformin myötä tutkinnonosien kautta on mahdollisuus täydentää osaamista myös työuran varrella ja suunnata sitä osaamista uudelleen, mutta korkeakouluissa tämä mahdollisuus edelleen monilta osin puuttuu. Koulutusta pitää olla myös tutkinnon jälkeiselle ajalle moduulipohjaisesti, ettei tarvitsisi aina aloittaa alusta, vaan voitaisiin joustavasti ja jatkuvasti oppia, Grahn-Laasonen sanoo.

Hallitus saattaa luvata ammatilliseen jatkuvaan oppimiseen lisärahaa ensi kuussa pidettävässä kehysriihessään, mutta täyttä varmuutta ei ole.

Rahaa tarvittaisiin myös muualta kuin valtion pussista, mistä opetusministeri käykin lähiaikoina keskusteluja. Vireillä on järjestelmätason muutoksia.

–Aion käydä työmarkkinaosapuolten kanssa keskustelua, miten jatkuva oppiminen tulevaisuudessa rahoitetaan, mikä osuus siitä on valtion, mikä työnantajien ja mikä työntekijöiden. Millään pienellä muutoksella tämä ei tule onnistumaan.

On valtiotieteiden maisteri Grahn-Laasosella omakohtaistakin kokemusta digitalisaation tuomasta suuresta muutoksesta yhdelle toimialalle. Hän nimittäin työskenteli iltapäivälehden uutispäällikkönä takavuosina.

–Se oli vasta alkusoittoa median digitaalisessa murroksessa, juttuja nettiin ja sitten videoita. Kymmenessä vuodessa on otettu valtavia harppauksia, maailma menee eteenpäin.

Faktakulma

Hallituksen työvoimapanostukset viime huhtikuun jälkeen

 *   Ammatillisen koulutuksen kasvupilotit 2 milj. €
 *   Ammattikorkeakoulujen lisäpaikat 4 milj. €
 *   Tekniikan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen alusta Turkuun 2 milj. €
 *   Tekniikan alan yliopistojen yhteistyö Lounais-Suomessa 14 milj. €
 *   ELY-keskuksille työvoima- ja yrityspalveluihin 16,7 milj. €
 *   Muuntokoulutukset korkeakouluissa 10 milj. €
 *   Paikkalisäykset ammattioppilaitoksissa 9,4 milj. €

Jaa artikkeli:

Kommentit

Kauko Aalto

Onhan näitä ammatteja: kulttuuritulkki, yhteisöpedagogi, koordinaattorit joka lähtöön , valvojat uskonnon opetuksen tunneille ja kuraattorit, joitakin nyt mainitakseni, eipä näitä erityisen paljon työttöminä ole.

Risto Salonen

Eikös muutama vuosi sovittu työehtoneuvotteluissa niistä kolmesta koulutuspäivästä/työntekijä.
Vai oliko väärä foorumi.
Peruskouluun voisi myös panna panoksia, jotta edes sen kävisi koko ikäluokka kunnialla läpi lukemaan ja laskemaan oppien.

Tapio Angervuori

Imisten kouluttaminen on tosi hyvä asia.
Totta kai, kouluttaminen antaa mahdollisuuden talouskasvuun, mutta kansalaisten työllistäminen vaatii lisää pääomaa, joka velkaannuttaa lisää niin julkista kuin yksityistäkin sektoria: talouskasvu ja velkaantuneisuuden kasvu kulkevat käsikädessä.

Monet suomalaiset ekonomistit ja sitä mukaa myös poliitikot laidasta laitaan ovat hakoteillä talouskasvun syistä ja seurauksista!

1) Teknologian kehitys ei aiheuta talouskasvua.
2) Koulutus ei aiheuta talouskasvua.
3) Verotuksella rahavirtojen suuntien muuntelu ei aiheuta talouskasvua.

Mikä aiheuttaa talouskasvua?

Euroalueen talous kasvaa, kun Euroopassa lisää velkaannutaan.

Harri Tapani

Velan ottaminen varmaan pitää paikkansa (rahan luontia ajatellen), mutta talous kasvaa vaikka työpaikat eivät kasvakaan, voivat enneminkin vähentyä ja varmaan tulevaisuudessa vähenevätkin, Der Spiegel lehden kahden ex-toimittajan mukan non 20 prosenttia on oikeissa töissä, loput 80 sitten puuhastelevat mitä sattuvat saamaan (vanha juttu, mutta pitäne paikkansa) ja heitä "oloutetaan" hiljaisiksi roskaviihteellä ja vastaavalla.

"Suomi on hyvä esimerkki käsitteestä ”Jobbles growth”. Jo 80-luvulla (Ilman EU:ta) Suomi oli ”Euroopan Japani”. 90-luvun alun laman jälkeen Suomen talouskasvu oli EU-maiden paras (tuotanto kaksinkertaistunut, vienti kolminkertaistunut), mutta siitä huolimatta kaikki valtakunnassa tehdyt työtunnit ovat samalla tasolla kuin 90-luvun alussa.

Okunin -laki keksittiin jo yli 40 vuotta sitten. Se tarkoittaa, että yhden prosentin työttömyyden pienentämiseen tarvitaan kolmen prosentin BKT:n kasvu."

http://ariojapelto.blogspot.fi/2011/08/onko-suomessa-maailman.html

Jaakko Muranen

Noi voi voi. Ketterimmät ovat kouluttautuneet jo moneen eri ammattiin. Joitakin vuosia sitten tapeltiin verissä päin kolmesta (3 !!!) kolutuspäivästä. Pelkäänpä, että tekeillä on jokin megalomaaninen tarpeen ohi pläjähtävä tussu.

Jaakko Muranen

Angervuoren näkemys talouskasvusta näyttäisi olevan pahasti breshneviläinen: Otetaan muutama miljardi dollaria velkaa ja perustetaan terästehdas ja vot, katso BKT kasvaa terästehtaan tuoton verran. Selittäisiköhän tuo sen, miksi koko itäblokki jäi kehityksestä 70 vuodessa n 65 vuotta jälkeen.

Tapio Angervuori

No niin. Sitä yritetään käyttää kommunistikorttia, silloin kun ei asia ole mieleen. En ole ko. järjestelmän kannattaja.
Monet entisen itäisen saksan kansalaiset kuten myös useat venäläiset haikailevat takaisin ko. järjestelmään. Olihan silloin heillä kaikilla työpaikka kuitenkin. Työpaikat olivat kuitenkin mitä olivat.
Kuvauksesi raskaasta teollisuudesta sopii myös nykyiseen Suomeen ihan hyvin. Tavivaara on hyvä esimerkki, miten valtio on sijoittanut ko. yhtiöön monta sataa miljoonaa euroa. Raskaan teollisuuden työpaikat ovat kuitenkin erittäin kalliita. Onkohan ~ 500 000 € per työpaikka yläkanttiin arvioitu. Tuolla rahamäärällä, minkä valtio on Tavivaaraan sijoittanut, olisi voitu palkata tuhansittain ihmisiä halvempiin työpaikkoihin pitkäksi aikaa. Kansalaisia voidaan kyllä työllistää huomattavasti ”halvempiinkin” työpaikkoihin, kuin teollisuuteen. Monissa ammateissa ei tarvita muita työvälineitä, kuin läppäri ja kännykkä. Suomesta kyllä löytyy yhä edelleen uusiakin halpoja pienellä investoinnilla luotuja työpaikkoja.

Karl Berg

Tutkintoon johtavaan koulutukseen ei pääse työtön ilman te:n mielivaltaista päätöstä, joka usein on kielteinen. Ilmeisesti se ei ollutkaan järkevää?

Parannusta jos haluatte päättäjät, poistakaa heti kouluttautumiskielto suomalaisilta, jos jollain on tarve ja halu kouluttaa itseään työttömänä ollessaan ihan millä tasolla vain, sitä ei pidä estää ja kieltää.

Laittakaa ihmeessä ne 50 miljoonaa euroa suoraan ammattikorkeakoulu- ja ammattikouluopiskelijoiden viimeisen vuoden opiskeluun ja työharjoitteluun, ja suunnitelkaa ko. viimeisen vuoden opintojen kokonaisuus työharjoitteluineen niin, että se on yhteensopivaa kohdennettuna nykyisiin isojen firmojen tarpeisiin ja paljon työllistäviin yrityksiin.

Tämä siksi, että kun nyt valmistuu em. opinahjoista opiskelijoita, niin heillä on jo valmiiksi vanhentuneet tiedot ja taidot työmarkkinoista ja tarjolla olevista työpaikoista.

Tapio Mäkeläinen

Mun perheessä on 5 henkilöä joista yks tekee sitä hommaa johon yliopistossa on oppinsa saanut. Ei ole lääkäri vaan se toinen ylisuosittu ala.
Kaikki muut ovat enempi vähempi tilanteen, suhdanteen, tuurin tai otuurin viemiä. Noinkohan Sannin elämänkokemus piisaa tohon?
Se, että 15 vuotiaasta lähtien pitäisi valmistautua johonkin vissiin ammattiin tulee varmasti epäonnistumaan. Tässä substanssiosaamista palvovassa pienessä maassa tuo on vaikea yhtälö.

Jari Kaisla

Suuriosa ihmisistä olisi jo kouluttautunut uusiin ammatteihin, mutta byrokraatit kaikessa viisaudessaan ovat tehneet siitä todella vaikeaa. Erilaiset tuet ja rankaisutoimet otetaan heti käyttöön jos joku edes koittaa opiskella toista tutkintoa. Esimerkiksi kaivetaan aina jokin sama ideologisesti työtön henkilö minkä vuoksi kellekkään ei voi mahdollistaa uusien ammattien opiskelua esimerkiksi opintotuella/työmarkkinatuella. Sen sijaan näitä ihmisiä makuutetaan mieluummin sohvilla tekemättä mitään kuin annettaisiin mahdollisuus kouluttautua.

Marja-Liisa Kalkela

Pitäskö koulutusvaatimus vaatia ensin päättäjille? Vai miksi tämä ongelma on ollut joka kevät jo vuosia? Moniko opiskelija on ollut pakollisessa työharjoittelussa joka kuuluu opinto ohjelmaan esim.ammattiin valmistautuneet. Ilmaiseksi työharjoittelussa useammalla täysi ammattitaito . "Halpatyövoimaa" palkalliset työt on siirretty harjoittelupaikoiksi.

Korkeakoulujen yhteishaku alkaa keskiviikkona - opiskelupaikkaa tavoittelee
140 000 hakijaa, vain 47 500 pääsee sisään
Maanantai 12.3.2018

Kortistoon loput Aktiivitoimiin ? Kun pitäisi ne opintolainatkin saada maksettua.

Marja-Liisa Kalkela

Sillähän niitä on Kirjalukeneita "maistereita" pilvinpimein. Työkokemusta "maistereilla" käytännöstä ei sitten olekkaan. Mutta puoluekasvattina,sillä niin väliä olekkaan kun poliittiset palkkiovirat jaetaan jäsenkirjan mukaan. Outo "korkeakoulu" jossa istutaan vaikka vain muutama kausi niin pätevöityy jo vaikka elinkeinoelämän johtotehtäviin? Tai EU- virkoihin.

Jukka Lehti

Jospa Suomessa alettaisiin vähentään sitä valtion ja kuntien vastuuta ihmisten työpaikoista ja koulutuksesta. Nykyinen koulutusmalli ainakin onneton kun koulutetut ei pysty loumaan omia työpaikkojaan ja lisäksi koulutettujen pitäisi pystyä luomaan myös uusityöpaikkoja muille. Koulutuksessa joku vika jos "koulutetuille" täytyy luoda työpaikat.