Maanantai 20.8.2018

”2500 € on todellinen ongelma” – Ministeri ehdottaa uudenlaista opintotukea vähävaraisten perheiden lapsille

Jaa artikkeli:
Luotu: 
13.3.2018 21:00
Päivitetty: 
13.3.2018 21:08
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Lukio-opetuksen ja ammattikoulutuksen kirjojen ja muiden oppimateriaaliaan kustannukset ovat todellinen ongelma, ministeri katsoo.
|

Opintotuesta vastaava ministeri Sampo Terho (sin.) kertoo käynnistävänsä selvityksen opintotuen oppimateriaalilisästä, joka helpottaisi vähävaraisten perheiden lasten opiskelua. Terho viittaa blogissaan kansalaisaloitteeseen toisen asteen opintojen maksuttomuudesta.

Aloite saavutti 50 000 allekirjoittajan rajan ja pääsee eduskunnan käsittelyyn.

– Onnittelut opiskelijajärjestöille, jotka ovat aktiivisesti edistäneet kansalaisaloitetta, Terho kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

Kulttuuriministeri linjaa, että toisen asteen opintojen kustannuksista ei saa tulla kenellekään este edetä opinnoissa.

– Oppimateriaalit lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä mahdollinen kannettavan tietokoneen hankinta maksavat monen perheen mittapuulla paljon. On arvioitu, että lukio-opintojen välittömät kustannukset ovat keskimäärin 2500 euroa, ammatillisessa koulutuksessa 100–780 euroa, Terho kirjoittaa.

– Ongelma on siis todellinen, ja siihen täytyy puuttua. Päätöksentekijöiden tärkeimpiä tehtäviä on luoda Suomeen mahdollisuuksien tasa-arvo, jossa jokaiselle nuorelle taataan mahdollisuus kouluttautua ja hyödyntää lahjakkuuksiaan. On kansakunnan etu, ettei kenenkään lahjakkuus mene hukkaan rahapulan takia.

Toisaalta maksuton toinen aste kaikille maksaisi eduskunnan tietopalvelun arvion mukaan 80–95 miljoonaa euroa vuosittain, ministeri huomioi.

– Useimmille perheille kustannukset eivät ole ylitsepääsemätön ongelma. Opetushallituksen selvityksessä 65 prosenttia lukiolaisista pitää lukionkäynnin kustannuksia kohtuullisina eikä koe, että heillä tai heidän perheillään olisi vaikeuksia toimeentulossa. Lopuilla 35 prosentilla lukiolaisista tai heidän perheistään on taloudellisia vaikeuksia.

Ensivaiheen toimenpiteenä resurssit tulee siis kohdentaa vähävaraisten perheiden opiskelijoille, Terho toteaa. Nyt ministeriössä selvitetään, ”voisiko toiseen asteen opintotukeen lisätä oppimateriaalilisän, joka kohdistuisi heikommin toimeentulevien perheiden nuorille”.

– Tällä tavoin mahdollisuuksien tasa-arvoa voitaisiin ylläpitää mahdollisimman pienellä julkisten menojen kasvulla.

– Opintotuen uudistusten lisäksi voidaan tehdä muitakin toimia, jotka tekevät toisen asteen koulutuksesta edullisempaa nuorille. Siniset ovat jo aiemmin esittäneet lukio-ohjelmassaan, että ylioppilaskirjoitukset tulisi muuttaa maksuttomiksi. Maksullisuus ei kannusta kokeiden määrän lisäämiseen tai jakamiseen useammalle kirjoituskerralle, mikä heikentää vähävaraisten perheiden nuorten osallistumismahdollisuuksia, Terho kirjoittaa.

Kansalaisaloitteessa vaatimusta maksuttomuudesta perustellaan sillä, että perustuslain 16. pykälän mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jari Kaisla

"Ensivaiheen toimenpiteenä resurssit tulee siis kohdentaa vähävaraisten perheiden opiskelijoille, Terho toteaa. Nyt ministeriössä selvitetään, ”voisiko toiseen asteen opintotukeen lisätä oppimateriaalilisän, joka kohdistuisi heikommin toimeentulevien perheiden nuorille”.

Tämä koskee tietysti myös sopeutumiseläkkeellä olevia ex-kansanedustajia, jotka hädintuskin selviävät arjen kuluistaan.

Seija Matikainen

Ex-kansanedustajat saavat sopeutumiseläkettä vain 5000 e/kk
eihä sillä elä. Pitää hoitaa Bisneksiä ympäri maailmaa
kuten esim. Suvi Linden joutuu tekemään.
tavallisen kansalainen voi saada 790 e/kk eläkettä.
Tämäkö on hyvin vointi valtio??

Kari Keto

Sinisiä....ajatuksia? Tämä viikon esityksessä kustannukset ovatkin alla 100 miljoonaa.
Odotan seuravaksi minkälainen on Terhon rahoituskuvio ja mistä rahat?
"Päätöksen tekijän tärkein tehtävä on?"

Risto Salonen

Ei ole hyvä, että kaikki oma ponnistelu ja omaksi hyväksi tehtävä opiskelu tehdään maksuttomaksi. Jossain vaiheessa rahoitus loppuu kuitenkin.
Aina vähemmän sitä ilmaisuutta arvostetaan. Maksullisuus kiinnostaa myös vanhempia; mitä sillä maksulla saadaan.
Ilmaisuudessa laatukin tuppaa tippumaan.
Pankaa hyvät päättäjät enemmän paukkuja peruskouluun, jotta nykyiset tipukkaat käyvät edes sen loppuun.

Ilkka Vuori

Tämä sosialisoitu raha - tasa-arvoraha - nostaisi luonnollisesti kirjojen hintoja roimasti.
Johtuen tietenkin siitä, että "köyhäluokka" ostaisi uusia kirjoja, eikä käytettyjä tai kirjaston lainakirjoja.
Mutta sen sijaan nämä taas kalliimmat kirjat joutuisi kuitenkin ostamaan se hieman korkeammat BRUTTO-vuosiansiot omaava perhe - se, joka ei saakaan niitä kaikkia tukia ja maksuja, mitä se hieman, juuri ja juuri tukirajojen alle jäävä perhe.

Tarvitseeko todellakin kaikki tässä yhteiskunnassa kaiken sen, minkä muutkin... ?

Marja-Liisa Kalkela

Kun sinisillä on Terveysministerin salkku niin aloittaa voisi vaikka n.50 000 köyhimpien lapsiperheiden Toimeentulotuesta. Palauttaa siihen "kirjoja" varten lapsilisät,lapsiperheen muut tuet,elatusmaksut ja kotihoidontuet.Jotka leikattiin pois jo 24 vuotta sitten-94.
Muut saa"opiskelurahaa" 12x vuodessa ,17v per lapsi. Yht.n.24 000e verovaroista.

Kun lisätään siihen työttömien Aktiivimalli ja leikkaukset niin eipä se kovin ole kiinnostanut tuo "köyhyys" jota hallitus on lisännyt.

Vastuuministeri savusaunassa !
Eduskunnan suuressa salissa aktiivimallia käsiteltiin joulun alla.

Oppositiossa närää herätti hallituksen edustajien laiska edustaminen täysistuntoihin, joissa aktiivimalli oli käsittelyssä.
Eduskunnan ensimmäinen käsittely pidettiin täysistunnossa perjantai-iltana joulukuun 8. päivä, jolloin paikalla oli vain muutamia hallituspuolueiden edustajia.
- Samaan aikaan vastuuministeri Pirkko Mattila (sin.) tviittaili odottavansa savusaunaan pääsemistä.
2.2-18
YLE
Teot ja puheet ristiriitaisia.
Ei jatkoon-19

Teemu Terava

Miten tämäkin voi olla näin vaikeaa? Vähävaraisia opiskelijoita tuetaan useimmissa maissa stipendillä. Stipendi voi kattaa opiskelun tai oppimateriaalin kustannukset joko konaan tai osittain saajan varallisuudesta ja maksukyvystä riippuen.
Ammattiin johtavaa koulutusta voi itse kukin rahoittaa myös edullisella lainalla, koska opiskelun voi katsoa olevan investointi paremman tulotason ja parempien työmahdollisuuksien saavuttamiseen.

Raimo Hakala

Toisen asteen koulutus? Minkälaisen valmiuden ja mihin se antaa? Ohjaaako se tuottavaan työhön vai onko se vain tilastojen kaunistelemiseen? Jotta näytttäisi siltä, että hallitus ja eduskunta olisi todella vakavissaan työllisyyden ja verotulojen lisääntymisestä joilla palveluita maksetaan. Miksi oppikirjat vanhenevat nopeasti? Vanheneeko tieto vuodessa ja tarvitaan uudet oppikirjat? Eihän perustiedot ole vanhentuneet vuosituhansissakaan (uskonnot). Eikä työtkään ole kadonneet. Hallitus sanoo, että pienipalkkaisia töitä on paljon tekemättä. Miksi ne ovat pienipalkkaisia? Eikö niitä tarvitse välttämättä tehdä? Ja miksi maksetaan korkeita palkkioita henkilöille joiden päätökset ovat veroja ja maksuja korottavia enemmistölle (pienipalkkaisille) ja yhtiöille ja sijoittajille annetaan helpotuksia? Mihin tarvitaaan valtavaa byrokratiaa joka syö valtaosan budjetista ja soten tultua siirtää rahoja yksityisille pois valtion kassasta. Kun valtiovalta on kuitenkin vastuussa kansanpalveluista ainakin niin kauan kun puhutaan demokratiasta eli kansanvallasta. Jos julkisensektorin osaaminen on huonoa on syytä panna opetusministeriö ja eduskunta viralta ja valita osaajat tilalle. Sillä siellä on oltava osaamista ja ymmärrystä. Siellä tehdään päätökset kansan hyvinvoinnista. Sekä vastuunkantoa vaikka olisikin vastuuvapaus työsopimuksessa niin eihän se voi vapauttaa tehdyistä virheistä ja vääryyksistä. ihmisoikeudet jo vaativat vastuunkantoa. Mikäli yksityiset eivät halua hoitaa työllisyyttä on valtion se tehtävä ja kansallistettava kaikki. Sillä yhteinen hyvä menee yksityisen hyvän edelle. Demokratiassa.