Perjantai 27.4.2018

Varoitukset Suomen susikannasta yltyvät – Luonnonvarakeskus: ”Tilanne on muuttunut viime talvesta”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
14.3.2018 20:02
Päivitetty: 
14.3.2018 20:10
  • Kuva: Wikimedia Commons
    Kuva
    "On alueita jossa lapset eivät uskalla mennä kouluun omatoimisesti tai oleskella pihalla susipelon vuoksi. Uudessa tilanteessa, jossa susi ei arkaile ihmistä, tarvitaan toimia", kansanedustaja vaatii.
|

Laaja rintama kansanedustajia on alkanut vaatia hallitusta puuttumaan Suomen susitilanteeseen. Luonnonvarakeskuksesta (Luke) vahvistetaan Uudelle Suomelle, että tilanne on muuttunut viime talvesta. Tutkimusprofessori Ilpo Kojola ei kuitenkaan suostu tarkemmin arvioimaan kannanmuutosta.

Susitilanne on nostettu eduskunnassa toistuvasti esiin talven aikana. Marraskuussa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) vastasi kansanedustaja Ville Vähämäen (ps.) kirjalliseen kysymykseen, joka nivoutui ennen kaikkea susien aiheuttamiin eläinvahinkoihin. Vähämäen mukaan korkea metsästyskoirakuolleisuus uhkaa jo alan kulttuuria.

Viime viikolla Leppä vastasi Rkp:n eduskuntaryhmän yhteiseen kirjalliseen kysymykseen, joka nosti esiin erityisesti Pohjanmaalla ja Länsi-Uudellamaalla asuvien huolen toistuvista susihavainnoista. Rkp vaati viranomaisia heräämään tilanteeseen.

– On alueita jossa lapset eivät uskalla mennä kouluun omatoimisesti tai oleskella pihalla susipelon vuoksi. Uudessa tilanteessa, jossa susi ei arkaile ihmistä, tarvitaan toimia, jotta ihmisten luottamus viranomaisten kykyyn ratkaista ongelmia säilyy, kansanedustaja Thomas Blomqvist (r.) sanoi tuolloin tiedotteessa.

Seuraavaksi ministeri Lepän on vastattava Olavi Ala-Nissilän (kesk.) kirjalliseen kysymykseen, jossa puhutaan lounaisen Suomen huolesta ja ”mahdottomaksi tehdystä” sudenpyynnistä. Työpöydälle tulee myös Peter Östmanin (kd.) toimenpidealoite, jolla on allekirjoittajia niin hallituksesta kuin oppositiosta.

Toimenpidealoitteessa ehdotetaan, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin suden kannanhoidollisen metsästyksen lisäämiseksi. Suden metsästys halutaan mahdollistaa koko maassa, mikä edellyttäisi EU-tason arviointia asiassa. Östmanin mukaan susilaumojen liikkuminen asuinalueilla on yleistynyt.

–Susien karkottaminen naapurikuntaan vain siirtää ongelman muualle. Ongelman ratkaisemiseksi täytyy susien määrää vähentää. Muussa tapauksessa käsissämme on ensi syksynä kaksi kertaa suurempi ongelma, kun keväällä syntyvät pennut kasvavat ja alkavat etsiä reviiriä, Östman sanoi tiedotteessa eilen tiistaina, kun aloite jätettiin eduskunnalle.

Lue Östmanin kannasta tarkemmin: Suomen susitilanne huolestuttaa: ”Käsissämme on kahta suurempi ongelma”

Jo marraskuussa vastatessaan Vähämäelle ministeri Leppä huomautti, että sudenmetsästys on lähtökohtaisesti kielletty. Susi kuuluu EU:n luontodirektiivissä tiukasti suojeltuihin lajeihin poronhoitoalueen ulkopuolella. Poliisilla on kuitenkin mahdollisuus karkottaa tai lopettaa susia, jos ne uhkaavat ihmisten turvallisuutta. Lisäksi poikkeuslupia voi hakea Suomen riistakeskukselta, joka myöntää niitä tapauskohtaisesti.

– Poikkeus voidaan myöntää, jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole ja poikkeus ei haittaa suden suotuisan suojelun tason säilyttämistä luontaisella levinneisyysalueella. Lisäksi poikkeamisen perusteena on oltava tietyt ennalta määrätyt erityiset syyt kuten kansanterveyden ja yleistä turvallisuuden tai muun erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava syy, mukaan lukien sosiaaliset ja taloudelliset syyt, Leppä katsoo vastauksessaan.

Riistakeskuksen harkinta on sidottu EU:n käytäntöihin, joihin taas ei Lepän mukaan ole vireillä lievennyksiä suden osalta. Leppä viittaa myös Suomen riistakeskuksen teettämään tutkimukseen, jonka mukaan suden esiintymiskunnissa vilkasliikenteinen tie koettiin metsästyskoiralle sutta suuremmaksi riskiksi. Keskimäärin yli 90 prosenttia susien aiheuttamista koiravahingoista painottuu metsästyskauteen, jolloin koiria ei tarvitse pitää kiinni.

– Susikonflikti kärjistyy juuri metsästyskoirien menettämisen, eikä niinkään susien aiheuttamien tuotantoeläinvahinkojen takia. Suurpetovahingoissa erityisesti oman koiran menetys aiheuttaa poikkeuksellisen paljon mielipahaa, Leppä sanoo ja huomauttaa, että tämä on pyritty huomioimaan eläinvahinkojen korvausasetuksessa, joka katsoo koulutetun metsästyskoiran arvoksi 2500 euroa ja tavallisen puhdasrotuisen koiran arvoksi 1600 euroa.

Tuoreessa vastauksessaan RKP:lle ministeri Leppä katsoo, että 53 suden kiintiö metsästysvuosina 2016–2018 tarjoaa riistakeskukselle edellytykset tehdä päätökset mahdollisiin poikkeuslupahakemuksiin. Lisäksi Poliisihallituksen ohje toimivallasta ja toimintalinjoista ollaan vahvistamassa kevään aikana. Ohje yhdenmukaistaa poliisin toimintaa suurpetotapauksissa. Lepän mukaan susivaaraa arvioidaan aina tapauskohtaisesti eri asiantuntijoiden avulla.

– Pihavierailuja tehnyt susi pyritään ensisijaisesti karkottamaan. Jos se ei ole ajallisesti tai toiminnallisesti mahdollista tai jos aiemmin toteutettu karkottamisyritys ei ole tuottanut tulosta, pihavierailuja tehnyt susi voidaan lopettaa, Leppä sanoo.

"Susi ei ole riistänyt ihmishenkeä Suomessa 136 vuoteen ja onhan niitä susia kuitenkin ollut"

”On tullut uusi vuosiluokka”

Luke vastaa Suomen susikannan koon arvioinnista. Tuoreimman, eli viime talven arvion mukaan Suomessa on noin 150–180 sutta, mikä on 25 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Poliitikko Östman on pitänyt arviota ja sen perusteella annettujen kaatolupien määrää virheellisenä, koska susikanta hänen mukaansa on nykyisin merkittävästi suurempi.

Luken tutkimusprofessori Kojolan mukaan kanta-arviointi tehdään tieteellisin perustein käyden läpi DNA:ta ja havaintoaineistoa. Hänen mukaansa tarkempi kanta-arviointi on tässä vaiheessa ennenaikaista. Kuluvan talven virallinen kanta-arvio julkaistaan vasta kesäkuun alussa.

–Meidän arvio koskee viime talvea. Nyt tilanne on toinen. On tullut uusi vuosiluokka. Viimetalvisista pareista osa on tehnyt pentuja. Sitä kautta on tullut uusia laumoja, Kojola kuvailee nykytilannetta Uudelle Suomelle.

Kojolan mukaan kantaan kuitenkin vaikuttavat metsästys ja muu muun muassa liikenteestä johtuva kuolleisuus, joka voi olla korkeakin. Konfliktilajiin kohdistuu väistämättä jonkin verran myös laitonta metsästystä. Niinpä on Kojolan mukaan mahdoton arvioida tässä vaiheessa tarkemmin, onko kannan sääntely nykyisellään riittävän tiukkaa.

Syynä kanta-arvioiden julkaisusykliin on se, että susikannasta saadaan varminta, maastotyöhön pohjautuvaa tietoa käytännössä vain talviaikaan. Kesällä riistakamerasta saatava kuva on resoluutioltaan Kojolan mukaan sen verran huonoa, että susia ja laumoja jää huomaamatta.

–Sulamaan aikana tehty kannan selvittäminen on hankalaa. Haluamme tehdä kanta-arvion sillä tavalla, että se kestää tieteellisen kriteeristön ja läpivalaisun.

Tuoreessa toimenpidealoitteessa katsotaan, että lisääntyneet susihavainnot antavat viitteitä siitä, että populaatio on huomattavasti Luken arviota suurempi, minkä johdosta myönnettävien poikkeuslupien määrä jää liian pieneksi.

Kojola myöntää, että systeemissä on tietty viive, johon kuitenkin on luvassa helpotusta, sillä susikantoja aletaan jatkossa hahmottaa vuosittain myös ennustemallin avulla. Jo ensi talven osalta alku- ja keskitalven susitilannetta arvioidaan matemaattisen mallin ja menneen talven tietojen pohjalta.

Kymmeniä metsästyskoiria kuolee

Susikanta Suomessa on vahvistunut 1990-luvun puolestavälistä. Tuolloin Itä-Suomessa oli Kojolan mukaan vain puolenkymmentä laumaa, mutta kanta on elpynyt sittemmin säännöllisesti pentuja tuottavaksi populaatioksi. Vuosina 2006–2007 Suomessa eli vähintään 25 susilaumaa. Sen jälkeen laumoja on välillä ollut vähemmän, kuten viime talvena 21 laumaa, joista 7 liikkui Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin.

Kansanedustaja Ala-Nissilä peräänkuuluttaa järjestelmään läpinäkyvyyttä. Kojola vastaa, että arvioiden perusteet kerrotaan julki yksityiskohtaisesti ja mukana ovat myös reviiritiedot. Kaikkiaan aineistoa julkaistaan kymmeniä sivuja.

–Kyllä siitä on tehty sangen yksityiskohtainen. Jos läpinäkyvyyttä halutaan, pitäisi tietysti konkretisoida, mitä se läpinäkyvyys tarkoittaa vielä tuon lisäksi, Kojola sanoo.

Kansanedustajien laajasta reaktiosta päätellen susipelko tuntuu nyt leimahtaneen.

Kuinka aiheellista pelko on?

–Susi ei ole ainakaan varmistetusti ihmishenkeä riistänyt Suomessa 136 vuoteen ja onhan niitä susia kuitenkin ollut. Sitä taustaa vasten on tietysti aika selvää, että aika pienestä riskistä on kysymys, mutta tietysti sen huolen ymmärtää kuitenkin, Kojola sanoo ja huomauttaa, että ihminen voi kohdata ympäristössään paljon pahempia riskejä.

Myös Kojola on ymmärtänyt, että metsästyskoirien menetykset ovat susiongelmista kipein. Metsästyskoiravahinkoja tulee Kojolan mukaan vuosittain 30–60 koiran verran ja tällä tasolla on oltu ainakin 10 vuotta.

–Koiran asema metsästyksessä on muotoutunut nykyisen kaltaiseksi aikakaudella, jolloin susia ei meillä ole ollut. Sitä ei ole tarvinnut ottaa huomioon.

Myöskään Kojola ei näe, että suden asema rauhoitettuna lajina olisi muuttumassa. Nykytilanteessa ollaan hänen mukaansa varsin kaukana suden uhanalaisuuden rajasta, joka perustuu Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) kriteeristöön.

Kojolan mukaan susi on kuitenkin koiraeläimenä nopeasti lisääntyvä laji.

–Jos politiikka on sellaista, että kannan annetaan kasvaa, kyllä se sitten aika nopeasti myöskin kasvaa, Kojola sanoo.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Harri Hiltunen

Ei uskalla noita rakkauden hedelmiä päästää metsään yksin hiihteleen näillä susi kannoilla. Toista se oli omassa nuoruudessa, kun sai hiihdellä ja kulkea metsissä, eikä tarvinnut pelätä susia. Monimuotoinenluonto on kyllä lasten ja nuorten huoltajille aika iso taakka. Ois reilua noita meidän tulevaisuuden turvaajia kohtaan, että voisivat nuoruuden viettää turvallisessa ympäristössä. Niitä vaan tahtoo olla jo ihan riittämiin noita vaaranpaikkoja lapsukaisilla. Ei voi käsittää miksi tuo luonnon tuoma rauha riistetään nuorukaisiltamme.

Ronnie Beardy

Täällä halutaan metsästysoikeuden ja irrationaalisen pelon takia tappaa suomen viimiset alle paristaa sutta kokonana pois. Kuten jutussakin sanottiin, ei susi ole ihmishenkeä vienyt yli 130 vuoteen. Silti jotkut pelkäävät päästää lapsia ulos. On todennäköisempää että he jäävät auton alle kuin suden auuhun mutta ei täällä olla autoja kieltämässä. Oliskoha että ihminen voisi joskus väistyä ja antaa luonnon toimia omillaan. Tutustukaa esim. Yellowstonen tapaukseen.

Seppo Simonen

Sudet eivät kuulu pihapiireihin ollenkaan. EU-n susireservaatiksi emme ryhdy. Ouduksuttaa tuo Luken susimäärä 150-180 Itärajalla Nurmeksen, Lieksan ja Ilomantsin seutu on hirvivajaata aluetta viimeisen helikopterilaskennan mukaan. Sudetko olleet asialla onko tutkittus tietoa. Hirvien ja kauriiden perässä sudet siirtyneet länsirannikolle.
Nelos kommentoijalle lapsiperheiden turvattomuuden tunne on arvotonta irvailua.

Irina Gagarin

Susien määrää on saatava vähennettyä ennen kuin joku pikkulapsi joutuu suden syömäksi. On typerää havahtua toimimaan vasta vahingon tapahduttua.
Asiaa vähättelevät ajattelevat ilmeisesti uhan koskevan vain muitten lapsia - omia lapsiaan kukaan tuskin haluaa susille syöttää.

Tommi Vilkka

Itse nuorena pyörinyt metsissä joissa liikkui karhuja ja susia eikä tullut mieleenkään pelätä. Loppujen lopuksi susien tappamisessa on kyse vain pelosta ja halusta tappaa. Nämä isoimmat susikannan arviot perustuvat näköhavaintoihin joihin ei ole luottamista ihan puhtaasti sen takia että tiedossa on tapauksia joissa ilvestäkin on luultu sudeksi.

Sari Rinne

Jokohan nyt voisi asialle tehdä jotakin, kun sudet kulkevat Vaasan keskustassa? Pelottaa lähettää lapsi kouluun pyörällä, kun asutaan maalaiskylässä jossa susihavaintoja tehdään jatkuvasti. Pitääkö niiden jolkotella eduskuntatalon vieressä, ennen kuin ongelmaan tartutaan?

R. Paul Vuolle

On ihmeteltävä tätä suomalaista ja hyvin pohjoismaista asennetta. Euroopassa on useita maita joissa susia ei metsästetä , Romania, Serbia, Espanja,Bulgaria, jne jne. Ja näissä maissa jopa lammaspaimenet suhtautuvat asiaan rationaalisemmin kuin usein Suomessa. Suomalaisten pitäisi vähitellen uskoa, että ihmisiä uhkaa paljon välittömämmät vaarat kuin sudet tai karhut. Tässä listaa vähän ajateltavaksi (ja tilastoissa avian varmasti jopa vain 12kk taaksepäin katsottuna paljon vaarallisempi kuin yksikään peto):
- autot, lapsia kuolee joka vuosi useita
- ihminen itse, tässäkin UudenSuomen versiossa puhutaan lapsiraiskauksista MUTTA se ei ole saanut ainuttakaan kommenttia uuden suomen lukijoilta: Missä menette suomalaiset!!

Ei ole ihme, että poliitikot voivat hyvin kun kansa ei osaa priorisoida!!!

Jouni Suninen

Aika erikoista rinnastaa sudet ihmisiin.

Onhan se tietysti totta että varsinkin eräät "pakolaiset" ovat lisänneet raiskauksia lukumääräänsä suuremmassa suhteessa, mutta eihän heitä hyvänen aika hävittää voi. Susia sen sijaan voi hävittää ja pitää hävittää.

Jukka-Pekka Tyhtilä

Toivoisin hartaasti,että Luke saisi susien määrän lasketuksi. Nythän kansanedustajatkin ovat menneet mukaan - susien määrästä ei ole luotettavaa tietoa- kampanjaan jossa metsästäjät pelottelevat ihmisiä sillä, että susia olisi huomattavasti suurempi määrä, kuin se parin sadan nurkilla oleva. Antoivathan parikin kansanedustajaa seuraavanlaisia kommenttejä: Susikanta on merkittävästi suurempi." "...kanta-arviointia ei pidetä kyllin läpinäkyvänä ja luotettavana." Se mihin nämä heitot perustuvat jäi minulle epäselväksi.

Teemu Terava

Susien, käärmeiden tai karhujen kammo on suomalaisten geeneissä?
Susien tai karhujen pelolla on historialliset, uskonnolliset ja kulttuuriset juuret. Näitä pelkoja on vaikea poistaa.
Koirien ja porojen tilanne on toki hankala. Niin pitkään kuin kauris-, peura-, hirvi-tai villisikakannat kasvavat ja pysyvät vahvoina voisi olettaa, että ihmiset ja kotieläimetkin pysyvät turvassa pedoilta. Joku voisi väittää, että punkit ovat isompi ongelma kuin nämä isommat pedot.
Villieläinkantojen sääntely on perusteltua, jotta ei syntyisi vaikeasti ratkaistavia ongelmia, koska ihmisten reviiri on kasvanut suureksi.

R. Paul Vuolle

Olen edelleen sitä mieltä että kansa ei osaa priorisoida ja vaatia poliitikoilta ihan oikeiden ongelmien ja UHKIEN poistamista tai pienentämistä. Helppo ruokaa poliitikoille kun ei tarvitse ajatella eikä ihan oikeasti tehdä jotain.

Kansa saa minkä ansaitsee.

Seppo Simonen

Maaseudun kansa ei ansaitse susia nurkkiinsa. Lapsuudessani kouluun oli matkaa pari kilometriä ja ei ollut minkäänlaisra pelkoa susista kun taapersimme metsän läpi tietä pitkin kouluun. Nyttemmin entiseltä koululta ei uskalla lähettää lapsia kävelemään ison tien varteen koulukyytiin susien pelosta.
Kuten aiemmin sanoin Suomesta ei saa tulla EU-n susireservaatti. Sudet on poistettava pelkoa aiheuttamasta metsästäen minimiin.

Asko Telinen

Ihan mielenkiinnosta kysyn edellä kommentoineilta susipelkääjiltä, että mikä on sopiva määrä susia Suomessa? 1, 2 vai kymmenen? Virossa taisi olla 7-kertainen määrä susia pinta-alaan suhteutettuna ennen kun aloitettiin rajoittamaan susikantaa. Joku kommentoijista voi sitten laittaa tilastoja, kuinka monta lasta Virossa päättyi suden suuhun koska senhän pitäis olla tilastollinen tosiasia jos susikantoja vertaillaan..

Jukka-Pekka Tyhtilä

Keskipohjanmaa-lehden mukaan "viranomaiset säästävät hirviä susien ruuaksi". Jos susilauma syö 80 hirveä vuodessa, miksi Keski-Pohjanmaalla hermoillaan hirvien liian suuresta määrästä? Jos maakunnassa on myös paljon (?)susia, yhtälö ei täsmää...

Mikko Mikkola

Perusongelma tulee Luken rahoituksesta: Susi määritellään Suomessa uhanalaiseksi, jos niitä on alle 250 yksilöä. Luke saa EU:sta rahoitusta uhanalaisten eläinten tutkimukseen. Jos sudelta poistetaan uhanalaisuusstatus, Luke menettää uhanalaisten eläinten tutkimuksen EU-rahoitusta useita satoja tuhansia vuodessa ja susitutkijoille saattavat tulla YT-neuvottelut eteen. Milloin susia on viimeksi Luken mukaan ollut yli 250 yksilöä?

Seppo Simonen

Susipulliaisten toimintako loppuu (kommentti 20 on hyvä) jos se on se hinta niin olkoon. Sain käsiini tuoreen metsästäjä lehden jossa kerrotaan jonka mukaan kannanhoidollinen metsästys on loppunut ja tilalle tullut vahinkoperusteinen poikkeuslupakäytäntö joista kaikista valitetaan.
Siis perheiden lapsia suojelevalla äidin isän vaistolla ja sanomisella ei ole mitään merkitystä, sitten valitetaan ettei lapsia synny.

Lehdessä kerrotaan että länsisuomessa tehtyjä poikkeuslupahakemuksia hylätään hakemusten sisällöllisten puutteiden takia.
Eikö riistakeskuksen viranomaisten kuulu auttaa hakemuksen oikein täyttämistä.
Riistakesku toteuttaa eduskunnan säätämää lakia no eikö Maa ja metsätalousministeri Jari Leppä voi tehdä asetuksia jolla paikallisesti voidaan ongelma hoitaa.