Tiistai 20.11.2018

Ylilääkäri tyrmää ministeriön sote-tilastot: ”Tuntuvat asiantuntijanäkökulmasta puolitotuuksilta”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
18.3.2018 10:30
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Lasse Lehtonen huomauttaa, että esimerkiksi rokottamisen tuomaa arvonlisäystä on hyvin vaikea mitata tilastoilla .
|

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri, terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen arvostelee voimakkaasti valtiovarainministeriön kannanottoja sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusnoususta ja suomalaisen terveydenhuollon huonosta tuottavuuskehityksestä.

– Virkamiesten lausunnot kun tuntuvat asiantuntijanäkökulmasta varsin usein puolitotuuksilta, joista on joko tarkoituksella taikka puutteellisen tiedon takia jätetty pois keskeisiä asioita, Lehtonen toteaa Puheenvuoron blogissaan.

Hän nostaa esiin muun muassa ministeriön näkemyksen, jonka mukaan Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusnousu olisi ollut poikkeuksellisen suurta.

–THL:n tilaston mukaan terveydenhuoltomenojen osuus Suomen bruttokansantuotteesta vuonna 2015 oli 9,4 prosenttia. Tämä oli 0,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2014. EU-maiden keskiarvo vuonna 2015 oli 9,9 prosenttia, Lehtonen vastaa.

Hän sanoo, että terveydenhuoltomenojen kasvu Suomessa on ollut hyvin samanlaista kuin kaikissa OECD-maissa.

–Kun VM kertoo, että sote-uudistus leikkaa kustannusten kasvun 0,9 prosenttiin, saa se uudistuksen kuulostamaan tavoiteltavalta. Terveysmenojen kasvun leikkaaminen pienemmäksi kuin kansantalouden kasvu johtaa toisaalta niiden BKT-osuuden pienenemiseen. Kun sote-ehdotus käytännössä merkitsee tarveperusteisten terveysmenojen leikkausta n. 10 prosentilla 10 vuoden aikajaksolla, olisi lopputuloksena, että Suomen terveysmenojen osuus BKT:sta olisi vain n. 8,5 prosenttia, jos kansantalous kasvaisi esim. 1,5 prosentinvauhtia. Silloin terveyteen käyttämämme rahamäärä olisi BKT-osuudella mitaten samaa tasoa, kuin Slovenian, Bulgarian ja Kreikan terveysmenot, Lehtonen kommentoi.

Hän vertaa tilannetta Ruotsiin ja Tanskaan, joissa terveysmenojen BKT-osuus on Lehtosen mukaan noin 11 prosenttia.

–Suomi siis muuttaisi valtiovarainministeriön kehysbudjetoinnin kautta terveysmenojensa tason viiteryhmään Pohjoismaista eteläisen Itä-Euroopan maihin. Onko tämä toivottavaa, onkin sitten ihan toinen juttu, Lehtonen kuittaa.

Valtiovarainministeriö on tuonut esiin myös suomalaisen terveydenhuollon huonon tuottavuuskehityksen ja viitannut Tilastokeskuksen tuottavuusraportteihin.

–VM tukee tuottavuusongelman ratkaisuna palvelujen yksityistämistä, vaikka tuottavuuskehitys on ollut huono myös yksityisessä terveydenhuollossa. Kaiken lisäksi EU:n tilastoissa terveydenhuollon tuottavuuskehitys on ollut huonoa kaikissa jäsenmaissa järjestelmästä riippumatta, Lehtonen kommentoi.

Hän arvioi, että ongelmana tuottavuuskehityksen osalta ei itse asiassa olekaan terveydenhuoltojärjestelmä, vaan se tapa, jolla yleistilastot mittaavat terveydenhuollon tuotosta. Tuottavuustilastot mittaavat hänen mukaansa terveydenhuollon resurssien käyttöä, mutta ne eivät mittaa resurssinkäytön tuomaa terveyshyötyä.

Lehtonen mainitsee esimerkkinä influenssarokotukset.

–Rokottamisen tehokkuutta voidaan mitata vaikkapa sillä, kuinka monta potilasta yksi hoitaja rokottaa päivässä. Jos kuitenkin itse rokote on tehoton liikkeellä olevaa influenssavirusta vastaan, ei tehokkaasti toimivakaan rokottaja saa aikaa mitään terveyshyötyä. Näinhän Suomessa juuri tänä talvena kävi, kun sairaaloiden osastot täyttyivät influenssapotilaista, hän huomauttaa.

–Rokottamisen kannattavuuteen vaikuttaa lisäksi oleellisesti rokotteen hinta. Jos rokotteen hinta on korkea, tulee myös rokotesuojalla säästetty sairaspäivä hinnaltaan kalliiksi. Jos taas hinta on halpa, on rokottaminen edullinen tapa estää sairastumisen aiheuttamia työpanoksen menetyksiä työikäisessä väestössä eli toiminta on kustannusvaikuttavaa. Rokottamisen tuomaa arvonlisäystä, jota tuottavuudella halutaan kuvata, onkin hyvin vaikea tilastoilla mitata. Sama pätee lähes kaikkeen terveydenhuollon toimintaan, Lehtonen jatkaa.

Hän muistuttaa, että arvostettu lääketieteellinen aikakauslehti Lancet julkaisi viime vuonna tutkimuksen, jossa oli selvitetty eri maiden terveydenhuoltojärjestelmien vaikuttavuutta eli sitä, kuinka hyvin eri maissa terveydenhuoltoon sijoitettu raha oli tuottanut toivottuja terveysvaikutuksia väestölle.

–Tuossa kansainvälisessä mediassa paljon julkisuutta saaneessa tutkimuksessa suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä oli maailman seitsemänneksi tehokkain– tosin hävisimme Ruotsille, joka oli vertailun neljäs.

Lisää aiheesta:

Virkamies avasi Suomen palvelut mullistavan uudistuksen taustat: 75-vuotiaita kohta +60%, tuottavuus –5mrd.€

Kokoomusjohto sotesta omilleen: 24 mrd.€ tarvitsee hallinnon – Valinnanvapaus ”käännekohta”

Soininvaara varoittaa vakavasta alihoitoriskistä: ”Eduskunta joutuu valitsemaan kahdesta katastrofista”

Kuohuttavan sote-laskelman tehnyt johtaja: ”Tämäkään ei ole kauhuskenaario”

Kovan tason virkamiehet avaavat sote-säästöjä: ”Tämä on vahva kannustin”

 

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Kari Kallio

"Hän muistuttaa, että arvostettu lääketieteellinen aikakauslehti Lancet julkaisi viime vuonna tutkimuksen, jossa oli selvitetty eri maiden terveydenhuoltojärjestelmien vaikuttavuutta eli sitä, kuinka hyvin eri maissa terveydenhuoltoon sijoitettu raha oli tuottanut toivottuja terveysvaikutuksia väestölle.

–Tuossa kansainvälisessä mediassa paljon julkisuutta saaneessa tutkimuksessa suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä oli maailman seitsemänneksi tehokkain– tosin hävisimme Ruotsille, joka oli vertailun neljäs."

Erinomainen tieto! Miksi Hallituksemme pitää senkin vakan alla! Onko väärän tiedon levittäminen tärkeämpää tässä kriittisessä tilanteessa, vai mistä on kysymys? Voihan olla, että Hallitus puhuu vain lämpimikseen, eikä tiedä näistä terveysasioista hölkäsen pöläystä. Aivan kuten Aftonbladet naapurissa kyseli julkisesti samaa, eli mikä tekee politiikoista muka ylivertaisia terveydenhoidon ammattilaisia lausumaan siitä jotakin syvällisetä edes jollakin mittarilla...

Mikko Toivonen

Olen kyllä Lehtosen linjoilla. Hallitus ja sen virkamiehet ajavat poliittista etuagendaa ja virkamiehet tuottavat sitä tukevaa aineistoa millä ei lopussa ole enää mitään yhteyttä totuuteen tai oikeaan saavutukseen vaan puhtaasti etujen jakoon edes lopullisista kustannuksista tai palvelun laadusta huolta kanmtamatta.
Kepun tiedämme aina pettävän, mutta ilmeisesti sitä on tarttunut kokoomukseenkin kepun kanssa etuja kuin lehmiä kaupitellessa.