Maanantai 21.5.2018

SAK hämmästyi EK:n uutta ”verivalakoordinaatiota” – ”Entistäkin tiukempi pakkopaita työmarkkinoille”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
19.3.2018 10:44
Päivitetty: 
19.3.2018 11:02
  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Jarkko Eloranta.
|

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kommentoi blogissaan syksyllä alkanutta palkkaneuvottelukierrosta. Eloranta kiinnittää huomiota, että kierroksen avannut Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sopimus on raamittanut kaikkia sopimuksia "teräskehikon" lailla.

Eloranta arvioikin, että työnantajien EK on "pitänyt tiukkaa kuria omissa jäsenliitoissaan ja toteuttanut viennin avausta kuin parastakin tupo-ratkaisua".

Perinteiset tulopoliittiset kokonaisratkaisut eli niin kutsutut tupo-sopimukset syntyivät kolmikantaisesti työmarkkinakeskusjärjestöjen ja hallituksen kesken. EK:n uusi sääntömuutos kuitenkin estää työnantajakeskusjärjestöä sopimasta jäsenliittojensa puolesta. Työntekijäjärjestöt ovat kritisoineet EK:n uutta linjaa.

Eloranta oudoksuukin uutta mallia.

– Suomalainen ammattiyhdistysliike on vastuullinen, millä tahansa mittarilla arvioiden. Siksi työnantajien EK:n harjoittama verivalakoordinaatio tuntuu ylimitoitetulta hätävarjelun liioittelulta. Työnantajat haukkuivat keskusjärjestöjen solmimia kokonaisratkaisuja jäykiksi ja alojen erityispiirteet ja -tarpeet ohittaviksi. Nyt he ovat kustannuskurissaan ja vallantäyteydessään rakentamassa vielä tiukempaa pakkopaitaa työmarkkinoille, Eloranta hämmästelee.

Eloranta epäilee, että näin tiukan raamin soveltaminen tulevaisuudessa ”ei lupaa yhtä rauhallisia sopimuskierroksia” kuin nyt on nähty.

– Jokainen sopimuskierros pitää sisällään seuraavan kierroksen siemenet. Tämä kierros käytiin kikyn happamoittamilla siemenillä. Ennen seuraavan kierroksen alkua työmarkkinaosapuolten olisi syytä yhdessä huolehtia siitä, että kuluvan sopimuskierroksen kylvämät siemenet olisivat vahvoja ja satoisia, SAK:n puheenjohtaja arvioi.

Nyt syntynyttä yleisraamia Eloranta pitää kuitenkin hyvänä niin korotustasoltaan kuin sisällöltäänkin.

– Se tukee viennin kilpailukykyä, nostaa työllisyyttä ja parantaa palkansaajien ostovoimaa sekä lisää paikallista sopimista.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Risto Salonen

Outoa puhetta Elorannalta: ensin haukkuu työnantajajärjestöjä ja EK:ta teräskehikosta ja lopuksi kehuu sopimusta viennin kilpailukyvym tukemisesta, työllisyyden nostosta, ostovoiman parantamisesta ja paikallisesta sopimisesta.
Mikä siis oli jutun clue?

Pasi Anttila

Clue on siinä että Eloranta kritisoi menettelytapaa, ei niinkään saavutettua tulosta.

Ek ei halua tupoa siten kun se on aiemmin tehty vaan omilla ehdoillaan. Tätä hän kritisoi.

Jos työnantajat haluavat vapaampia ja eri alojen erityispiirteitä huomioonottavampia sopimusmalleja ja hylkäävät tupon tästä syystä olisi voinut olettaa että heidän otteensa jäsenjärjestöihinsä olisi ollut vapaampi.
Nythän syntynyt sopimus on myös tupo jossa alojen erityispiirteitä ei otettukaan huomioon. Aikamoinen ristiriita ek:n puolesta puhutun ja toteutuneen välillä.
Seuraava kierros tehdään ilman mitään vientiteollisuus ensin, silloin toimii jokainen työntekijä järjestö vain alansa työntekijöitä ajatellen, siinä se siemen ensi kierrokselle.

Taisto Lehti

Eloranta ja SAK ovat tottuneet sanelemaan työn tekemisen ehdot ja säännöt ja yhdessä poliittisen siipensä SDP kanssa myös lainsäädännön sellaiseksi, että työttömiä on virallisesti 300.000 ja piilotyöttömiä saman verran. Työllisyysaste on 72% verrattuna Ruotsin 77%.

Kaikki työn ehdot on sovittu SAK vaatimuksesta lakkojen uhalla ja EK suurien yritysten edustajana on niihin joutunut suostumaan. Yhdessä ne edustavat vain vähemmistöä työntekijöistä ja 10 % yrityksistä, tosin suurimpia. Niissä työsuhdelakimiehet ja henkilöstöosastot hallitsevat lakikirjataa

Taisto Lehti

Viesti lähti ennen loppulausetta. Yhdessä SAK ja EK ovat jättäneet pienet yritykset ulkopuolelle, jotka ovat eniten lisänneet työpaikkoja. Myös työilmapiiritutkimuksissa ne ovat menestyneet paljon paremmin kuin suuret työpaikat. Olisi jo aika ja kaikki syy ottaa nämä PK-yritykset huomioon eikä yrittää alistaa niitä SAK/EK määräysvaltaan kuten Kiky- neuvotteluissa viimeksi taas huomattiin.

Pasi Anttila

Jos kerran pk-yritykset kuvailemassasi tilanteessa ovat kyenneet luomaan valtaosan uusista työpaikoista ja ovat tutkimusten mukaan menestyneet parhaiten ei nämä sopimukset taida sitten niin huonoja heidän kannaltta ollakkaan, vaikka eivät ole niistä päässeet neuvottelemaan. Vai?

Lauri Kiiski

Eiköhän tuo SAK:n mielimä kolmikantatupo ole tullut tiensä päähän ?

Vuodesta 2007 alkaen jälki on ollut todella rumaa ja maan talous ja vienti eivät ole edelleenkään tuon vuoden 2007 tasolla 10 vuoden jälkeenkään. Maassa on edelleen massatuöttömyys. Vastaavaa kuprua ei Euroopan historiasta löydy sotien jälkeen mistään maasta.