Torstai 19.7.2018

Jyrki Katainen hehkuttaa suomalaista kotouttamishanketta – “Mullistaa onnistuessaan julkisen sektorin”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
19.3.2018 18:11
  • Kuva: Ossi Kurki-Suonio
    Kuva
    Euroopan investointirahaston ylijohtaja Pier Luigi Gilibert kertoi eurooppalaisille toimittajille suomalaisen SIB-rahaston olevan hyvä esimerkki, kuinka rahoitusinstrumenteillä voidaan aikaansaada sosiaalisia tuloksia.
|

Komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) piipahti Vantaalla markkinoimassa eurooppalaisille toimittajille suomalaista kotouttamisinnovaatiota. Mallia kokeillaan Suomessa seuraavaksi pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen, sanoo työministeri Jari Lindström (sin.).

Kataisen tarkoittamassa uudessa sosiaalisessa innovaatiossa on kyse sijoitusrahan tuomisesta kotouttamistoimintaan. Suomessa mallilla on tarkoitus työllistää 2 500–3 700 maahanmuuttajaa ja tuottaa valtiolle 28 miljoonan euron säästöt vuoden 2019 loppuun mennessä.

–Tämä on sosiaalinen innovaatio jo itsessään. Jos tämä onnistuu, se mullistaa tavan, jolla yhteiskunnat ja julkinen sektori voivat uudistua tehokkaammiksi. Ja tällä kertaa se ei tapahdu ihmisten kustannuksella, vaan antamalla yhteistyön mahdollisuuksia yksityiselle ja julkiselle sektorille, Katainen hehkuttaa toimittajille Vantaalla Fazerin tiloissa.

Vierailu oli osa kaksipäiväistä lehdistömatkaa, jonka aikana esitellään EU:n rahoittamia työllistämishankkeita Suomessa ja Itävallassa.

Suomessa käynnissä olevassa kotouttamishankkeessa on kerätty runsaat 14 miljoonaa euroa SIB-rahastoon. SIB tulee sanoista social impact bond, joka tarkoittaa tulosperusteista rahoitussopimusta. Epiquksen hallinnoima rahasto investoi työllistymiseen tähtääviin kotouttamisprojekteihin ja tienaa jokaisesta työllistyneestä maahanmuuttajasta.

Koko rahoitustoiminnan juju piilee siinä, että rahoittajat kantavat riskiä toiminnan tehokkuudesta: jos tuloksia ei synny riittävästi, toiminta jää tappiolliseksi. Onnistuessaan hanke tuottaa kuitenkin voittoa paitsi rahoittajilleen myös valtiolle uusien tuloveronmaksajien ja vähentyneiden etuusmaksujen muodossa.

–Minun tietääkseni tämä on ensimmäinen kerta, kun tätä mallia käytetään kotouttamiseen. Periaatteessa tätä voi käyttää mihin vain työllisyyspolitiikkaan. Mallia on testattu muualla ja nyt sitä käytetään innovatiivisella tavalla. Jos tämä toimii, se voi olla todella merkittävä apu ihmisten työllistämiselle, Katainen sanoo.

Mallilla haetaankin uutta potkua maahanmuuttajien työllistämiseen. Tällä hetkellä maahanmuuttajien työttömyysaste on 2,5-kertainen natiiviväestöön verrattuna.

LUE MYÖS: ”Olisi pitänyt kaivaa veronmaksajien taskusta” – Suomi työllistää 2500 maahanmuuttajaa ”uniikkirahalla”

Eri maahanmuuttajaryhmien välillä on kuitenkin suuria eroja. Esimerkiksi Suomen toiseksi suurimman maahanmuuttajaryhmän, virolaisten työllisyysaste on suomalaisten tasolla. Sen sijaan viime vuosien suurimpien pakolaisryhmien, Irakissa ja Afganistanissa syntyneiden työllisyys on ollut vielä 15 vuotta Suomeen tulon jälkeen noin puolet heikompaa kuin natiiviväestön.

SIB-rahaston erityisenä painopisteenä onkin pakolaistaustaisten työllistäminen ja tavoite on työllistää 55 prosenttia toimenpiteisiin osallistuneista.

Tavoite vaikuttaa ensisilmäyksellä vaatimattomalta, mutta se on huikea, kun lukua vertaa kotouttamiskurssien työllistämiseen nykyisin. Työ- ja elinkeinoministeriöstä kerrotaan Uudelle Suomelle, että kotouttamiskurssin jälkeen työllistyy vain muutama prosentti osallistujista. Valtaisaa eroa selittää se, että kursseja on toistaiseksi pidetty ensiaskeleina suomalaiseen yhteiskuntaan. Ja vaikka siihen sisältyy työelämä- ja yhteiskuntataitojen opintojaksoja, ne keskittyvät enemmän ohjaamaan maahanmuuttajia eteenpäin koulutukseen tai työnhakuun. Nyt osallistujia siis ohjataan heti työn pariin.

Toiminnallaan Epiqus tähtää laskennallisesti kahdeksan prosentin vuosituottoon. Epiquksen toimitusjohtaja Samir Omar kertoo Uudelle Suomelle, että yksi työllistynyt tuottaa rahastolle useamman tuhat euroa. Tuloksia seurataan kolmen vuoden jaksolla.

–Kyllä se kokoluokka on useampi tuhat euroa per työllistynyt. Se on reilusti vähemmän kuin kymmenen tuhatta euroa mutta enemmän kuin pari tuhatta. Kun kyse on vaikeasti työllistettävien ryhmästä korvaussumman pitää olla 4500–5000 euroa, sanoo Omar.

Työllistämistavoitteestaan rahasto on Omarin mukaan toistaiseksi hieman jäljessä, kun prosenttiluku on noin 50. Suurempi huoli on asiakkaiden löytyminen. Kesäkuussa 2016 käynnistetyn rahaston rahoittaman ohjelman oli helmikuun alkuun mennessä aloittanut 614 ihmistä. Se on yli puolet vähemmän tavoiteltuun nähden.

Omar arvioi, että heikon sisäänottoluvun taustalla on julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön alkuvaikeudet.

–Tässä pitää ehdottomasti painaa kaasua. Tällä hetkellä keskustellaan ministeriön ja työvoimatoimistojen kanssa, että saataisiin volyymia lisättyä. Se pitäisi yli tuplata, Epiquksen toimitusjohtaja kertoo.

Koto-SIB:n suurimmat rahoittajat ovat Euroopan investointirahasto 10 miljoonan euron potilla, Sitra 1,5 miljoonalla eurolla, SOK miljoonalla eurolla sekä Espoon kaupunki 500 000 eurolla.

Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson arvioi, että tällainen rahoitusmalli sopii erinomaisesti erilaisiin pilottihankkeisiin. Työministeri Jari Lindström (sin.) puolestaan kertoo, että tavoitteena on syksyn aikana käynnistää saman mallin pohjalle uusi hanke pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi.

–Tällä hetkellä se on neuvotteluvaiheessa mutta suunnitelmana on se, että hanke alkaa vielä tämän vuoden puolella, Lindström kertoo.

Euroopan komissio on varannut kaikkiaan 10 miljardia euroa sosiaalisten hankkeiden investointiin. Katainen pitää kotouttamishanketta malliesimerkkinä sellaisista paikallista arvoa luovasta hankkeesta, joka tarvitsee EU:n tukea. Ja vaikka Suomen hanke vastaa vain promillea koko EU-potista, näkee Katainen, että SIB-mallilla voi tulevaisuudessa olla selvästi suurempi rooli sosiaalisissa investoinneissa.

–Se voi nousta merkittävästikin. Mitään yläkattoa ei ole. Mutta pitää olla sillä tavalla nöyrä, että nyt ollaan vasta aloitettu ja mallia varmaankin pitää justeerata myöhemmin, Katainen toteaa.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Petri Kokko

Mitähän siitäkin tulee kun tämä hikoileva pingviini alkaa huseerata lindströmin kanssa tämän asian parissa?
Käteisen cv:hän kuuluu mm. kyseenalainen "uroteko" valtionvelan kolminkertaiseksi kasvattamisesta pääministerikaudellaan..

"JOS tämä toimii, se voi olla todella merkittävä apu ihmisten työllistämiselle, Katainen sanoo".

Entäpäs JOS ei toimikaan, mitä sitten tapahtuu, joutuvatko työttömät jälleen kerran maksumiehiksi ja lisääntyykö kuristusote kaulan ympärillä?

Pasi Metsola

Eli toisinsanoen veronmaksajat maksavat jos nämä tekee töitä ja maksavat jos tekevät! Eikö sitten pitäisi valtiolla olla kaikille työnhakijoille sama mahdollisuus netota rahaa jos sattuu menemään töihin!!! Eli jokainen työtön olisi samanlainen sijoittaja kuin tässä kyseisessä mallissa nämä sijoittjat ja kun normaali työtön hankkii itselleen työpaikan niin saa itselleen palkan lisäksi puolet valtion säästämistä rahoista eiä kuten nyt että piiskaa raippaa ja piiskaa ja raippaa!!! On se kumma kun vain ne kellä on rahaa voi rahastaa eli köyhä pysyköön köyhänä ja rikas rikkaana eikö??

Jaakko Aalto

Abraham Lincoln sanoi joskus, että kana on viisain eläimistä. Se kotkottaa vasta sitten kun on saanut jotain tuloksia. Tämän Kataisen juttu kyllä kuuluu suurella todennäköisyydellä niiden hankkeiden joukkoon, jossa täytyy puhua varmuuden vuoksi aikeista. Tuloksista sitten on viisainta vaieta.

Jaakko Karki

Katainen puhuu taas vastoin parempaa tietoaan.
Jos maahanmuuton perustana on jo tarjottu työpaikka, mainittua ongelmaa ei ole eikä tule.
Jos maassa on pitäaikaistyöttömiä maahantulleita, kuten somalilaiset 1990 luvulla Venäjän kautta tulleet, "kotouttaminen" Suomen työtätekeviin oloihin Kataisen tavalla ei tule onnistumaan vaikka mitä tekisi, useimmilla haistä ei ole tarvittavia tietoja ja taitoja, eikä työnmotivaatiota, vain välimiehet käärivät rahaa veronmaksajien kustannuksella EUn kautta.
Sen sijaan kotiuttaminen (ts. kotiin lähettäminen) toimii ja on tehokas, ja siihen tarvitaan vain passitus takaisin omaan maahansa ja oman kulturinsa ja uskontonsa kehtoon, ainoa kustannus veronmaksajille on asianomaisen maassaolijan menomatka omaan kotimaahansa.
Tanska on jo näyttämässä esimerkkiä ja tietä, ja Saksa aivan pian.

Mikko Toivonen

Katainen, kuten lähes kaikki poliitikkomme ja suurin osa yleisöstä, ei ymmärrä oikeasta "kotouttamisesta" tuon taivaallista.
Heidän ja muiden olisi hyvin tarpeellista mennä vaikkapa GCC maihin katsomaan miten voidaan pitää maassa jopa Qatarin lailla 90% paikalla olevasta väestöstä "maahantulija pohjaisena"

Näissä maissa avain siihen on työllistäminen määräaikaisviisumilla ja niin, että tulijoilla on kouluttamattomien osalta lähtömaataan paremmat palkat, mutta ei samat kuin maan kansalaisilla tai koulutetulla sopimuspalkkaisella maahantulijakunnalla.

Kas, mitään kotoutusongelmia ei ole laisinkaan. Tosin ihan kielitaidottomia työnjohtaa monikielinen henkilö.

Meilläkin olisi tarpeen että työnjohto kykenisi ainakin englanniksi toimimaan kouluttamattomien maahantulijoiden työnjohto ja englantikelpoisen henkilön kanssa.

Pitäisi myös ymmärtää, että määräaikaisessa työluvassa työnmantajallakin on velvollisuuksia kuten kohtuuhintaisen tai palkan lisänä olevan ryhmämajoituksen järjestäminen.

Korkeasti koulutetut osaavat itse omat sopimuksensa ja olonsa järjestää eivätkä tietenkään mitään kotoutusta tarvitse

Mikko Toivonen

Täydennän tuota kirjoittamaani siten, että GCC maissa ei "pakolaisia" ole lainkaan vaan jokainen tulee maahan etukäteen hankitulla työperäisellä viisumilla. Viisumit ovat enimmillään 3 vuotisia, minkä jälkeen ne uusitaan aina maakohtaiseen eläkeikään asti jos ei ole syyllistynyt mihinkään rikokseen ja saanut pysyvää tai ajallista lähtöpassia.
Kukaan ei jää maahan eläkkeelle vaan poistuu siihen asti päästyään kotimaahansa eläkkeellä. Useimmat jo talon ja eläkerahat kotimaansa oloihin hyvin tienanneina ja välillä perheensä siellä sillä pienemmälläkin palkalla ylläpitäneenä.
Vain erittäin poikkeustapauksissa saatetaan GCC maan kansalaisuus antaa.

Esimerkiksi Burj Khalifan korkeimman nosturin pakistanilainen kuljettaja, joka vietti nosturissa 6 kuukautta ennen Khalifan korkeimman osan valmistumista, sai Emiraattien kansalaisuuden siitä.

Muualla maailmassa missä työperäistä maahanmuuttoa sallitaan, toimitaan hiukan poikkeavilla säännöillä. Esimerkiksi Singaporessa oli ainakin vielä v 98-99 voimaan tulleella asutusdirektiivillä määräys, että yhteen huoneeseen ei saanut asuttaa yli 8 henkilöä! Siellä pysyvän residenssin kuitenkin tietyn ajan jälkeen voi saada

Jaakko Karki

Toivonen kirjoittaa täyttä asiaa josta myös Suomalaisten poliitiikkojen tulisi ottaa ohjeeksi.
Suomessa tulee siirtyä pääsääntöisesti työperäiseen maahanmuttoon joka edellyttää etukäteen hankittua viisumia jos on EUn ulkopuolelta.
Aidoille turvapaikanhakijoille tulee myöntää enintäin kolmen tain neljän vuoden oleskelulupa jonka perusteet sitten tarkistetaan sitten joka vuosi. Jos syyt turvapaikan myöntämiseen ovat poistuneet niin silloin myös turvapaikkan perusteella myönnetty oleskelulupa perutaan. Näin on jo käytäntö esimerkiksi Tanskassa.
Elintaso-shoppailijoille ja muille haittamaahanmuuttajille ei tule myöntää mitään oleskelu lupia ja heidät tulee poistaa maasta mitä pikimmiten.

Leo Sammallahti

SIB mallissa riski on nimenomaan sijoittajille. Jos työllisyystavoitteeseen ei päästä, sijoittajat menettävät rahansa. Jos siihen päästään, sijoittajat saavat osuuden valtiolle koostuneista säästöistä (esim. vähemmän työttömyystukia).

En syytä sinua, jostain syystä artikkelissa ei kerrota miten SIB toimii.

Suosittelen lukemaan kirjoittamani Wikipedia artikkelin aiheesta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_vaikuttavuusjohdannainen

Juha Hämäläinen

Linkkisi ei toimi väärin kopioitu.

SIB- malli toimii vain, jos muuttajaa ei pidetä maassa, jos hän ei työllisty. Näin toimitaan kaikkialla maailmalla halpatyövoiman kanssa.

Tuet eivät vaikuta todellisen työpaikan syntyyn mitenkään. Eikä tukua maksamalla joillekin tule asettaa työnhakijoita eriarvoiseen asemaan. Maahanmuutto ei ole mikään peruste tälle.

Liian harva työllisyysehdotuksia tekevä ymmärtää mitään työpaikkojen synnystä, koska ei ole ollut itse niitä luomassa. Asia on taivaallisen yksinkertainen niiden töiden osalta, joita pääosa massamuuttajista voi saada. Konkreettiselle työlle syntyy yrityksessä selkeä tarve, johon välttämättä tarvitaan tekijä. Yritys ei ota tässä riskiä. Olisi riski olla palkkaamatta tekijää nimittäin.

Massamuuttajia ei palkata yrityksiin luomaan uutta liiketoimintaa. Näissä tapauksissa yritys ottaa itse riskin ja palkkaa ihmisiä ilman varmuutta tuotoista.

Keinotekoinen työn luonti on kuin kantaisi vettä kaivoon. Ei se onnistu.

Leo Sammallahti
Vastaus kommenttiin #33

Linkki toimii minulle, artikkeli löytyy suomenkielisestä Wikipediasta nimellä sosiaalinen vaikuttavuusjohdannainen.

Mallilla on onnistuttu lisäämään vankien työllistymistä Iso-Britannissa ja New Yorkissa, jälkimmäisessä tapauksessa vaikuttavuus on arvioitu satunnaistetulla vertailukokeella, eli arpomalla vankeja joko kokeilu- tai verrokkiryhmään ja vertailemalla kahta ryhmää.

Ari-Pekka Leppänen

8 pros. Tuotto sijoittajille. Käteinen pitää tätä huippujuttuna, jonkun tässä on pakko mättää.

Kurssitetaan kaveria pari viikkoa ja työllistetään kuukaudeksi tutun pitseriaan ja voila, kaveri on työllistynyt ja tuloutetaan rahat valtiolta ??

Jari Kaisla

"SIB tulee sanoista social impact bond, joka tarkoittaa tulosperusteista rahoitussopimusta. Epiquksen hallinnoima rahasto investoi työllistymiseen tähtääviin kotouttamisprojekteihin ja tienaa jokaisesta työllistyneestä maahanmuuttajasta."

Kuulostaa uudelta rahastusautomaatilta maahanmuuttajien avulla. Suomessahan on viety tilastollinen tempputyöllistäminen huipputasolle ihan maailman mittakaavassakin ja mikä sopisikaan paremmin tämän jatkeeksi kuin hanke jolla voi rahastaa samalla kun tempputyöllistetään. Työvoimaa tullaan kierrättämään lyhyinä työsopimuksina uuteen kuten jo nyt tehdään lukemattomilla työpaikoilla Suomessa kantasuomalaisille. Suuriosa nykyisestä työvoimasta tuntee jo tavan miten otetaan töihin 3-6kk:n jaksoksi ja lupaillaan aluksi ummet ja lammet. Sitten työsuhteen aikana kerrotaan pikkuhiljaa, että on ihan normaalia kuinka tämän työjakson jälkeen otetaan uusi työntekijä taloon vaikka aiempi olisi ollut miten pätevä. Tämä vain sen vuoksi että saadaan maksimoitua erilaiset työvoimatuet.

Irina Gagarin

Hirveä himmeli tämä Kataisen esitys, jossa ei oteta vaikeasti työllistyvien maahanmuuttajien työhaluttomuutta ja kulttuurista johtuvia ongelmia tarpeeksi huomioon. Veronmaksajien rahaa siirretään asian kanssa toimivien taskuihin, ilman todellisia säästöjä- Tämä tulee jälleen veronmaksajille kalliiksi, ilman että tavoitteita saavutetaan.
Eikö Kataiselle voitaisi keksiä jotain vähemmän tuhoisaa puuhastelua.

Timo Hietanen

Jyrki Käteisen märkä uni muutaman vuoden takaa 1,8 miljoonasta! maahan-
muuttajasta on vielä oraalla. Suomi voisi nyt perustaa ( veronmaksajien piikkiin )
isoja vuohitiloja Kolille ja osan kesantopelloista voisi varata "luomu-unikon" viljelyyn.
Duunarit ovat jo valmiina talvehtimassa mm. Helsingin rautatieaseman tunneleissa
ja Lähi-itäkeskuksessa. Vaikka turvapaikka ei ole vielä takataskussa, niin ilmaisessa
Itiksen asunnossa vaimo kotoutuu kaitsemalla viittä alaikäistä uutta "suomalaista"
pulla taas uunissa...

Juha Hämäläinen

Jäi vain kertomatta mihin työllistyminen perustuu. Täytyyhän olla työ, jossa kannattaa pitää tekijää pysyvästi. Eihän tukirahoja voida jatkuvasti maksaa eikä kannattamatonta työtä teettää. Ja kääntäen työpaikka syntyy ilman tukirahoja, jos työlle kysyntää..

Vaikuttaa olevan taas näitä byrokraattien keksintöjä. Katainen jatkaa entistä rataa.

Kimmo Tallqvist

Katäinen on lopullisesti menettänyt otteensa arkireaalitodellisuudesta.
Mitä lie nauttinut liikaa EU komission norsunluutornissa.
Suurin omgelma moniosaaja kulttuurinrikastajien työllistämisessä ei ole pelkästään täydellinen työosaamattomuus vaan kulttuuriperustainen työhalottomuus josta osoituksena on jopa 15-20 vuoden joutenolo Suomessa tekemättä mitään länsimaiselle yhteiskunnalle hyödyllistä.

Jyrki Seppänen

Tässä vaiheessa "yksityisestä sijoitusrahasta" turha hehkuttaa. Käsittääkseni rahastossa 2/3 on EU+ SITRA rahaa jotka komissaari varmaan kätilöinyt - no se ihan hyvä niin. Toimintaan osallistuvilla "sijoittajilla" en taloudellista riskiä näe koska jos ei synny säästöä jaettavaksi valtion kanssa ei vaan synny tuloa pääomalle. Goodwillit ym voi kuitenkin hyödyntää. Hallinnoijan kulut maksaa TEM joka tapauksessa 1500 eur / ohjelmaan osallistunut eli se on varma positio. Eiköhän tämä ole sitä kokoomuslaisten tavoitelluinta riskinottoa = ilman omaa riskiä.

Erkki Saarinen

Ongelma Helsingissä tiivistetysti: Miksi somalit ja irakilaiset eivät vuosienkaan jälkeen työllisty vaikka työpaikkoja on ja kotouttamiseen laitettu runsaasti rahaa.

Ehdotukseni: somali- ja irakilaisjärjestöille, jotka saavat rahaa kotouttamiseen, laitettava työllistymistavoitteita jäsenilleen, muuten järjestön rahatuet lopeteteaan. Eli aktiivimalli.

Markku Koivisto

Katainen nyt hehkuttaa milloin mitäkin! Luin kyllä annetun wiki-linkin, mutten siitä juuri hullua hurskaammaksi tullut, oli se senverran joka paikan ratkaisu. Täytyypä aamulla tutustua asiaan kirkkaammin aivoin. Noin " päissään" laskien nuo annetut luvut eivät mielestäni oikein keskenään natsanneet, joten vaikutelmaksi jää että on liian hyvää ollakseen totta.

Asko Korpela

Muuten hyvä mutta talouspolitiikkaa tehdään takaperoisesti, tarjontahakuisesti, käärmettä pyssyyn työntäen, perä edeltä puuhun nousten, kapuloita rattaisiin viskoen. Kysyntä pyörittää kansantaloutta, ei tarjonta. Toimenpiteet olisi kohdistettava kysyntään, sitä lamassa rohkaisten, nousukautena hilliten. Työllisyys ei ole päämäärä vaan keino ja seuraus kysynnästä. Tätä talouspolitiikan johto ja sitä myötäilevät viisaat eivät ymmärrä tai siitä eivät välitä. Ainoa jonka sanoista näkyy, että ymmärtää on paljon parjattu Wahlroos.