Torstai 13.12.2018

Matti Vanhanen julkaisi hätkähdyttävän kuvan: ”Kun mittari menee pakkaselle, taloudessa usein romahtaa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
20.3.2018 09:51
Päivitetty: 
20.3.2018 10:15
  • Kuva: Tilastokeskus
    Kuva
    Suomalaisten säästämisaste on laskenut jo seitsemän vuoden ajan ja vuonna 2016 se painui pakkasen puolelle. Matti Vanhasen jakamaan Findikaattorin kuvaan pääset klikkaamalla nuolta.
  • Kuva: Findikaattori
    Kuva
    Findikaattorin kuvio säästämisasteen kehityksestä Suomessa.
|

Faktakulma

Kotitalouksien velkaantuneisuusaste on noussut Suomessa noin 20 vuoden ajan ja saavutti vuoden 2017 lopussa 128 prosentin tason. Kotitalouksien velkaantuneisuus on Finanssivalvonnan mukaan Suomen rahoitusjärjestelmän merkittävin haavoittuvuus, ja siitä ovat varoittaneet myös Euroopan järjestelmäriskikomitea sekä Kansainvälinen valuuttarahasto IMF.

Jutussa mainittu säästämisaste tarkoittaa kotitalouksien säästön ja käytettävissä olevan nettotulon suhdetta. Jos säästämisaste on negatiivinen, kotitaloudet ovat kuluttaneet enemmän kuin ovat ansainneet. Lähteet: Fiva ja Findikaattori

Eduskunnan pankkivaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk.) pitää päätöstä asuntolainojen lainakaton kiristämisestä perusteltuna.

Vanhanen kommentoi Finanssivalvonnan ratkaisua Facebook-päivityksessään. Finanssivalvonnan mukaan asuntoluottojen enimmäisluototussuhdetta oli syytä nostaa, koska kotitalouksien velkaantuminen on yltynyt pitkään ja on jo historiallisen korkealla tasolla.

– Finanssivalvonnan päätös määrätä omarahoitusosuus asuntolainoille on oikea päätös. Kotitalouksien velkaantumisaste kohoaa koko ajan, Vanhanen kommentoi.

Hän on julkaissut myös asiaan liittyvän kuvan, joka kuvaa kotitalouksien säästämisastetta. Findikaattorin graafi osoittaa hätkähdyttävällä tavalla, kuinka kotitalouksien säästämisasteen lasku on usein ennakoinut talouden taantumia tai jopa romahduksia. Kuvassa ajoitus täsmää niin 90-luvun lamaan kuin tuoreempaan finanssikriisiin 2007–2009. Säästämisaste on pakkasella myös juuri nyt.

– Toinen hyvä mittari on kotitalouksien säästämisaste. Findikaattorin kuva muistuttaa, että kun mittari on mennyt pakkaselle, seuraavina vuosina on taloudessa usein romahtanut. Säästämisasteen heikentyminen kuvaa vauhtisokeutta, Vanhanen kommentoi.

Juttu jatkuu Vanhasen päivityksen jälkeen. (Vanhasen julkaiseman kuvion näet isompana jutun yläosasta siirtymällä nuolta painamalla seuraavaan kuvaan.)

Vanhanen ei ole ainoa asiasta huolestunut. Tilastokeskus julkaisi viime viikolla tuoreet luvut, joiden mukaan säästämisaste heikkeni viime vuoden loka-joulukuussa edellisestä vuosineljänneksestä. Säästämisaste painui kaksi prosenttia miinuksen puolelle. Säästämisasteen lasku johtuu siitä, että kulutusmenot ovat kasvaneet ja käytettävissä olevat tulot laskeneet.

LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro toi julki huolensa siitä, että kotitaloudet kuluttavat kaiken minkä saavat. Hän huomauttaa, että vuonna 2016 säästämisaste oli negatiivinen.

– Kotitaloudet ovat tehneet esimerkiksi USA:ssa velkasopeutusta, mutta Suomessa on ajettu vastakkaisella kaistalla. Velkaantumisella on siirretty tulevaisuuden kulutusta tähän päivään, eikä se mekanismi toimi ikuisesti. Rahapolitiikan kiristäminen vaikeuttaa velanhoitoa ja voi ajaa korkeampia korkoja huonosti sietäviä zombeja esiin, Nummiaro sanoi tiedotteessa.

Finanssivalvonnan johtokunta päätti maanantaina kiristää asuntoluottojen lainakattoa eli enimmäisluototussuhdetta viidellä prosenttiyksiköllä. Päätös koskee muita kuin ensiasunnon ostajia.

Lue lisää: Lainakatto kiristyy: Asuntovelkaa saa pian 5 prosenttiyksikköä vähemmän

Faktakulma

Kotitalouksien velkaantuneisuusaste on noussut Suomessa noin 20 vuoden ajan ja saavutti vuoden 2017 lopussa 128 prosentin tason. Kotitalouksien velkaantuneisuus on Finanssivalvonnan mukaan Suomen rahoitusjärjestelmän merkittävin haavoittuvuus, ja siitä ovat varoittaneet myös Euroopan järjestelmäriskikomitea sekä Kansainvälinen valuuttarahasto IMF.

Jutussa mainittu säästämisaste tarkoittaa kotitalouksien säästön ja käytettävissä olevan nettotulon suhdetta. Jos säästämisaste on negatiivinen, kotitaloudet ovat kuluttaneet enemmän kuin ovat ansainneet. Lähteet: Fiva ja Findikaattori

Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Juha Hämäläinen

Vanhanen voisi kertoa miksi ihmiset eivät säästä. Liian monella ei ole mistä säästää.

Graafi kotitalouksien säästämisasteesta kertoo vaon sen, etyä kun lama iskee niin ne, jotka töissä alkavat peloissaan säästämään. Graafi ei kerro muuta.

Risto Salonen

Olisiko säästämisen taantumiseen syynä tavaroiden hintatason aleneminen kuin myös valitettavasti laatutason romahtaminen.
Omassa nuoruudessa piti tosiaan pistää syrjään rahaa, jotta sen himoitun esineen sai. Esine myös kesti. Osamaksulla maksaminen oli myös kallista. Kaikki eivät saaneet edes osamaksulla ostettua.
Esimerkkinä laatutasosta: Philipsin cd-soitin vuodelta 1988 käytössä, Landola-kitara vuodelta 1972 käytössä. Fazer piano vuodelta 1958 käytössä. Acer-pöytäkone vuodelta 2016 hajosi kovalevyyn takuuajan päätyttyä tammikuussa.
Upo-jääkaappi vuodelta 1972 oli mökillä käytössä muutama vuosi sitten, mutta jatkuva käyntiääni häiritsi.

Rauno Pelkonen

Vanhat kunnon sananlaskut neuvovat mm. "Suu säkkiä myöten". "Vanhassa vara parempi", "Vain tarpeellista ja hyvää osta, niin säastyt monesta vahingosta", "Velka on veli otettaessa, mutta veljenpoika maksettaessa", "Rikkautta eivät tuo suuret tulot, vaan pienet menot" jne.

Juha-pekka Naukkarinen

Joka taholla on kehoitettu kuluttamaan ja pikavippi firmat juhlivat ryöstökoroilla,joka päivä saan lainatarjouksia emailiini,miten tässä on näin käynyt? 1970-luvulla hallitukset kehoittivat säästämään ja pankkiin piti säästää asuntoa varten 30-50% asunnon hinnasta vuosia,ennenkuin oli jonkinlainen mahdollisuus saada lainaa,päättäjät tästä ovat vastuussa!

Risto Salonen

Kyllä 90-luvun lamasta saavat katsoa peiliin Suomen Pankin entiset ja nykyinen johtaja: Koivisto, Kullberg, Holkeri ja Liikanen.
Liian nopeasti ja holtittomasti vapautettu ulkomainen lainanotto vielä nousuhdanteessa tukivat ylikiehumista.

Ari Ohvo

Asuntokauppa käy vilkkaimmin silloin kun talous on noususuhdanteessa, jolloin ihmisiä siirtyy vuokra-asunnoista omistusasuntoihin. Vanhanen varmaan pelkään että asuntosijoittajat menettävät vuokralaisensa, jonka takia kehitystä täytyy hidastaa säätämällä velkakattoja.

Teppo Oikari

No eikös velkaexpansiotaloudessa kokonaisvoluumi kasva kun gojimit kuluttavat velaksi ja luovat kysyntää markkinoille. Mikä tässä on ongelma? Taseen toisella puolen kuitenkin kasvaa varallisuusmassa, ainoastaan ongelmat syntyvät siinä vaiheessa kun iso raha laittaa hanat kiinni, korot nousuun ja tilinteko alkaa.

Nyt taitaa vain olla sellainen tilanne että tätä käyrää mennään seuraavat pari sukupolvea €uron suojissa. Riskit pelin putsaamiseen ovat liian suuret koska pankkiunioni ei ole vieläkään valmiiksi implementoitu.

Suomalainen kuluttaa, Saksalainen takaa ja kehittyvät maat rahoittavat.

Miten niin "tämä Finanssivalvonnan päätös määrätä omarahoitusosuus asuntolainoille on oikea päätös"? Miten se sopii siihen yhtälöön, että työn perässä on muutettava toiselle piakkakunnalle?

Maaseutupaikkakunnilla olevista asunnoista ja kiinteistöistä saa aina vaan vähemmän ja uutta lainaa asunnonvaihtaja ei saa riittävästi.

Miten työtön, jonka säästöt on jo syöty, pystyy muuttamaan uudelle paikkakunnalle ja rahoittamaan uuden asunnon, jos sillä ei ole isoa rahasäkkiä jemmassa tai tarjota muuta vakuutta uuden asuntolainansa taakse? Tässä tilanteessa ainakin uuden asunnon varainsiirtovero tulisi saada hyvityksenä ja vastaantulona valtiolta.

Harri Kovala

Nykyisessä pankkijärjestelmässä rahaa ei tule markkinoille, ellei joku lainaa sitä pankista, valtio, kunta, yritys tai kansalainen. Jos lainaa ei oteta, loppuu raha yhteiskunnasta. En ota tässä kantaa onko tämä hyvä järjestelmä mutta näin asia vain nyt on.