Lauantai 21.7.2018

Ikävä havainto suomalaisnuorista: ”Oppiminen kasautuu koulutettujen vanhempien lapsille myös koulun ulkopuolella”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
20.3.2018 11:06
  • Kuva: Hanna Leppänen / Alma Talent arkisto
    Kuva
    Koulutettujen vanhempien lapset pärjäävät keskimäärin paremmin koulussa mutta oppivat enemmän myös koululaitoksen ulkopuolella, tuore Nuorisobarometri kertoo.

Suomalaisnuorista yli 90 prosenttia uskoo koulutuksen parantavan olennaisesti työnsaantimahdollisuuksia, kertoo tiistaina julkaistu Nuorisobarometri. Selvityksen huolestuttavampiin havaintoihin kuuluu sen sijaan nuorten eriarvoisuus sekä koulussa tapahtuvassa että koulun ulkopuolisessa oppimisessa.

Matalan koulutustason ja huono-osaisuuden tiedetään usein periytyvän vanhemmilta lapsille. Nuorisobarometri vahvistaa tätä käsitystä, mutta tuo lisäksi esiin, että taloudellinen sekä koulutuksellinen eriarvoisuus seuraa myös vapaa-ajalle.

– Merkille pantavaa on, että koulun ulkopuolella tapahtuva oppiminenkaan ei toteudu tasa-arvoisesti: ilman opiskelupaikkaa ja toisen asteen tutkintoa olevat eivät osallistu vapaa-ajalla tapahtuvaan ohjattuun opiskeluun, kuten järjestöjen tai opistojen tarjoamaan koulutukseen. Oppiminen kasautuu koulutettujen vanhempien lapsille niin koulussa kuin sen ulkopuolella, Nuorisotutkimusseura toteaa tiedotteessaan.

Barometrissa nuorilta kysyttiin, kuinka paljon nuoret kokevat oppineensa erilaisia taitoja koulun ulkopuolella.

– Korkeakoulutettujen [vanhempien] lapset kokevat oppineensa koulussa merkitsevästi muita enemmän niin yleissivistystä, kielitaitoa, ympäristötietoisuutta, kriittistä ajattelua kuin ongelmanratkaisukykyäkin. Vielä kiintoisampi havainto lienee se, että vanhempien koulutustason mukaiset erot ovat vähintään yhtä suuria koulun ulkopuolella kuin koulussa tapahtuvassa oppimisessa, barometrissa todetaan.

Nuoret itse ”kokevat monet lapsuudenkodin koulutuspääomiin kytkeytyvistä asioista hyvin tärkeiksi elämässä pärjäämisen kannalta”.

Lisäksi barometrissa nousi esiin nuorten taloudellinen eriarvoisuus. Taloudelliset esteet voivat kaventaa nuoren mahdollisuuksia päättää opiskelualastaan tai -paikastaan.

– Nuorisobarometrin tulokset taloudellisen eriarvoisuuden vaikutuksista nuorten koulutusvalintoihin ovat karua luettavaa. Taloudelliset syyt vaikuttavat esimerkiksi nuorten tekemiin opiskelupaikkapäätöksiin tai saavat heidät viivyttämään valmistumistaan. Vastaajista 17 prosenttia kertoo karsineensa opiskeluvaihtoehtojaan rahanpuutteen vuoksi, Nuorisotutkimusseura tiedottaa.

Tutkintoon johtavan koulutuksen joskus keskeyttäneistä Nuorisobarometrin vastaajista lähes neljännes kertoi, että opintojen keskeyttämisen syynä oli ainakin vähäisessä määrin ollut rahan puute. Peräti 11 prosenttia keskeyttäneistä kertoi, että rahan puute oli vaikuttanut keskeyttämiseen erittäin paljon tai melko paljon.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Marja-Liisa Kalkela

Kepu ja kok voisi miettiä miksi köyhien lapset on jäänyt syrjään oppimisessa,harrastuksissa ym.
Jos ainoa tuki on toimeentulotuki ,minimituki elantoon.Lapsen toimeentulotuki
n.280e-370e/kk -94-18 jo 24 vuotta . (Ei lapsilisiä,ei lapsiperheen muita tukia)Laki Stvm-94
Ei tarvitsisi edes tehdä tutkimuksia eikä kokoustaa viinerkahveilla noin selvää asiaa.

Toimeenulotuella nyt n.100 000 köyhää lasta.
(Leipäjonon ruuilla ei paljon opiskella)

Risto Salonen

Voisi myös tutkia, miksi kouluruoka ei maistu Helsingin eliittikoulussa ja toisaalta Itä-Helsingin kouluissa maistuu (Hesari tänään).
Tuli mieleen, pitääkö ottaa kouluruokailumaksut käyttöön, kuten omassa nuoruudessani. Alkaisiko omien kullannuppujen ruoka kiinnostaa ainakin vanhempia, jos siitä joutuisi maksamaan.