Torstai 19.4.2018

Professori tyrmäsi Louhimiehen perustelun radiossa: ”Ei se ole metodi vaan alistamista”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
20.3.2018 14:00
Päivitetty: 
20.3.2018 15:21
  • Kuva: Alma Media arkisto / Jenni Gästgivar
    Kuva
    Palkittu elokuvaohjaaja Aku Louhimies on joutunut vastaamaan syytöksiin rajuista työskentelymetodeista. Hän pyysi A-studiossa anteeksi kommunikaatiovaikeuksia ja huonoa työilmapiiriä. Arkistokuva.

Taideyliopiston teatterikorkeakoulun professori Elina Knihtilä tyrmäsi Ylen Ykkösaamussa elokuvaohjaaja Aku Louhimiehen selityksen toiminnalleen.

Louhimiehen otteista on noussut kohu eturivin näyttelijöiden syytettyä häntä Ylen jutussa julmuuksista kuvauksissa. Näyttelijät Pihla Viitala, Pamela Tola, Jessica Grabowsky, Matleena Kuusniemi, Saija Lentonen, Lotta Lehtikari, Manuela Bosco ja Rebecca Viitala ilmoittavat, etteivät enää aio esiintyä Louhimiehen elokuvissa. Naiset olivat kokeneet Louhimiehen ohjaustavan nöyryyttävänä ja alistavana ja poikkeuksellisena vallankäyttönä.

Louhimiehen tapauksessa on noussut esiin kysymys metodinäyttelemisestä, jolla viitataan siihen, että näyttelijä laitetaan aidosti kokemaan näyttelemänsä tunteet. Louhimies muotoili Facebookissa julkaisemassaan vastauksessa yrittäneensä ”tavoittaa ihmisen ytimen vailla suojakerroksia ja se on vaatinut näyttelijöiltä ja koko työryhmältä paljon”.

Knihtilä tyrmäsi perustelun täysin.

–Ei se ole metodi. Eivät nämä toimintamallit, joita naisten kokemuksissa oli, ei niillä ole mitään tekemistä minkään metodin kanssa tai henkilöohjaamisen kanssa. Ne ovat alistamista, kiusaamista ja nöyryyttämistä, Knihtilä sanoi Ykkösaamussa.

Louhimiehen on muun muassa kerrottu jättäneen naisnäyttelijäkaartin yöksi kylmään metsään, jotta nämä näyttäisivät kuvauksissa riutuneilta. Lisäksi hänen on väitetty valehdelleen lapsinäyttelijälle vanhempien kuolleen oikean reaktion saamiseksi. Tämän Louhimies kiisti illan A-studiossa.

– Ylen jutussa haastateltujen kokemuksista ja niihin liittyvistä tilanteista tunnistan osan, osasta minulla on hyvin toisenlainen näkemys. Osa yksityiskohdista vaatisi paljon laajempaa avaamista, jotta ne tulisivat lukijalle ymmärrettäviksi. Jutussa sekoittuvat myös yksityiset ja työhön liittyvät tilanteet. Tapauksia on kuvattu jutussa niin pitkältä ajalta, että olen toivottavasti ohjaajana, käsikirjoittajana ja tuottajana kasvanut, Louhimies kirjoitti päivityksessään.

–Väite, että en kunnioittaisi näyttelijöitä, on väärä. En voisi tehdä työtäni ilman esiintyjiä, heidän heittäytymistään ja heidän herkkyyttään.

Suomen näyttelijäliiton toiminnanjohtaja Elina Kuusikko on kuitenkin asiasta toista mieltä ja sanoi Ykkösaamussa, että Louhimiehen toiminnan hiljainen hyväksyntä kertoo laajasta rakenteellisesta ongelmasta elokuva-alalla.

–Koetaan, että epänormaali on muuttunut normaaliksi ja sitä täytyy vain sietää. Toisaalta se kertoo ainakin Näyttelijäliiton näkökulmasta katsottuna näyttelijöiden arvostuksen vähäisyydestä tosiasiassa siellä tilanteissa, Kuusikko sanoi.

Kuusikko on parhaillaan pohjoismaisen näyttelijäneuvoston tapaamisessa. Hän sanoo joutuneensa selittelemään kollegoille, miten tällainen on Suomessa mahdollista. Hän valaisi Suomen rakenteellista tilannetta.

–Kyllä meillä on poikkeava tilanne muihin Pohjoismaihin verrattuna. Meillä ei esimerkiksi ole työehtosopimuksia, eikä asioista sovita samalla tapaa ja sanoisin myös, että näyttelijöiden arvostus on ihan erilaista Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa, Kuusikko sanoi.

Hänen mukaansa nyt on hyvä hetki pysähtyä tarkastelemaan ja muuttamaan alan johtamis- ja auteur-kulttuuria, jossa ohjaaja voidaan nähdä jopa mielivaltaisen suurena taiteilijana. Näyttelijöiden terrorisointia on liitetty maailmalla myös sellaisiin suuriin nimiin kuin Lars von Trier ja Stanley Kubrick. Keskustelussa Louhimiehen toimintaa on sovitettu Teatterikorkeakoulun menneisyyden voimahahmon Jouko Turkan metodiperinteen jatkeeksi.

Konkreettisia toimenpiteitä radiossa peräänkuulutti myös sukupuolentutkimuksen professori Johanna Kantola, jonka mukaan pelkkä yhteiskunnallinen keskustelu alan ongelmista ei riitä, vaan gurujen palkintoja ja rahoitusta on alettava poistaa, jos toimintatavat eivät muutu.

Knihtilä huomautti, että hänen johtamansa järjestö on jo tehnyt ehdotuksia opetus- ja kulttuuriministeriölle. Women in Film & Television Finland (WIFT) on ehdottanut sanktiointia, jonka perusteella elokuvatukia voitaisiin periä takaisin, jos tuotannossa esiintyy häirintää tai kyseenalaisia käytäntöjä. Vastaava järjestelmä on käytössä Knihtilän mukaan Australiassa.

Järjestö haluaa myös, että ministeriö ryhtyy vaatimaan tukea saavilta yhtiöiltä ajan tasalla olevaa työsuojelun toimintaohjelmaa. Alan haasteena ovat epätyypilliset työsuhteet, sillä moni tekee töitä freelancerina. Järjestö on allekirjoittanut ohjeistuksen seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi elokuva- ja tv-alalla.

Teatterityön professori Pauliina Hulkko totesi, että aika on muuttunut ja myös vanhemman polven on hyväksyttävä se. Hän sanoo havainneensa opiskelijoissaan asennemuutoksen: tulevat näyttelijäsukupolvet eivät enää vastaavia toimintatapoja hyväksy.

Samaa sanoi Knihtilä, jonka mukaan Teatterikorkeakoulussa pyritään purkamaan rakenteita, jotta opiskelijat tietävät positionsa eri paikoissa.

Myös Teatterikorkeakoulun näyttelijätyön lehtori Tiina Pirhonen tyrmäsi Louhimiehen metodit illan A-studiossa. Hän huomautti, että elokuvat eivät ole totta, vaan tarkoituksena on synnyttää vaikutelma, joiden luomiseen on monia tekniikoita. Louhimies vastasi, ettei puheena olleita metodeja tarvita aina, vaan näyttelijästä ja aiheesta riippuen. Hän huomautti, että esimerkiksi sisällissota on raaka aihe. Louhimies myös sanoi uskoneensa, että metodien käyttämisestä on yhteisymmärrys näyttelijöiden kanssa.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Ari Ohvo

Näyttelijöiden nöyryyttäminen on tarpeetonta, mutta elokuvan kannalta lienee oleellista että se on katsojalle uskottavaa. Näyttelijöiden tulee osata näytellä osansa. Louhimiehen elokuvat sisältävät aina väkivaltaa, joten on turha ottaa pulttia siitä mitä käsikirjoituksessa lukee.

Juha Koponen

..monet maailman huippuohaajat ovat kunnostautuneet nayttelijöiden kiusaamisessa. Itse blondeihin keskittynyt Alfred Hitchcock sanotaan olleen jonkinlainen hullu. Samoin hohto elokuvan ohjaaja -teki naisnäyttelijän oikeesti hulluksi-käski yhden kohtauksen uusia 150 kertaa! Näyttelijät pelkäävät ohjaajaa, jos et miellytä ei tule töitä! ...

Jyrki Seppä

Kyllä näitä ”ohjaajia” on teattereissakin. Kiusaavia, nöyryyttäviä ja pilkkaavia. Sekä mies-että naisohjaajia. Muutamiin olen urani aikana törmännyt, kauhulla joutunut sietämään sivustakatsojana. Puuttua en ole voinut erinäisistä syistä johtuen.

Simo Tamminen

Todella erilaisia ohjaajia on myös tielleni sattunut. Enemmän, luojan kiitos, sentään innostavia ja osaavia. EI ole suurta eroa miehen ja naisen välillä jos kohdalle on sattunut alistava sadisti. Julkinen nöyrryttäminen työryhmän edessä ei myöskääni ole kovin rakentavaa. Nyt kyseessä olevaa ohjaajaa en tunne. Ja viimeisimmät kokemukseni lavalla ovat jo muutaman vuoden takaa. Vuosikymmeniä sitten jotkut ohjaajat ohjasivat myös "mutkan kautta" vanhempia näyttelijöitä joille oli hankala antaa ohjeita. He pitivät tiukoilla jotakin nuorempaa jolle kertoivat mitä milloinkin pitäisi lavalla tapahtua. Sellaisia ohjaajia ei ole enää, toivottavasti.

tom brunila

Kerrotaan, että kun Ingrid Bergman sanoi Alfred Hitchcockille, että hän ei osannut esittää tiettyä kohtausta koska ei tiennyt miten päästä tunnetilaan jossa roolihenkilö oli niin Hitchcock vastasi ykskantaan "Teeskentele olevasi siinä tunnetilassa"!
Näyttelijän työ on nimenomaan teeskentelemistä! Hyvä näyttelijä osaa teeskennellä niin, että käytös näyttää uskottavalta!