Sunnuntai 18.11.2018

Käänne sairauspoissaoloissa 10 vuoden jälkeen – Tutkija löysi selkeän syyn kasvulle

Jaa artikkeli:
Luotu: 
20.3.2018 18:11
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Kela korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä sairauspäivärahalla. Omavastuuaika on yleensä sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää.
|

Pitkät sairauspoissaolot ovat kääntyneet kasvuun pitkän laskuputken jälkeen, selviää Kelan tutkimusblogista. Vuonna 2017 alkoi 288 259 uutta sairauspäivärahakautta.

Kela maksaa sairauspäivärahaa korkeintaan vuoden. Kelan tutkimustiimin päällikkö Jenni Blomgren kertoo blogissa, että kymmenen vuotta jatkunut väheneminen on päättynyt ja sairauspäivärahakausia alkoi vuonna 2017 sataa työikäistä ei-eläkkeellä olevaa henkilöä kohden noin yhdeksän.

–Käänne näyttää tapahtuneen ainoastaan mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella alkaneissa sairauspäivärahakausissa. Mielenterveyden häiriöiden perusteella alkaneiden kausien lukumäärä kasvoi vuosien 2016 ja 2017 välillä 8300:lla eli peräti 16 %, hän kirjoittaa.

–Muissa diagnooseissa ei näy vastaavaa yleistymistä. Merkittävää on kuitenkin myös se, että tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella maksettujen kausien pitkään jatkunut väheneminen näyttää toistaiseksi pysähtyneen. Kaikkiaan sairauspäivärahakausien määrä kasvoi noin 7100:lla eli 2,5 %.

Blomgrenin mukaan kehitys oli osin ennustettavissa, sillä kansantalouden ja työllisyyden kohentuessa sairauspoissaolot usein yleistyvät. Hän pohtii, että tilanne voi viitata siihen, että työmarkkinoille on tullut aikaisempaa enemmän terveysongelmaisia tai siihen, että hyvän työllisyystilanteen aikana uskalletaan sairastaa, kun työttömäksi jäämisen pelko on pieni.

– Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot voivat liittyä myös muun muassa työelämän tahtiin ja työn tiedollisiin ja taidollisiin vaatimuksiin, ja muutokset näissä voivat johtaa kasvavaan psyykkiseen kuormittuneisuuteen. Lisäksi muutosten taustalla voi olla myös mielenterveyshäiriöiden yhä parempi tunnistaminen ja hoito.

Blomgrenin mukaan mielenterveyden häiriöiden osuus alkaneista sairauspäivärahakausista oli viime vuonna noin viidennes ja ne ovat joka kolmannen alkaneen työkyvyttömyyseläkkeen perusteena.

–Mielenterveysperusteisen työkyvyttömyyden kehitystä ja sen syitä on nyt seurattava tarkasti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää nuorten tilanteeseen, sillä heillä mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat yleistyneet muita ikäryhmiä jyrkemmin viimeisten 20 vuoden aikana, hän huomauttaa.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Kimmo Kontio

Eikö kukaan viitsi lukea sitä alkuperäistä blogia? Mahdollisia selityksiä voisi saada sieltä. Lisäksi keskimäärinen eläkkeellesiirtymisikä on noussut tällä vuosikymmenellä miltei 2,5 vuotta, siitä huolimatta, että alin eläkeikä laski 2005 parilla vuodella 63 ikävuoteen . On todennäköistä, että eläkeikä nousee, kun alin eläkeikä alkaa kohota vuosiluokka kerrallaan 3 kuukaudella 1955 syntyneistä alkaen 1962 syntyneiden 65 ikävuoteen.

Kimmo Kontio

Anteeksi, siis tällä vuosituhannella. Kun eläkkeellesiirtymisikä oli 2000 alle 60 vuotta, viime vuonna 2017 se oli 61,2 vuotta. Nyt jo mediaani eli puolet kaikista jää eläkkeelle yli 63-vuotiaana. Keskimääräiseen eläkeikään vaikuttavat varhain työkyvyttömyyseläkkeelle jäävät aivan kuten satunnaiset huonot numerot alensivat kouluaikana keskiarvoa :).

Juha Kuikka

"Tutkija löysi selkeän syyn kasvulle"

Ainakaan tuossa uutisessa ei sitä selkeätä syytä kerrota, vaan pyöritellään erilaisia spekulaatioita talouskasvun vaikutuksesta t.m.s. Se, että poissaolot ovat pääasiassa lisääntyneet mielenterveyspuolella ei ole selkeä syy, vaan fakta, jolle se syy pitäisi löytää.