Tiistai 18.12.2018

Odotettu raportti julki: Näin kaikki saadaan Suomessa pärjäämään – lue 22 ehdotusta

Jaa artikkeli:
Luotu: 
21.3.2018 17:16
Päivitetty: 
21.3.2018 19:06
  • Kuva: Alma Talent / Antti Mannermaa
    Kuva
    Pääministeri Juha Sipilän runsas vuosi sitten asettama työryhmä esittää toimia useille eri elämänalueille eriarvoisuuden torjumiseksi ja vähentämiseksi. Työryhmää johti professori Juho Saari (kuvassa).

Eriarvoisuutta käsitellyt professori Juho Saaren työryhmä on saanut työnsä valmiiksi ja ehdottaa 22 toimenpidettä, jotka voit lukea jutun lopusta. Työryhmä etsi keinoja, joilla luodaan edellytykset kaikkien Suomessa asuvien pärjäämiselle.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) asetti työryhmän reilu vuosi sitten. Työryhmä on ryhmitellyt ehdotuksensa neljään kokonaisuuteen: turvaavat, palauttavat, tehostavat ja pelastavat toimenpiteet.

–Suomalaisten elintaso, elämänlaatu ja elämäntavat ovat yleisesti nousseet, mutta kaikki eivät ole päässeet mukaan myönteiseen kehitykseen. Työryhmän tehtävänä on ollut vähentää osalle kertynyttä takamatkaa ja mahdollistaa osallisuutta yhteiskuntaan, sanoo työryhmän puheenjohtaja professori Juho Saari tiedotteessa.

Saari esitteli toimenpiteitä tiedotustilaisuudessa. Hänen mukaansa peruskoulun sisältöä on mietittävä uudella tavalla ja siirryttävä porrastetusti koko ikäluokan kattavaan 5-vuotiaana alkavaan varhaiskasvatukseen. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja on lisättävä ja asumiskustannuksia hillittävä. Asumiseen liittyvää eriytymistä tulee työryhmän mukaan ehkäistä.

Työryhmä ehdottaa perusturvan kokonaisuudistusta, jossa vähennetään kannustinloukkuja ja väliinputoamista etuusjärjestelmää selkiyttämällä. Toimeentulotuki pitäisi uudistaa Saaren mukaan kannustavammaksi ja asiakaslähtöisemmäksi ja lopettaa ihmisten pompottelu kahdella luukulla. Myös asumistuet pitää Saaren mukaan uudistaa.

Ylivelkaantumisen vastainen politiikka pitäisi työryhmän mukaan uudistaa. Tällainen uudistus on tehty viimeksi 1990-luvun jälkipuoliskolla ja nyt kaivataan Saaren mukaan laajapohjaista uudistusta.

Lisäksi työryhmän mukaan pitäisi käynnistää eriarvoisuuden, hyvinvoinnin ja sosiaaliturvan tutkimusohjelma. Tarkoitus on luoda kriteerit, joiden varassa kokeiluja Suomessa jatkossa tehdään. Saaren mukaan nykyään on kovin paljon kokeiluja, joissa ei ole verrokkiryhmää ja aikajänteet ovat liian lyhyitä. Tulevaisuudessa kokeiluja pitää tehdä Saaren mukaan isommin.

Näitä työryhmä ehdottaa:

1. Luodaan Suomelle eriarvoisuuden vähentämispolitiikka ja sen systemaattinen seuranta sekä mahdollistetaan tietovarantojen käyttö eriarvoistumiskehitykseen puuttumisessa

2. Demokratian instituutioiden kehittäminen vahvistamaan osallisuutta yhteiskunnassa: Tuetaan koulujen demokratiatyötä ja luodaan uusia kumppanuuksia ja poistetaan osallistumisen esteitä

3. Uudistetaan säädöspohja lapsi- ja nuorilähtöisten palvelujen toteuttamiseksi

4. Siirrytään porrastetusti koko ikäluokan kattavaan 5-vuotiaana alkavaan varhaiskasvatukseen

5. Lisätään kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja hillitään asumiskustannuksia

6.Luodaan asumiseen liittyvän eriytymisen ehkäisypolitiikka

7. Vähennetään kannustinloukkuja ja väliinputoamista etuusjärjestelmää selkeyttämällä, uudistetaan toimeentulotuki kannustavammaksi ja asiakaslähtöisemmäksi ja parannetaan sosiaalityön edellytyksiä sekä uudistetaan asumistuet

8. Luodaan omaishoidon tukeen (vanhukset, vammaiset ja pitkäaikaissairaat lapset) valtakunnalliset kriteerit sekä yhteensovitetaan työ ja omaishoito

9. Otetaan huomioon moninaiset perherakenteet lapsiperheiden etuus- ja palvelujärjestelmässä

10. Uudistetaan ylivelkaantumisen vastainen politiikka:

–Uudistetaan kuluttajaluottojen myöntämiskäytännöt

–Kehitetään kohtuuehtoisia luototusvaihtoehtoja pienituloisille

–Selvitetään nykyisten velkajärjestelykeinojen kehittämistarpeet ja keinot ohjata talousongelmaisia varhaisemmassa vaiheessa talous- ja velkaneuvonnan pariin

11. Edistetään maahanmuuttajien varhaista kotoutumista

12. Kehitetään aikuiskoulutusta ja työttömyysuhan alla olevien koulutusta

13. Varmistetaan yhtenäiset mielenterveys- ja päihdepalveluiden laadun kriteerit

14. Uudistetaan sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden perus- ja täydennyskoulutusta

15. Kehitetään sosiaalisen työn vaikuttavuuden arviointia

16. Vahvistetaan kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä eriarvoisuuden ehkäisyssä

17. Käynnistetään eriarvoisuuden, hyvinvoinnin ja sosiaaliturvan tutkimusohjelma

18. Puolitetaan asunnottomuus alle 4 000 henkilöön

19. Tuetaan osallistavia yhteisöjä

20. Vahvistetaan sosiaalista kuntoutusta ja elämänlaatua parantavia palveluita

21. Kehitetään suonensisäisten huumeiden käyttäjien palveluiden yhdenvertaisuutta ja saatavuutta

22. Tehostetaan valvotun koevapauden käyttöä yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Harri Tapani

Talouselämä-lehti kirjoitteli joitakin vuosia sitten kuinka:

"Vakava varoitus Euroopan säästökuurista: 25 miljoonaa ihmistä voi joutua köyhyyteen

Oxfamin uusi raportti A Cautionary Tale toteaa, että Euroopassa toteutetut säästötoimet aiheuttavat köyhyyttä ja tuloeroja, jotka voivat kestää vuosikymmeniä.

Ainoat säästökuurista hyötyvät ihmiset ovat rikkaimmat 10 prosenttia eurooppalaisista, joiden vauraus on kasvanut"

Tuo siis jo viisi vuotta sitten ja säästökuurit jatkuvat edelleen.

Harri Tapani

"17. Käynnistetään eriarvoisuuden, hyvinvoinnin ja sosiaaliturvan tutkimusohjelma"

Että pyöräkin pitäsi keksiä uudestaaan meillä on tuota tutkimusta ihan EU:n laajuisesti ollut jo vuosia, taustalla eri alojen ammattilaisia jne. Suomen osuus:

"EAPN-Fin – Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto"

http://www.eapn.fi/

Jari Kaisla

Porvareilla on vain yksi parannusehdotus ja se on entistä halvempi työvoima (lue: ilmainen työvoima). Millään muulla ei ole merkitystä eikä varsinkaan ihmisarvoisilla palkoilla. Syyksi kelpaa aina globaali kilpailu. Joku tekee aina epätoivoisesti orjatyötä halvemmalla joten meidän täytyy tietysti pysyä orjatyökehityksessä mukana.

Marja-Liisa Kalkela

Aloittaa voisi vaikka Kansan sosiaaliturvasta Kelan etuuksista.
Että jokainen saisi etuuksia samoilla ehdoilla,samoilla euromäärillä ja noudatettaisiin perustuslain yhdenvertaisuuslakia.
Se takaisi jokaiselle riittävän elannon ja takaisi samat lähtökohdat kehdosta -hautaan asti.
Ensin voisi poistaa köyhyysloukun ehdot toimeentulotuesta ,työttömyystuista.
Missään muissa etuuksissa ei noita ehtoja ole eikä vasteekkellisuutta muissa Kelan etuuksissa.
Vain poliittisia arvovalintoja halutaanko se tehdä.

Marja-Liisa Kalkela

Milloin työttömyydestä tuli työttömän oma vika?
22.9.2015
YLE
Syyllistäminen on suhdanneherkkä ala. Taantuman iskiessä se saa lisää kierroksia. Tuon tuosta saamme lukea syytöksiä siitä, ettei työttömälle kelvannut siivoaminen tai nollatuntisopimus puhelinlinmyyntifirmassa.

Kausivaihtelu tekee nuorten työttömyydestä ankaran lajin. Nuorisotyöttömyys lisääntyy toukokuussa, kun opinahjot puskevat vastavalmistuneet työmarkkinoille. Käyrä laskee taas joulukuussa, kun tavaratalot haalivat joululahjojen pakkaajia.

Työajan pidennys: myrkkyä nuorille
Hallitus on julistanut, että työnteosta on tehtävä houkuttelevampaa kuin sosiaalituilla elämisestä. Sosiaalituella eläminen on harvalle unelmaura. Pikemminkin työmarkkinoilla kipuillaan, koska kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

Samaan aikaan hallitus haluaa pidentää työaikaa. Jos nyt työssäkäyvät tekevät pitempää päivää, uusia työpaikkoja syntyy entistä vähemmän.

Missä ovat luvatut työpaikat?
Elinkeinoelämän keskusliitto on laskenut, että lomarahojen leikkaukset tai sunnuntailisien poisto
-toisivat 30 000 uutta työpaikkaa.
-Uusilla työpaikoilla ratsastettiin silloinkin, kun edelliset hallitukset poistivat omaisuusveron ja työnantajien Kela-maksun.

Työ- ja elinkeinoministeriö on laskenut, että kun yritysten veroale on useita miljardeja. Mutta missä viipyvät luvatut työpaikat?

Syyllisten etsiminen ei ole uusi ilmiö: se keksittiin 30-luvun laman aikana.
-Nyt kello on käännetty taaksepäin: työttömyydestä on tullut taas oma vika.