Keskiviikko 17.10.2018

Näkökulma: Pakko onnistua yhtä hyvin kuin Esko Aho

Jaa artikkeli:
Luotu: 
23.3.2018 08:34
  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Kenraalimajuri evp. Lauri Purasen arvioi hävittäjähankkeen kustannukset pienemmiksi kuin esimerkiksi Yle on väittänyt.
|

Tapasin maanantaina kenraalimajuri evp. Lauri Purasen. Hänellä on Suomen ilmavoimien tulevaisuuden – ja koko maanpuolustuksen – kannalta huomattavan suuri rooli.

Entinen Ilmavoimien komentaja toimii puolustusministeriössä ohjelmajohtajana vetämässä tarjouskilpailua, jossa F/A-18-Horneteille etsitään korvaajia, joista ainakin osa lentänee Suomen taivaalla vielä vuonna 2060.

Tulevien hävittäjien pitää tuottaa valtava suorituskyky, joka tekee puolustusvoimistamme nykyiseen tapaan – tai toivottavasti vielä enemmän –  uskottavan edessä olevien vuosikymmenien aikana. Käytännössä noiden hävittäjien pitää olla lähtötilanteessa kyvykkäämpiä kuin Venäjän vastaavat ja pysyä sellaisina myös jatkossa.

Suomalaisten hävittäjien pitää kyetä erinomaiseen ilmavalvontaan, mutta niiden pitää olla myös sodan, sen pahimman vaihtoehdon, olosuhteissa äärimmäisen tehokkaita ilmataisteluissa ja ilmasta maahan tapahtuvassa vaikuttamisessa.

Suomi etsii Purasen johdolla ei enempää eikä vähempää kuin maailman parasta konetta Suomen tarpeisiin. Mittarit ovat moninaiset ja niistä voi lukea ja katsoa videon tästä haastattelusta: Kenraali avaa Suomen salaisinta hanketta – ”Saksalaiset kävivät”

Maailma on muuttunut paljon vuoden 1992 tilanteesta, jolloin Esko Ahon (kesk.) hallitus valitsi hyvin onnistuneesti amerikkalaiset Hornetit, joita hankittiin 64. Presidentillistä tukea nuorelle pääministerille tarjosi tuolloin Mauno Koivisto.

Napakymppipäätös syntyi keskellä talouslamaa ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkitunnelmissa. Silloin mukana kisassa oli jopa venäläinen tarjokas, mikä nykyisisessä ilmapiirissä ei olisi mahdollista. Sotilaiden poliittisille päättäjille suosittama Hornet teki ilmavoimistamme Euroopan tasolla poikkeuksellisen laadukkaat.

Lue tästä, miten Horneteihin päädyttiin 1992.

Tällä kertaa tarjouspyyntö on lähdössä amerikkalaiselle Boeingille (konetyyppinä F/A-18 Super Hornet), ranskalaiselle Dassaultille (Rafale), brittiläis-saksalaiselle Eurofighterille (Typhoon), amerikkalaiselle Lockheed Martinille (F-35) ja ruotsalaiselle Saabille (Gripen).

Vaikka sotilaiden päissä olisi tässä vaiheessa jotkut konetyypit asettuneet toisten edelle, se pysyi Purasta haastatellessakin visusti piilossa. Ehkä suosikkeja ei tosiaan edes ole, koska tarjottavista paketeista aletaan vasta käydä yksityiskohtaisia keskusteluja, ja varsinaiseen ratkaisuun on vielä muutama vuosi aikaa.

Lopullisessa päätöksentekovaiheessa peliin astuvat myös yleisemmät intressit, eli turvallisuus- ja puolustuspoliittiset vaikutukset. Päättäjänä vuonna 2021 on ensi eduskuntavaalien jälkeen muodostettava Suomen hallitus tasavallan presidentti Sauli Niinistön myötävaikuttamana. Rahoituksen sinetöi tuleva eduskunta.

Eduskuntapuolueet ovat lähtökohtaisesti sitoutuneet hankintaan viimevuotisen puolustuselonteon pohjalta. Hankkeen kannalta ei pitäisi olla valtavan isoa eroa sillä, onko tulevan pääministerin nimi Petteri Orpo (kok.), Juha Sipilä (kesk.), Antti Rinne (sd.) vai Touko Aalto (vihr.) tai joku muu.

Toki oppositiosta, myös demareista ja vihreistä, on tuotu esiin myös kriittisiä näkemyksiä. Esimerkiksi SDP:n Rinne on painottanut, ettei selonteossa esitettyihin rahamääriin ole kukaan toistaiseksi sitoutunut.

Nihkeintä ja muista poikkeavaa linjaa on vetänyt keskikokoinen oppositiopuolue vasemmistoliitto. Li Anderssonin johtamassa puolueessa on arvosteltu jyrkästi tulevia kustannuksia.

”Se on liikaa”, vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on sanonut pohdiskellessaan edessä olevia hävittäjäkustannuksia. Vasemmistoliitossa on livetty rivistä HX-hankkeessa myös siten, että siellä on lähdetty avoimesti kannattamaan ruotsalaisten kauppaamaa vaihtoehtoa.

Puolustusministeriön virkamiesten tehtävänä on tässä vaiheessa ”pitää kova ja verinen kilpailu yllä”, kuten entinen hävittäjälentäjä Puranen asetelmaa kuvaa.

Pitkin matkaa käydään keskusteluja ja vaihdetaan kokemuksia Suomelle ystävällismielisten maiden kanssa. Tähän mennessä ajatuksia on vaihdettu esimerkiksi Tornado-hävittäjiään uusivien saksalaisten kanssa.

Itse valinta on itsenäinen. Voi kuitenkin olla, että muiden maiden tekemiset vaikuttavat ajatteluun, kuten Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Matti Pesu on Uudelle Suomelle ounastellut.

Jos Suomi joskus hakeutuu Naton jäseneksi, kaikki tarjolla olevat konetyypit käyvät, koska ne ovat Nato-yhteensopivia. Näin ovat myös nykyiset monitoimihävittäjiksi muunnetut Hornetit.

Päättäjät ovat tässä tarkoin varjellussa hankkeessa paljon vartijoita. Tehokkaan koneen pitää olla veronmaksajille myös taloudellisessa mielessä paras. Purasen tarjoamien lukujen perusteella hävittäjiin uppoaa 30 vuodessa hankintoineen ja käyttöineen 13–16 miljardia euroa nykyrahaa.

Ei kuitenkaan kymmeniä miljardeja euroja, kuten esimerkiksi Yle Uutisissa ja Vihreässä Langassa on väitetty.

Kirjoittaja on Uuden Suomen päätoimittaja.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Tuomo Hirvonen

Pelottava puheenvuoro. Että Suomen ilmavoimien pitäisi olla tehokkaampia kuin Venäjän vastaavat. Putinin hyväksymässä ohjelmassa ilmoitetaan Venäjän ilmavoimien tavoitteeksi 2000 torjuntahävittäjää ja lukuisa määrä avackseja. Meillä aiotaan ostaa 56 SuperHornettia, joiden tulenkäyttöä ei olisi ohjaamassa ainuttakaan ilmassa pyörivää tutkaa. Maassa olevat suurtehotutkat tulisivat tuhotuksi ensimmäiseksi sodan alkuminuutteilla. Ei ole enää uhoamisella rajoja.

Harri Tapani

Pääasia näyttäisi olelvan, että saadaan uhota (hiukka Viron malliin jo), kohta ilmeisesti entiselle hyvälle kauppakumppanillemme. Mutta mitäpä emme teksi Yhdysvaltojen taloudellisten ja polliitisten ja nykyisin myös sotilaallisten etujen eteen. Edes Trumpin oudot puuhat eivät "uskovaisia" häiritse...

Tapio Mäkeläinen

Olen säännöllisillä kirjastokäynneillä selannut myös ilmailulehtiä. On hämmästyttävää miten vähän suurvaltojen armadoista tosiasiassa on taistelu- eikä vain lentokunnossa. USAF oli just raportoinut 600 super hornetin joukosta joista taisteluun olisi käynyt 56. Vennään super Sukhoista oli syksyllä taistovalmiina 5. Nämä nyt kuvaa tietysti hetken tilannetta.
Usa on turvassa maa- ja ilmahyökkäyksiltä mutta miten Venäjä pystyy valtavan suuret rajansa logistisesti ylläpitämään? Kiinaa vastaan on 5500 km ja näitä Eristaneja löytyy sitä mukaa lisää kun karttoja päivitetään.
En ole asiantuntija mutta se huoltovarmuus on yhtä tärkeää kuin teho. Mitä tulee geneettiskroonista USA-antipatiaa tunnetuista syistä poteviin Wassareihin+ vihreet niin Saabin moottori on jenkkilästä kuten valtaosa aseistakin.
Pääasia ettei lennokki ole venäläinen.
Suurin yhteinen syy on varaosapula eli logistinen.

Kari Kallio

#2
Ilmasota käydään aika läheisessä tulevaisuudessa älykkäiden lennokkien ja robottiohjusten välillä. Siinä ovat silloin muut lentolaitteet helisemässä. Suomen kaltaisen maan olemassaolon taistelu käydään kuitenkin ilmassa; siten kuinka hyvin kykenemme pitämään ilmatilamme omassa hallinnassa ja miten pystymme torjumaan esim. venäläisten tänne ampumat ohjukset. Paras ase niitä vastaan olisi "virus", joka kääntäisi ne "back-to-the-sender!"
Sotilaskoneet ovat myös itse merkittäviä alustoja lähettämään erilaisia älykkäitä raketteja/ohjuksia viholliskaluston kimppuun. Eikös se venäläishävittäjä pudotettu Turkissa olalta laukaistulla raketilla alas! Mahtoi olla masentava uutinen Venäjän ilmavoimille. Sen jälkeen se on katsonut parhaaksi pommittaa vain aseettomia siiviilejä, sairaloita ja muita arveluttavia kohteita; ja lentäjät kylpevät senkin jälkeen ansiomerkkisateessa. Kehdanneeko nuo niitä oikeasti käyttää, jos on jotakin moraalia.

Timo-Pekka Mustakallio

Belgiassa pohditaan F16-hävittäjien elinkaaren pidennystä vuodesta 2023, jolloin niiden käytöstä poistamisen piti alkaa, joiltain osin peräti 2041 asti. Syynä on valtiontalouden heikko tilanne, missä 3,6 miljardin (tai elinkaarikustannuksena 15 miljardin) meno uusiin koneisiin sekoittaisi puolustusbudjetin vuosiksi.

http://www.defense-aerospace.com/articles-view/feature/5/191710/belgium-...

Ihmetyttää, kun Suomen valtiontalouskin kyntää veloissa, ettei vastaavanlaista B-optiota ole tutkittu Hornetien osalta. Entä miten realistista on pitää HX-kilpailussa yhä mukana monitoimimatonta F35-ongelmakasaa, minkä elinkaarikustannus karkaa järkyttäviin lukuihin. Oma suosikkini on tietenkin Gripen, naapuri-Ruotsin hyvin Suomen kaltaisiin oloihin suunnittelema, toimivaksi kypsynyt, huoltovarmuuden lisäksi työtä suomalaiselle ilmailuteollisuudelle lupaava, ja viimein poliittisestikin hyvin siedetty vaihtoehto - etenkin siinä tapauksessa, että kriisi-EU ja kriisi-USA (ml. umpilaho sotaliitto-NATO) törmäisivät umpikujansa peräseinään, ja joutuisivat mullistusten kouriin.

Hannu Mononen

"Toki oppositiosta, myös demareista ja vihreistä, on tuotu esiin myös kriittisiä näkemyksiä. Esimerkiksi SDP:n Rinne on painottanut, ettei selonteossa esitettyihin rahamääriin ole kukaan toistaiseksi sitoutunut."

Olisi kovin raukkamaista käyttää tätä tilaisuutta ryhmäkohtaisten etujen lypsämiseen.