Maanantai 22.10.2018

Kelan lehti: Pohjoismainen hyvinvointivaltio ottaa jo enemmän osumaa kuin ymmärrämme – siksi Hjallis Harkimo avautuu nyt rakentamisesta

Jaa artikkeli:
Luotu: 
23.3.2018 12:51
Päivitetty: 
23.3.2018 13:06
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Rakennuttajana pitkään toiminut kansanedustaja Harry Harkimo syyttää asumisen kalleudesta normeja, jotka hidastavat rakentamista ja nostavat sen kustannuksia.
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Rakennuttajana pitkään toiminut kansanedustaja Harry Harkimo syyttää asumisen kalleudesta normeja, jotka hidastavat rakentamista ja nostavat sen kustannuksia.
|

Suomessa arvioidaan virheellisesti, että niin sanotut megatrendit eivät ainakaan vielä vaikuttaisi Suomeen voimakkaasti. Näin sanoo Kelan Sosiaalivakuutus-lehdessä Sitran strategiajohtaja Paula Laine, joka seuraa työkseen maailman suuria murroksia.

Laineen mukaan megatrendit eli esimerkiksi työn murros, demokratian rapautuminen ja talouden ahdinko ovat jo nyt täällä. Hänen mukaansa pohjoismainen hyvinvointivaltio ja siihen ytimellisesti kuuluva sosiaaliturva ovat jo ottaneet iskuja vastaan. Tästä esimerkkinä toimii Laineen mukaan Kelan maksama asumistuki, jonka kulut ylittivät viime vuonna ensimmäistä kertaa kahden miljardin euron rajan. Menot kasvoivat myös 2017, vaikka viitteitä nousun tasoittumisesta onkin.

– Olemme nyt jo siinä tilanteessa, että pohjoismaiselle hyvinvointivaltiollemme pitää pikaisesti tehdä jotakin, jos tulevaisuuden hyvinvointi aiotaan rakentaa sen pohjalle, Laine sanoo Sosiaalivakuutus-lehdelle.

– Kaikki meistä joutuvat tekemään megatrendien seurauksen myös henkilökohtaisia ratkaisuja.

Lue myös: Asumistukimenot uudelle miljardiluvulle – Tutkija: ”Kannustinloukun purkamisella on aina hinta”

Yksi megatrendeistä on kaupungistuminen. Tämän vuoksi Sosiaalivakuutus on kuullut myös kansanedustaja Harry ”Hjallis” Harkimoa (kok.), joka tunnetaan myös rakennuttajana. Harkimon mukaan häntä huolettaa asumisen kalleus, mihin myös asumistukimenojen kasvu osin linkittyy. Kelan lehden mukaan asumisen hinta on yhä tärkeämpi muuttuja, kun kaupungistuminen etenee.

Rakennuttaja Harkimo syyttää rakentamisen hitaudesta ja kalleudesta tiukkaa sääntelyä. Rakentamisen kalleus näkyy suoraan asumisen hinnassa.

– Rakentamisen tuottavuus on heikko, kun normien vaatimukset pitää täyttää. Jokaiselle rakennukselle pitää tehdä parkkipaikat ja pommisuojat miettimättä, onko se tarpeen. Lisäksi tonttimaa on pääkaupunkiseudulla hirveän kallista ja kaavoitus hidasta, Harkimo sanoo.

Tämänsuuntaisia johtopäätöksiä tehtiin myös tällä viikolla julkaistussa, valtioneuvoston tilaamassa tutkimuksessa. Pellervon taloustutkimuksen mukaan asumisen hintaa nostaa erityisesti tarjonnan puute, mitä voitaisiin helpottaa muun muassa järkevöittämällä sääntelyä.

Harkimo nostaa lisäksi esiin, että rakentamisen hinnasta jopa 43 prosenttia eli lähes puolet voi olla veroja. Tämän luvun on tuonut julkisuuteen Rakennusteollisuuden entinen toimitusjohtaja Tarmo Pipatti, jonka mukaan satunnainen kaduntallaaja ei varmasti uskoisi asiaa, jos äkkiseltään luvusta kuulisi. Lue lisää: ”Yksikään ihminen kadulta ei usko tätä” – Rakennuspomo avautuu asumisen hinnanmuodostuksesta Suomessa

Harkimo arvelee, että poliittinen järjestelmä ei nykyisellään kykene parantamaan tilannetta. Sitran  Paula Laine puolestaan katsoo, että ”Suomella on maailman parhaat lähtö­asetelmat megatrendien tuomien muutosten kohtaamiseen”, kunhan päättäjät uskaltavat olla megatrendejä ovelampia.

– Meidän ei kannata lukita ajatuksia ja etuusjärjestelmiä liikaa. Voi esimerkiksi olla, että kaupungistumisen rinnalla harvaan asutuilta seuduilta löytyykin vahvuuksia, kun aikaa kuluu, hän sanoo.

Lue myös: Haamuraja meni rikki: Asumistukien potti nyt yli 2 miljardia euroa

Jaa artikkeli:

Kommentit

Harri Tapani

"Pohjoismainen hyvinvointivaltio ottaa osumaa enemmän kuin ymmärrämme"

Ei sentään, asia on ollut melko selvää jo vähintään 90-luvulta lähtien monille politiikaa seuranneille. Ongelma erikseen on ollut myös tiedotus jossa varsinkin asioiden negatiivista seurauksista kertominen on jätetty lähinnä globalisaatio- ja EU-kriitikkojen varaan sekä pääosin erilaisten vaihtoehtomedioiden tiedotteisiin/uutisiin.

Matti Salonoja

Valtio kerää vuosittain veroja yli 50 miljardia euroa ja summa kasvaa vuosittain. Sillä tulisi pärjätä paremmin. Tällä hetkellä verotuloista riippuvaisia ihmisiä on aivan liikaa ja tuo porukka pitää saada pienemmäksi, muuten hyvinvointivaltion ylläpitäminen muuttuu kestämättömäksi.

Ilkka Vuori

Ei näitä voi enää purkaa - ainakaan moneen vuoteen - laskutushan tapahtuu aikaisemman mukaan ja siihen 10-20% vähintään päälle. Ja kun se vielä kertautuu alihankkijoiden lukumäärällä, ollaankin siinä että pian nyky-neukkukuution neliöhinta on 10.000€. Mutta kun ostajat ovat pääasiassa samat kuin rakennuttajat - sinne joukkoon mahtuu yksi Harkimokin - eli vakuutus- ja eläkeyhtiöt, on myynti aina varma vaikka hinta olisi 100.000€/m2.
Ikiliikkuja on näet sittenkin keksitty.

Lauri Kiiski

Uusien asuntojen hinnoissa on Rakennusteollisuuden mukaan n. 50 % veroja.

Sitten vielä ihmetellään asumisen kalleutta, kun tämänkin päälle on vielä kiinteistöverot ja muut asumiseen liittyvät piiloverotuksen muodot ( siirtomaksut, jatehuolto, ym.)

Mikko Toivonen

Kaikki sekä kotimaiset, että kansainväliset tilastot osoittavat täysin erehtymättömästi, että PK seudulla kaiken asumisen ja vuokrien hinnoissa on juurikin tuo 50% aivan puhdasta ilmaa eri tavoin pumpattuna.
Siihen ei enää mitenkään mahdu 50% veroja vaan 25% veroja kun ilmasta ei voi veroja laskea. Tai ainakaan ei pitäisi!

Harri Tapani

Onneksi juuri kukaan ei ollut huolissaan noista uutisessakin mainituista 'pikkuasioista' kuten:

"työn murros, demokratian rapautuminen ja talouden ahdinko ovat jo nyt täällä."

Yksi kommentoija sentään huomasi nekin:

"vapaan tiedonvälityksen kuolema....Propagandaa. Leipää ja sirkushuveja...totuuden jälkeistä aikaa."

Veijo Paasonen

Vuokra-asumisen kalleutta selittää asumistuki ja asumistukien lisääntynyt tarve selittyy pätkätöillä ja nollasopimuksilla.

Siirretään asulistuet takuueläkkeeseen ja perustyöttömyyskorvaukseen, jolloin ihmiset miettisivät missä asuvat ja mitä ovat oileasti valmiit maksamaan vuokraa.