Torstai 18.10.2018

Kokoomuslainen ”superlobbari” väitöskirjassaan: ”Suomen järjestelmä on rakenteellisesti korruptiivinen”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
28.3.2018 11:37
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Suomen korporatiivista järjestelmää voidaan hyvällä syyllä kutsua rakenteellisesti korruptiiviseksi, lobbaritaustainen väitöstutkija sanoo.
|

Faktakulma

VTM Anders Blom (s. 1955) on toiminut muun muassa kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtaja (1977–79), sanomalehti Uuden Suomen uutistoimittajana (1983–86), Eurofacts Oy:n toimitusjohtajana (1992–2003) Perheyritysten liiton pääsihteerinä sekä toimitusjohtajana (1997–2010), Pietarin hallituksen suomalaisen neuvonantajaryhmän koordinaattorina (1996–2017) sekä kokoomuksen kaupunginvaltuutettuna Turussa (varajäsen) ja Helsingissä.

Superlobbariksikin kutsuttu Perheyritysten Liiton pitkäaikainen entinen toimitusjohtaja Anders Blom rikkoo väitöskirjassaan käsitystä Suomesta korruptiovapaana yhteiskuntana. Blomin arvostelun keskiössä on Suomen yhteiskunnallisen päätöksenteon korporatiivinen malli, Kauppalehti kertoo.

Poliittisen historian väitöskirjassaan Blom, itsekin taustaltaan kokoomuspoliitikko, on tutkinut suomalaisen liike-elämän poliittista edunvalvontaa ja vaikuttamista tulopolitiikan syntymisen jälkeen.

– Tutkimus asettaa suomalaisen yhteiskunnan läpinäkyvyyden ja vähäisenä pidetyn korruptiivisuuden aikaisempaa kriittisempään valoon, Turun yliopiston tiedotteessa todetaan.

Blom arvioi työssään, että liike-elämällä ja taloudellisilla eturyhmillä on oletettua suurempi rooli suomalaisessa poliittisessa päätöksenteossa. Yhteenvetona tutkimuksen tuloksista Blom väittää, että ”taloudellinen eliitti otti vähitellen korporatiivisen kolmikantaisen rakenteen tuottaman sisäpiiritiedon avulla vallan poliittisessa päätöksenteossa”. Asema on hänen mukaansa ollut niin vahva, että ”liike-elämä pääsi luomaan, muuttamaan ja valvomaan omien etujensa säätelyä, ennen EU-jäsenyyttä hintoja ja palkkoja sekä muita kustannuksia sekä alentamaan devalvaatioilla kotimaista kustannustasoa ulkomaisiin kilpailijoihin nähden”.

Etenkin EU- ja EMU-ratkaisuissa liike-elämän vaikutus oli Blomin mukaan ratkaiseva. Se ajoi EMU-ratkaisua, joka aikaisemmista käsityksistä poiketen vahvisti korporaatioiden asemaa Suomen talous- ja sisäpolitiikassa, kun rahapolitiikka luovutettiin Euroopan keskuspankille.

– Eduskunta ja valtioneuvosto ovat tulleet entistä riippuvaisemmiksi korporaatioista. Suomen korporatiivista järjestelmää voidaan hyvällä syyllä kutsua rakenteellisesti korruptiiviseksi, Blom toteaa yliopiston tiedotteessa.

Blom kuvaa väitöksessään liike-elämän vaikuttamisprosesseja kolmikantaisessa tulopoliittisessa järjestelmässä. Blomin mukaan suomalaisen korporatismin perusteet ovat työeläkejärjestelmä, jäsenmaksuperintäsopimus ja työehtosopimusten yleissitovuus.

– Suomessa korporatismiin liittyy ajattelu, että sisäpiirin poliittiset suhteet eli työmarkkinasuhteet ovat osa päätöksentekojärjestelmää, eivätkä ole lobbausta. Tämä ajattelutapa on syytä hylätä, koska se ei vastaa 2010-luvun todellisuutta globaalissa kilpailussa, Blom toteaa tiedotteessa.

– Tutkimus ei kuitenkaan ole kannanotto työmarkkinapolitiikasta – puolesta tai vastaan. Koska politiikasta puuttuvat sisäpiirisäännöt, kaverikapitalismilla on ollut suuri vaikutus myös poliittiseen päätöksentekoon. Se on esimerkiksi integroinut palkansaajajärjestöt osaksi korporatiivista omistajapolitiikkaa.

Blomin mielestä Suomessa olisi harkittava korporatiivista järjestelmäpäivitystä.

– EU- ja EMU -jäsenyyksiin sopeutumisen jälkeen 2000-luvulla ei ole tehty poliittista arviota siitä, pitäisikö korporatismin fundamentteihin tehdä tarkistuksia. Poikkeuksena on yleissitovuus, joka EMU-ratkaisun seurauksena sai uuden sinetin 2001, Blom toteaa.

VTM Anders Blomin väitöskirja Taloudelliset eturyhmät politiikan sisäpiirissä – Tutkimus liike-elämän poliittisesta vaikuttamisesta kolmikantaisessa Suomessa 1968–2011 tarkistetaan Turun yliopistossa perjantaina 6. huhtikuuta.

Faktakulma

VTM Anders Blom (s. 1955) on toiminut muun muassa kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtaja (1977–79), sanomalehti Uuden Suomen uutistoimittajana (1983–86), Eurofacts Oy:n toimitusjohtajana (1992–2003) Perheyritysten liiton pääsihteerinä sekä toimitusjohtajana (1997–2010), Pietarin hallituksen suomalaisen neuvonantajaryhmän koordinaattorina (1996–2017) sekä kokoomuksen kaupunginvaltuutettuna Turussa (varajäsen) ja Helsingissä.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jari Kaisla

Oho, ihan puskista tuli tämä uutinen kyllä. Kukapa olisi uskonut että Suomessa on rakenteellista korruptiota. Maassa joka voittaa vuosi toisensa jälkeen vähiten korruptoituneen palkinnon.

Meillä korruptiota harjoitetaan vain muita maita taitavammin. Hyvä että joku on vaivautunut tuomaan asian esille.

Ilkka Vuori

Tottakai se on korruptiivinen järjestelmä:
- pieni piiri; samat suvut, firmat ja porukat vuosikymmenestä toiseen samoilla apajilla
- puolisosialistinen, kankea järjestelmä, jossa liikkumavara on vähäinen
- suomaalaisella luovuudella ei paljon muuhun kuin lahjontaan pysty

Reima Hunaja-Aro

Vain jäävuoren huipun palanen vasta tarkastelussa.
Ongelma on syntynyt monien vuosikymmenten aikana hallitorakenteissa ja yhteiskunnan virkakoneiston eri alueilla.
Koska nämä itse tutkivat kooruptionkin, on pukki ollut kaalimaan vartijana.

Harri Tapani

Myös YLE teki aiheesta jutun otsikolla:

"Väitöstutkimus: Taloudellinen eliitti saa sisäpiiritietoa, lobbaa lait ja hallitsee Suomea"

https://yle.fi/uutiset/3-10133946

Taitaa olla aika harva kenet tuo yllättää.

Blom:

"Hänestä politiikan pyöröovi-ilmiö pitäisi pysäyttää. Siis se, että ministerit, kansanedustajat ja virkamiehet sujuvasti vaihtavat roolia ja hyppäävät liike-elämän palvelukseen. Ovi käy myös toiseen suuntaan eli liike-elämästä tullaan politiikkaan."

Ilmiöhän on tuttu mm. Yhdysvalloista ja jopa EU:sta, asiasta tuli aikoinan TV:ssäkin dokumentti, myös YLE teki aiheesta omansa muutama vuosi sitten.

"Goldman Sachsilla ja Yhdysvaltain hallituksella on perinteisesti ollut hyvin läheinen suhde. Pankin johtajat ovat ryhtyneet muun muassa valtiovarainministereiksi ja toisin päin. Vähintään yhtä lähellä virallista päätöksentekoa pankki on EU:ssa..."

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/05/05/eun-ja-goldman-sachsin-liitto

Myös US-blogeissa näkyy olevan juttua.

http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230728-pankkihirvio-goldman-s...

Aiheesta tosin kirjoiteettin melko kattavsti jo aikoja sitten kirjassa: "OY Eurooppa AB"

"Balanya - Doherty - Hoedeman - Wesselius
Oy Eurooppa Ab – EU:n ja teollisuuden vaaralliset kytkennät

Kirja on ensimmäinen laaja selvitys suuryhtiöiden vaikutuskanavista Euroopan unionissa. Se on kylmää luettavaa niille, jotka pitävät EU:ta demokraattisena, eurooppalaisten enemmistöä edustavana järjestönä..."

http://like.fi/kirjat/oy-eurooppa-ab-eun-ja-teollisuuden-vaaralliset-kyt...

Pertti Lindeman

Vihdoinkin tutkimus, mutta se suomalaiseen tapaan ohitetaan :-(

Esteellisyys ja korruptio käyvät käsikädessä

http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231523-esteellisyys-ja-korrupt...

Niitä ei haluta nähdä

http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235179-tunnistatko-sina-tasta-...

Olan kohautuksella nämä ohitetaan

http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200983-vakavaa-asiaa-kansanedu...

Isot edellä ja pienet perässä

http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231007-korkeimman-oikeuden-tuo...

Ei ymmärretä vaikka rautalangasta vääntää

http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251362-ymmartavatko-kansanedus...

Hyvää Pääsiäistä

Veikko Hintsanen

Mielestäni kaikkein pisimmille markkinavoimien lobbaus ja valtion yhteiset toimet ovat viedyt maamme liikennepolitiikassa.

EU infra ja liikennepoliittiset kehittämis tavoitteet ovat sysätty totaalisesti syrjään ja on alettu jo vuosikymmen tutkimaan valtion toimesta vain sitä miten maantie ja raideliikennettä kehitetään.
https://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2011_white_paper_en

Siten infra rakentamis budjetit ovat voitu vuosikymmenessä lähes tuplata ollen nyt noin 1,4 miljardia vuodessa. Ja jako on maanteille noin 45% ja raiteille 53%. Vesitiet ovat saaneet keskimäärin noin 3% , vaikka sisävesiä on enemmän mitä raiteita Suomessa.

EU:ssa on sovittu myös siitä että maantieliikennettä tulee siirtää sisävesiliikenteeseen. mm Ruotsi on aloittanut po toimet ja Ruotsi alkanut panostamaan sisävesiliikenneverkkoon niin että sisävesille pääsee rahtilaivoilla niin Göteborgista kuin Södertäljestä.

Meillä on samaan aikaan kun Ruotsi panostaa sisävesien kehittämisiin lähes tuplattu rekka autojen kantavuus kuudestakymmenestä tonnista sataan tonniin ja edelleen kehittäminen jatkuu.. Samoin maanteitten korjausvelka keskustelut jotka alkoivat samaan aikaan mitä kuorma autojen painorajoitusten nosto..

Valtio ei ole ottanut kuuleviin korviinsa sitä että vaihtoehtoinen malli: maantie liikenteen siirto vesille olisi niin talouspoliittinen säästö, kuin ilmasto ja energia poliittinen teko.

Vai mitä ajattelette siitä että yksi sisävesilaiva voisi viedä jopa 200 konttia Kotkasta Jyväskylään yhdellä ajolla.

Tai että sisävesikontti alus keräisi ja toisi lastit pikkulaitureista, suoraan kuluttaja pisteisiin/tuotanto pisteistä kulkien ilman rannikkopysähdyksiä suoraan keski eurooppaan. Se olisi oikeata digitalisaatiota.

Nyt ne kaikki kontit menee maanteillä Helsingistä Jyväskylään ja takaisin 200 rekka autolla ja vasta sieltä laivaan….

Kaikki alkoi siitä, kun metsäteollisuus edellytti ja lobbasi Vuosaaren rakentamisen ja Kymi kanavahankkeen jäädyttämisen puolesta.

http://vanha.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/15.joulukuu/kyka5000.htm

Ja Lipponen, Vanhanen , Katainen ja nyt Sipilä kaikki he ovat systemaattisesti toimineet niin että ” Markkinavoimien annetaan vaikuttaa vapaasti ” liikenne infran ja kaluston kehittämisiksi, mutta EU sopimuksia ei tarvitse huomioida liikenne infran eikä kaluston kehittämisissä.

https://www.vtv.fi/files/968/152001Vuosaaren_satamahanke.pdf

Vuosaaren satamaa on tasaisesti tuettu ja sinne ohjattu valtion varoilla lisäliikennettä niin maanteillä kuin raiteilla. Puhukoon Vapaavuori mitä satuja tahansa Helsingin kärsimyksistä. Liikenteen osalta on maassa on ollut vain yksi tavoite miten Helsingin liikennettä kasvatetaan....

Viimeksi UPM Äänekosken tehdas sai 180 miljoonaa euroa järjestelyihin, niin että raaka aine tehtaalle voidaan tuoda maanteitse ja lastit vientiin voidaan tuoda raiteilla Vuosaaren kautta . VAihtoehto olisi ollut mm sisävesiliikenne rannikolle tai suora vesi liikenne Äänekoskelta eurooppaan.

Sisävesiliikenne väylien kehittäminen Äänekoskenkin tehtaalle tyrmättiin totaalisesti pelkästään jo viisi vuotta ennen Äänekosken rakentamispäätöstä sillä että noin 30 - miljoonan euron siltanosto hankkeita Keitele Päijänteellä ei saatu tehtyä, silloin kun Jyväskylä suunnitteli aloittavansa vesitiekuljetukset bioenergia laitokselle metsä raaka- aineille

Edelleen valtio totesi jo vuonna 2010 että ennen kuin Äänekoskelle voidaan antaa kehittämistukea (eli kun muutos Keitele PÄijänne alueen liikennevolyymeissä tapahtuu, (tuo 180 miljoonaa euroa) niin sitä ennen olisi LVM raportin 3/2010 Keitele -Päijänne mukaisesti tullut tehdä uudet ( EU tavoitteisiin ) perustuvat liikenne arviot Keitele Päijänne alueella tapahtuvan vesiliikenne kaluston käyttö arvioineen.

Kyse ei ole ihan pikku asiasta: Järvi Suomen alueen tavaravienti ja tuonti vastaa lähes 30 miljoonan vuositonnin luokkaa eli on noin kolmannes viennistämme ja tuonnistamme. Ja suurin osa noin 80 miljoonasta raaka aine tonnista kuljetetaan kuorma autoilla , vaikka meillä olisi hyvät ja laajat vesialueet käytettävissä ja niistä olisi edullista tehdä yhtenäinen koko Järvi Suomen aluetta koskeva vesiliikenneverkko.

Kysymys lopuksi.
Tahdommeko toimia yhden toimialan suojavallina niin että tämä teollisuuden toimiala voi toimia monopolissa puun hankinnan osalta vai tahdommeko, että koko maan kattavaa logistiikkaamme voidaan kehittää kansainvälisten tavoitteiden ja optimoitujen infra kustannusten avulla.

Nyt sitä ei sitä ole.

Vaan valtio toimii täysin KTM tutkimukseen 16/2007 sivulle 24 lobatun ohjeen mukaisesti : ”Biojalostamo on, tietyissä olosuhteissa, uhka metsäteollisuuden raaka-ainehuollolle. Se on uhka, mikäli sitä hallitaan metsäklusterin arvoketjun ulkopuolelta ja mikäli Suomessa murretaan metsäklusterin logistiikkaketju. ” niin, että maantieliikenteen kehittämisen avulla on luotu ja jota hallitus edelleen vahvistaa niin, että metsäteollisuudella säilyy puun hankinnan monopoli, jota todella ei murreta. Murtumisen pelkoa on vältetty sillä että sisävesiliikennemoodille ei ole tehty liikennepoliittista strategiaa vrt meriliikenne strategia- vaan esim. liikenneverkko tutkimukset ja maakohtaiset vertailut ja analyysit tuotetaan ilman sisävesiliikennemoodin mukaan ottoa esim. Ruotsi Suomi vertailut tälle hallitukselle teetettiin PTT:llä ilman vesiliikenne vertailuja j .. http://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/kaikki-julkaisut/liikenneverkko-...

Harri Tapani

Vesiliikenne taitaa olla hieman huonossa huudossa noin muutenkin.

"Maailman herkintä sisämerta uhkaavat rahti- ja henkilöliikenteen aiheuttamat saasteet. Itämeren rannikon asukkaiden terveyttä taas vaarantavat alusten pakokaasut. Silti merenkulun ympäristövaikutukset eivät ole yleisesti tiedossa.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/08/07/ulkolinja-merenkulku-uhkaa-itam...

"Lundin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan puolet Itämeren alueen asukkaiden hengittämistä pienhiukkasista on peräisin meriliikenteestä. Itämeren ja Pohjanmeren meriliikenne yksistään aiheuttaa tuhansia ennenaikaisia kuolemia."

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/itamerta-uhkaavat-onn...

Mikko Toivonen

Olen tässä nyt vain ihan pikaisesti samaa mieltä Hintsasen kanssa, että ainoana Euroopan maana olemme täysin laiminlyöneet erinomaisen tehokkaan ja hyödyllisen sisävesi inframme kehittämisen ja luomisen.
Jos se olisi olemassa niin sen mukana koko Sisävesialueemme olisi saanut massiivisen teollisenkin ja aluekehitys boostin. Niin suuren että se ylivoimaisesti peittoaisi kepu jussien aluepolitiikan suurimmatkin visiot alueellisesta
kehittämisestä.
Mutta kun pikkurahoja jaetaan pikkupiirien kesken ja talletetaan laareihin niin eipä siinä silloin silmät suurempia etuja ja kokonaisuuksia näe.

Veikko Hintsanen

Nuo olivat kolmen vuoden takaisia jolloin tutkimukset viittasivat aikaan ennen rikkidirektiivin voimaan astumis aikaan.

Merenkulun rikkidirektiivikin väännettiin Suomessa niin, että kompensaatiot tehtiin teollisuudelle , ei sisävesiliikennettä kehittämällä vaan maantieliikennettä , ja juuri silloin (2013 ) aloitettiin tuo rekka autojen akselipainojen ensimmäinen nosto

Eikä päinvastoin mitä oli sovittu , eli kuorma auto liikennettä kompensoitiin vaikka pienemmät päästöt ovat sisävesilaivoilla, mille liikenteen kehittämistä olisi tullut keskittää. Tuolta löytyy ensihätään maantie ja vesitie päästö energia ja liikenteen tehokkuus lukuja vertailuun....https://www.slideshare.net/carolinevandeleur/platina-ff-general-14427068

Mikko Toivonen

Kyllähän asia on seuraaville ja tiedostaville kansalaisille aivan selvä. Maassamme on korruptiota jopa enemmän kuin muualla, mutta se on ihan erilaista. Meillä se on todellakin rakenteellista ja esiintyy sellaisessa muodossa, että ulkolaiset korruptiotu5tkijat eivät edes tunnista sitä.

Kaikki kuitenkin tuntevat kaikkialle poliittiseen elämään ulottuvan hyvä veli korruption. Kaikki tuntevat virkamiesten keskinäisen solidaarisuuden jolla usein ohitetaan aito oikeus ja demokratia. Eli ei korppi korpin silmää noki.

Nämä korruption massamuodot meillä ovat varsin vähäisiä muualla, missä korruptio perustuu lähinnä rahallisen tai muun taloudellisen edun vaihtoon.

Meillä sen sijaan suuriakin päätöksiä saatetaan tehdä puolueellisesti baarissa tarjotun kahvikupillisen voimalla noin kuvainnollisesti

Korruptio onkin yksi maamme suurimmista ongelmista,. mikä estää asioiden olevan vieläkin paremmin

Kai Hentilä

Tämähän oli jo tiedossa kaikilla vähänkään asioita seuraavilla. Hyvä, että joku dokumentoi väitöskirjan muodossa. Asia tosin sivuutetaan tekemättä sille yhtään mitään ja ensi viikolla siitä ei hiiskuta enää sanaakaan.

Veijo Murtomäki

EU:n keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi oli ennen nykyistä virkaansa surullisen kuuluisan Goldman Sachsin pankkiiri ja siten aiheuttamassa maailmanlaajuista talouskriisiä.

EU:n komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker entisessä toimessaan Luxemburgin pääministerinä 1995–2013 oli luomassa maatansa veronkiertoparatiisiksi.

Jos EU:ssa ollaan näin leväperäisiä, miksipä ei Suomessa. Pukit ovat kaalinmaan vartijoina kaikkialla eikä Suomi ole poikkeus: etenkin Kokoomus-poliitikoiden sinkoilu työnantaja- ja yksityissektorille on ollut karmeaa seurattavaa.