Torstai 13.12.2018

Kelan tutkija sen sanoo: ”Aktiivimalli ei ainakaan vielä lisännyt työttömien aktiivisuutta”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
29.3.2018 15:47
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    "Voidaan odottaa, että noin puolella Kelan työttömyysturvan saajista työttömyyspäiväraha pienenee" aktiivimallin vaikutuksesta, Kelan tutkija arvioi.
|

Tällä viikolla julkaistut luvut aktiivimallin vaikutuksista ovat vasta ennakkotietoja, mutta niitä voidaan pitää vähintään suuntaa-antavina koko tammi-maaliskuun jakson tilanteesta. Näin arvioi Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen Kelan blogisivustolla.

– Voidaan odottaa, että noin puolella Kelan työttömyysturvan saajista työttömyyspäiväraha pienenee ensimmäisen 65 maksupäivän jälkeen. Leikkaus on 4,65 % täyteen päivärahaan, josta mahdolliset muut alennukset ja sovittelut lasketaan, Honkanen kirjoittaa.

Aamulehti julkaisi keskiviikkona ensitiedot, jotka perustuvat 25. maaliskuuta mennessä kertyneihin tietoihin. Ne eivät siis kerro lopullista totuutta aktiivimallin ensimmäisen kolmen kuukauden tarkkailujakson tilanteesta. Enakkotietojen mukaan tammi–maaliskuussa noin 46 prosenttia työttömien perusturvaa saavista täytti niin sanotun aktiivisuusehdon. Ansioturvan saajat eivät sisälly lukuihin. Lue lisää: Aktiivimallin seuraukset julki – työttömyysturvaa leikataan jopa puolelta

Aktiivisuusluvut eivät ole sinänsä yllättäviä, Honkanen huomauttaa. Viime vuonna kuukausittain keskimäärin 30,2 prosenttia työttömistä oli erilaisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä ja noin 9,2 prosenttia sai soviteltua päivärahaa eli teki jonkinlaista osa-aikatyötä. Lisäksi keskimäärin 3,4 prosentilla työttömien perusturvan saajista oli työtuloja, jotka jäivät 300 euron suojaosan alle.

Laskelmalla nämä luvut yhteen päädytään vajaaseen 43 prosenttiin.

– Yhteenlaskettu luku 43 % on melko lähellä nyt julkistettua lukua 46 %:a, Honkanen vertaa.

Aiemmin on tarkasteltu kuukauden jaksoa, mutta aktiivimallissa tarkastelujakso on kolme kuukautta, mikä nostaa aktiivisten suhteellista osuutta. Honkanen toteaakin, että ”ainakaan vielä ei ole näyttöä siitä, että aktiivimalli olisi lisännyt työttömien ’aktiivisuutta’, ainakaan merkittävästi”.

– Uutta viime vuoteen verrattuna on vain se, että muiden kuin riittävästi työtuloa saavien ja työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuvien päivärahaa leikataan.

Aktiivimallin vastuuministeri Pirkko Mattila (sin.) otti ennakkotietojen herättämään keskusteluun lyhyesti kantaa torstaina. Hän huomautti, että Kela julkaisee ensimmäiset alustavat tilastotiedot koko ensimmäisen tarkastelujakson ajalta vasta 5. huhtikuuta.

– Hallitus haluaa tarkastella huolellisesti aktiivimallin tuloksia, kuten eduskuntakin edellytti, Mattila kommentoi.

Tutkija Pertti Honkanen kertoo blogissaan, että ennen aktiivimallin voimaantuloa, viime marraskuussa, peruspäivärahan tai työmarkkinatuen saajista 13 prosentilla oli työtuloja. Kyse voi olla osa-aikatyöstä, lyhytaikaisista työsuhteista tai sivutoimisesta yrittäjyydestä. Honkasen mukaan työttömien joukossa naiset olivat aktiivisempia työtulojen hankkijoita, sillä naisista 17,1 % ja miehistä 9,3 % sai työtuloja.

Lue myös:

”Näyttää leikkaukselta, toimii kuin leikkaus, ei ole leikkaus” – Aktiivimallin luvut nostivat esiin Sipilän lupauksen

Työministeri Lindström TE:lle: Aktiivimallissa hyvä suunta – lisäresursseja tulossa

Jaa artikkeli:

Kommentit

Jari Kaisla

Aktiivisuutta voitaisiin lisätä myös siten, että järjestettäisiin joukkoliikuntapäiviä johon ottaisi osaa kaikki työttömät. Näin saataisiin "aktiivisuutta" lisää. Tämän hyöty työttömälle olisi osapuilleen sama kuin nykyisillä hallituksen "juoksutusta kursseilla" toimilla. Termi "aktiivisuus" tarkoittaa hallitukselle vain tilastomerkintää ja työttömyysjakson hetkellistä katkeamista vaikkapa nyt vain yhdeksi tunniksi. Tämä riittää kuitenkin hallituksen tavoitteeksi kaunistella tilastoja, jolla ei taas ole käytännössä mitään arvoa itse työttömille.

Mikko Raatikainen
Vastaus kommenttiin #13

No nämä luvuthan on nimenomaa tammi-maaliskuu väliseltä ajalta jolloin aktiivimalli on ollut voimassa.
Verrattuna aikaan ENNEN aktiivimallia parannusta on se n. 3%.

Nyt et taida oikeasti sisäistää tulosta tai et jaksa lukea kuin otsikon

Tapio Holmgren

Kelan tutkijalla taisi lipsahtaa mittavirhe. 43%:n tarkastelujakso on 12kk:n keskimääräinen ja 46%:n tarkastelujakso on n. 3kk keskimääräinen. Mittaustulos ei myöskään kerro siitä onko 1.1. alkaneen aktiivimallin aktiivisuus 46% esim. kasvava tai painottunut esim. 3. kk:lle. Älytöntä julkaista tällaisia epäluuloja lietsovia virheellisiä mittaustuloksia.

Petri Kokko

Siten niin että tuskin sinullakaan on tietoa mitä aktiivisuutta nuo osoittaa. Minä uskon että tunnen asian paremmin kuin sinä ja voin kertoa että minuun ei työnvälitys ole ollut puoleen vuoteen kontaktissa. Että näin tehokasta on tämä hallituksen pelleily työttömien kanssa

Kristiina Kreisler

:) !!

Ei Suomessa.

Aktiivimalli ja aktiivisuus:
Paljon verorahaa lisää niin kursseja (huom. kursseja, ei töitä) riittää kaikille halukkaille työttömille.

Nyt ei riitä.

Ja jos työtön päässyt kurssille, ei päässe enää seur. 3 kk:n aikana.

Lisää verorahaa tähän hommaan.

Niin kaikki halukkaat työttömät voivat olla aktiivisia.

Niilo Mäkelä

Aktiivimallin nimellä haluttiin alentaa työttömän korvausta.
Itse aktiivimalli ei lisä työpaikkoja mitenkään.
Huuhaa kurssit koulutuksen nimissä eivät lisää työpaikoja.
Ihmisiä työllistyy jos on työtä tarjolla.
Työttömiltä leikataan ns kouluttajien palkkoihin.

Pekka Lämsä

Työttömät ovat varmasti yhtä aktiivisia keskimäärin, kuin kaikki muutkin ihmiset. Vai perustuuko ajatus tutkimus tuloksiin. Lähtökohta on selkeän kurinpidollinen ja leimaava ilman perusteita. Suomi, kiusaajien luvattu maa.