Lauantai 21.4.2018

Nyt löytyy ihmisille töitä – Suomen suurin työttömyyskassa havaitsi muutoksen

Jaa artikkeli:
Luotu: 
30.3.2018 10:07
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Suomen suurimman työttömyyskassan työttömyysturva-asiantuntija varoittaa tekemästä vielä johtopäätöksiä aktiivimallin vaikutuksista.
|

Suomen suurimman työttömyyskassan työttömyysturva-asiantuntija varoittaa tekemästä vielä johtopäätöksiä aktiivimallin vaikutuksista. Petja Eklund Yleisestä työttömyyskassasta (YTK) huomauttaa, että tarkastelujakso on kaikilla työttömillä työnhakijoilla vielä kesken. Sen sijaan yleisellä tasolla hän kertoo, että YTK:ssa näkyy nyt ihmisten työllistyminen ja hakemusten vähentyminen.

Aktiivimallin ensimmäinen tarkastelujakso päättyy maaliskuun lopussa ja siitä saadaan tietoja vasta huhtikuun lopulla, sillä kaikki työttömyysetuudet haetaan takautuvasti. Maaliskuun työttömyystuet haetaan siis vasta huhtikuussa.

Julkisuudessa on kuitenkin jo luettu tarkkaan Aamulehden julkaisemia Kelan ennakkotietoja, joiden mukaan 46 prosenttia Kelan työttömyysetuutta saaneista täyttäisi aktiivisuusehdot tammi–maaliskuussa. Näillä tiedoin aktiivimallin leikkuri iskisi 54 prosenttiin työttömistä ensimmäisellä tarkastelujaksolla. Aktiivimalli laskee työttömyysetuuden tasoa 4,65 prosenttia, jos työtön ei osoita riittävää aktiivisuutta palkkatyössä, yrittäjänä tai työvoimapalveluissa.

Kokonaan Kelan lukujen ulkopuolelle jäävät kuitenkin ansiosidonnaisen työttömyysturvan saajat, joita on 40 prosenttia kaikista työttömistä. Tämän ryhmän aktiivisuudesta saadaan osviittaa, kun työttömyyskassat julkistavat omat lukunsa. YTK:lta ei lukuja vielä saada.

Mitä YTK:n asiantuntija ajatteli Kelan tilastosta?

–Se on mielenkiintoinen, mutta tässä kohtaa väkisinkin vähän vajaa. Sen pohjalta ei kannata vielä tehdä johtopäätöksiä, Eklund sanoo Uudelle Suomelle.

Eklund kiinnitti huomiota siihen, että hakijoita on Kelan tilastossa ylipäätään vähemmän ja lisäksi osa-aikatyön osuus on noussut.

–Mutta lukujen yhteyttä aktiivimalliin ei pysty Kelan tilaston perusteella kyllä sanomaan.

Sama tendenssi on kuitenkin havaittu myös YTK:ssa: työttömyysaste laskee ja ihmiset työllistyvät. Jatkohakemusten määrä YTK:ssa on vähentynyt 14,5 prosenttia viime vuoteen nähden.

–Iso osa ihmisistä on siirtynyt työttömyydestä kokopäivätyöhön. Samaan aikaan työttömyyttä alkaa paljon vähemmän kuin viime vuonna. Näitä hakemuksia on 9 % vähemmän kuin viime vuonna.

Eklund kuitenkin arvioi, että muutokset liittyvät pikemminkin taloustilanteeseen ja siihen että työmarkkinat vetävät, kuin työttömyysturvan aktiivimalliin, joka tuli voimaan vuoden alusta. Hän huomauttaa, että aktiivisuuden erottaminen talouskasvusta ei ole lainkaan helppoa ja siihen tarvitaan monimutkaisia tilastomalleja ja tarkempaa vertailua esimerkiksi vuoden takaisiin hakijalukuihin.

Sen sijaan sovitellun päivärahan hakemusmääristä hän uumoilee myös aktiivimallin vaikutusta. Eklundin mukaan näiden hakemusten määrä on kasvanut YTK:ssa 10 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

–Ihmiset tekevät enemmän osa-aikatyötä ja sivutoimista yrittäjyyttä.

Aktiivisuusehdon mukaan työttömän on tehtävä 18 tuntia palkkatyötä 65 etuuspäivän tarkastelujaksolla, ansaittava yritystoiminnassa vähintään 23 prosenttia yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta tai oltava viisi päivää työvoimapalvelussa.

Eklund huomauttaa, että tarkastelujakso on henkilökohtainen ja alkaa siitä, kun ihminen jää työttömäksi ja etuuden maksaminen alkaa. Näin esimerkiksi helmikuussa työttömäksi jääneillä tarkastelujakso on vasta puolivälissä. Niinpä aktivointitilastoihin on tärkeä valita mukaan joukko, jolla 65 päivän tarkastelujakso on todella täyttynyt, sillä hakijat ovat tarkastelujaksoillaan eri vaiheissa. Eklund huomauttaa myös, että kassojen tiedot eivät kata lainkaan niitä, jotka ovat työllistyneet kokonaan.

Eklundin mukaan leikkuripuoli tulee käytännössä näkyviin vasta toukokuussa, kun annetaan päätöksiä niille, joilla päiväraha leikkautuu. Huhtikuun lopulla näkee vain suurpiirteisen tason.

–Jos olisin päättäjä, odottaisin kesä–heinäkuuhun, jotta saisin luotettavan tilannekuvan.

Kun aktiivimallia valmisteltiin YTK toi esille, että malli on hakijan kannalta turhan byrokraattinen ja vaikea ymmärtää ja toisaalta toimeenpanon kannalta harmillinen, koska se sisältää paljon käsityötä ja toimii siten digitalisaatiota vastaan. Eklund kuitenkin korostaa, että YTK on toimeenpanija, eikä ota arvovalintana asiaan kantaa.

Hallituksen esityksen tavoitteena oli lisätä työllisyyttä 8000 henkilötyövuodella.

–Kyllä varmasti hallituksen tavoitteet ovat olleet realistiset mallin tavoitteiden suhteen, Eklund kuitenkin arvioi.

Kelan tutkija Pertti Honkanen arvioi torstaina, että tällä viikolla julkaistut ennakkotiedot kertovat melko uskottavasti aktiivimallin vaikutuksista ensimmäisellä tarkastelujaksolla. 

Lue lisää: Kelan tutkija sen sanoo: ”Aktiivimalli ei ainakaan vielä lisännyt työttömien aktiivisuutta”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Pasi Mattila

eiköhän se ole niin et tää noususuhdanne on lisännyt työpaikojen määrää, mutta kun aktiivi mallissa mennään tekemään se muutama päivä sitä hommaa niin häivytään silloin ihan samalla lailla pois työttömyys tilastoista niiksi päiviksi. ja jos sanotaan vaikka 15% pääsee niihin työkokeiluihin kautta koulutuksiiin niin eivät ne ole virallisesti mitään työtä saaneet vaan ne on saatu ainoastaan prosenttilukuina työttömyystilanteen pienentämiseen.

Kari Kallio

Työttömyys rahoitetaan ottamalla lisää velkaa ulkomailta; sitä taustaa vasten työn teettäminen olisi yhteiskunnan ensisijainen tehtävä, eikä tois- tai kolmossijainen! Sen (työllisyys) pitäisi olla jopa itsensä pääministerin omalla agendalla ASIA N:O YKSI! Kaikki muu pitäisi olla vain toissijaista! Pääministerin pitäisi aloittaa jokainen päivä peilin edessä kysymällä itseltään, mitä hyvää teen tänään työllisyyden edistämiseksi!? Sen jälkeen fläppitaulun eteen kirjaamaan kokkelia syödessä ajatukset muistiin. Sen jälkeen aamupalaverissä fläppimuistio esille ja käskytys alaisille - mitä heidän pitää päivän aikana asialle tehdä ja iltapalaverissa sitten raportointi kuinka homma eteni! Ja seuraavana päivänä sama rumba! Määrätietoisuutta ongelman nujertamiseksi!

Niilo Mäkelä

Aktiivimalli ei ole työllistämiskeino vaan etuuden leikkauskeino. Työtä ei synny leikkaamalla, mutta se pienentää kulutuskysyntää ja lisää työttömyyttä.
- Työpaikkojen lisääminen on ainoa keino lisätä työllisyyttä.
- Sipilä voisi ent yrittäjänä kehittää uusia menestysfirmoja työllisyyden lisäämiseksi eikä siirtää rahojaan vakuutuskuoriin makaamaan.

Kari Kallio

"Työpaikkojen lisääminen on ainoa keino lisätä työllisyyttä."
Se on todellakin niin, suoraviivainen totuus saa usein ihmiset hämmästymään.
Toinen - surullisempi vaihtoehto - on siirtää suuri joukko ihmisiä pois tilastoista. Niiden kohdalla - jotka ovat oikeasti sairaita ja vammaisia - temppu on ok, ei muiden. Raavaat terveet miehet pitää saada töihin.

aaro suonio

Tämän mallin tarina on jo käsitelty: pieni pukkaisu oikeaan suuntaan ja lähes olematon sanktio, jos ei aktivoidu. Valuvikojakin siinä oli alueellisen tasa-arvon näkökulmasta, mutta ennenkaikkea se kelpasi valtakunnallisen kapinaliikkeen masinoimiseksi ja sitä kautta opposition keppihevoseksi. Oli ikävää katseltavaa.

Pasi Anttila

Sen alueellisen tasa-arvon voi nohtaa, ainakin pirkanmaan kohdalla. Pienissä kunnissa oli enemmän heitä jotka aktivoituivat isompiin kuntiin/kaupunkeihin verrattuna.

Esim. Tampereella aktivoitui reilusti alle 50% ja Kihniöllä (asukkaita n. 2500) miltei 60%

Pentti Westerholm

Avoimia työpaikkoja oli 2017 n. 40000.Tänä vuonna luku saattaa nousta jopa 70000 tuhanteen.Ongelma ei ole enään pelkästään työpaikkojen puute.Paremminkin siinä miten nämä avoimet työpaikat sadaan täytettyä.Näitä lisä toimenepiteitä nykyinen hallitus miettii tykönään. Tehdyt toimenpiteet ovat jo vaikuttaneet myönteisesti.

Erkki Malinen

Kyyjärven betonitehtaan laajennus tai koko tehtaan olemassaolo on vaarassa kun ei löydy päteviä työntekijöitä. Sielä oli pakolaiskeskus mutta ei taida Irkilaisia tehdastyö kiinnostaa. Taitaa kuitenkin se tehtaan paikka olla se suurin syy kun saman firman etelän tehtailla ole samaa ongelmaa. Korpeen muuttajia on vaikea löytää.