Tiistai 16.10.2018

Professorilta tyly arvio maakuntauudistuksesta: ”Vaikutelmaksi tulee umpihankeen hiihto”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
2.4.2018 11:20
  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Juha Sipilän hallituksen ajama maakuntauudistus ei saa kiitosta kunnallisoikeuden asiantuntijalta.
|

Kunnallisoikeuden professori emeritus Aimo Ryynänen arvostelee Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ajamaa maakuntauudistusta kovin sanoin. 

–Maakuntauudistusta on nyt ponnistettu kolme vuotta. Vaikutelmaksi tulee umpihankeen hiihto, hän kommentoi blogissaan Kuntalehdessä.

Ryynänen ihmettelee, miksei Suomessa haluta siirtyä esimerkiksi samanlaiseen malliin kuin Ruotsissa.

–Valmiita latujakin olisi ollut tarjolla. Sellainen olisi ollut Ruotsin mukainen kahden tason kuntajärjestelmä, jonka laajempi taso – landstingit – hoitavat terveyden- ja sairaanhoidon. Siihen malliin ei kyllä olisi saatu sopimaan elyjä ja aveja ym. toimijoita, mutta perusongelma eli terveyden- ja sairaanhoito olisi sinne siirtynyt. Sosiaaliasiat olisivat pysyneet kunnilla, kuten ne parhaiten paikallisosaamista vaativina olisi pitänyt säilyttääkin. Malli hylättiin aika vähin puhein, kun silmissä siinteli isompi harppaus, hän kuvailee.

Ryynänen nostaa esiin myös Euroopan neuvoston Suomelle vuonna 2017 antamat suositukset paikallis- ja aluehallinnon demokratian tasoista.

–Suosituksessa edellytetään, että suurille kaupungeille tulisi antaa erioikeuksia tehtävien hoitamiseen itsenäisesti edelleen. Valtion taholla tällaisesta ei ole piitattu ja uudistusjuna etenee kaavamaisesti. Mielenkiintoista on, että kaupungit, enempää kuin Kuntaliittokaan eivät näytä tähän Euroopan neuvoston kantaan vedonneen, Ryynänen toteaa.

Hänen mukaansa esiin on nostettava myös maakuntien epäitsenäisyys uudistuksen jälkeen. 

–Vaikka niillä on vaaleilla valittu valtuusto, ovat ne valtion keskushallinnon tiukassa ohjauksessa. Rahat tulevat valtiolta ja niihin kohdistetaan tiukkaa valtionohjausta, kuten valtioneuvoston periaatepäätöksessä huhtikuulta 2016 on kirjattu. Kaksi kolmasosaa itsehallinnon piirissä olevista tehtävistä siirtyy siis valtion keskushallinnon suoran ohjausvallan alaisuuteen. 

Ryynänen kuvailee tätä ”mittavaksi hallintovallankumoukseksi”, jonka suuruutta ei Suomessa vielä ole tajuttu. 

–Tuleville kunnille ei näytetä annettavan minkäänlaisia vaikuttamiskeinoja siihen, miten maakunta toimii, hän huomauttaa.

Ryynäsen mukaan Suomessa tarvittaisiin ryhtiliike kuntien riippumattoman, itsehallinnollisen aseman puolustamiseksi ja sitä toteuttavan johtamisen tukemiseksi. 

–Paikallisen itsehallinnon perusarvot vaativat nyt kuntapäättäjien huomiota ja aktiivista puolustamista.

Tähän on syytä lisätä myös vaatimus subsidiariteetti- eli läheisyysperiaatteen – yhden kunnallisen itsehallinnon ominaisuuksista – nostamisesta hallinnonuudistusten periaatteistoon. Nyt on nimittäin maakuntauudistuksen myötä etäämmäs kansalaisesta siirtymässä monia tehtäviä, jotka olisi tarkoituksenmukaisemmin hoidettavissa kuntatasolla, asukkaiden omavastuisessa yhteisössä, eikä niinkään valtion keskushallinnon ohjaamassa maakuntahallinnossa, hän sanoo.

Aimo Ryynäsen tutkimuskohteita ovat olleet muun muassa kunnallinen itsehallinto, yhdentymiskehityksen vaikutukset alueiden ja kuntien asemaan sekä kuntalain soveltamiseen liittyvät kysymykset. Ryynänen on kirjoittanut monia kunnallisoikeudellisia teoksia. 

Lue myös:

Hallitusrivit rakoilevat: Kaksi uutta sote-epäilijää

Valiokunta: Maakuntauudistus ei synnytä uutta hallinnon tasoa

”Murskaava vastaus hallitukselle” – Kaupunkikapinallinen Jan Vapaavuori kokosi 28 tutkijan arviot

Alma-kysely: 50 % kokoomuksen kentästä vastustaa maakuntamallia

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Antti Harkila

Seuraavaksi muodostettava virkamieshallitus "professoreista" niin saadan asiat kuntoon? Minä kommentoin sitten kotisoffalta että väärin tehty.

Harmi että suuri(n) osa äänestäjistä ei ymmärrä asioista tuon taivaallista? Ennustan että vuoden päästä valitaan taas "huonot" kansanedustajat!

Seppo Simonen

Hallintohimmeli kevenee kun 295 kuntapäättäjän ja 100 muun päättäjän määrä supistuu 18 maakunnan päättäjään. Hyvänä esimerkkimä on Ahvenanmaa jossa maakunta päättää jo nyt sotesta. Pikkunkunnat voivat viritellä omaa kulttuuriansa vapain mielin sote ei päätä kuumota.

Seppo Simonen
Vastaus kommenttiin #8

Loistavaa kun saadaan maakuntavaltuustot toimimaan Suomessa. Samalla muuttuu TE ja ELY keskusten usein mielivaltaiset tulkinnat koska vastuu kantaa polittiset päätöksen tekijät.
Siis nyt kun on turhaa porukkaa valtion ja kuntien henkilöstössä mutta juuri siksi tarvitaan uusi sote js maakuntamalli nykyaikaistamaan, modernisoimaan ja digtalisoimaan yhteiskuntarakenne.

Mikko Toivonen

Miksi ihmeessä on aina katsottava miten Ruotsissa on tehty. Jo tiedetään nimittäin 100% varmuudella, että Ruotsin Landstinget perustuva Sote meni puihin juuri Suomeenkin ennustetuilla vaikutuksilla missä palvelutaso on heikentynyt mutta kustannus valtiolle kasvanut kovasti.
Koko maakuntahallintoa ei tarvita, se on puhtaasti keplien isäntien istuttamis ja vaikkuttamis ambito joka vain heikentää sotye tilaa ja nostaa siltyäkin osin kustannuksia.

Tosin suurempi nousu pitkässä juoksussa tilee nyt kaavaillusta vapaavalinnasta mikä tulee nostamaan hinnat rakettimaisesti heti kun riittävästi julkista terveydenhuoltoa on strategian mukaisesti saatu kaadettua ja on jääty veroja kiertävien suurten pörssirahastajien armoille.

Harri Tapani

Politiikot ja virkamiehet puhuvat sujuva uuskieltä soten suhteen, josta esimerkki:

"(Valtion) rahoituksen määrä maakunnille on kiinnitetty.”

"Sen sijaan korvaus- ja asiakasmaksujärjestelmiä ei ole vielä määritelty”…”Mutta todellakin, nämä korvaus- ja asiakasmaksujärjestelmät, niitä varmasti hiotaan sillä lailla, että se optimoidaan julkisen talouden kannalta”.

http://simolehto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253198-lompakon-paksuus-erotte...

Suomeksi tuo tarkoittaa terveydenhuollon asiakasmaksujen rajua korotusta.

Markku Koivisto

Mistä ne Ruotsin landtingit rahoituksensa saavat?
Näihin asti valtio on sysännyt kuntien kontolle ties minkälaisia velvoitteita läkähdyksiin asti. Niitä on sitten rahoitettu kunnallisveron korotuksin niin, että verorasitus on paikkakunnasta riippuvainen.
Eikös nuo kunnat nytkin ole valtion tiukan ohjauksen kohteina valtionosuuksien johdosta, joka estää verotuksen aivan tolkuttoman eriytymisen maan eriosissa.
Maakuntavaltuustot eli hallinto muodostuvat ko. alueen kuntien ihmisistä, todennäköisesti nykyisistäkin päättäjistä. Jos viisaita ovat kykenevät varmaan sovittelemaan ratkaisut laajempaa kuin kuntaa eli aluetta tasapuolisesti hyödyttäviksi.
En tiedä, olisiko maakunta jokin autuaaksi tekevä patenttiratkaisu, mutta professorin perustelut mielestäni vaikuttavat myös onnahtelevilta.

Harri Tapani

Suomessa kunnat ovat olleet takavuosina melkoisten leikkausten kohteina valtionavun suhteen.

"Kunnat kuin sadun sammakko kuumenevassa padassa

Indeksitarkistukset tehtiin vajaina
Kustannustenjakoa ei tarkistettu ajallaan
Ei mikään pakkolaina vaan selkeä valtionosuuksien leikkaus
Valtionosuuksilla korvattu menetettyjä veroja
Käsitteiden sisältö muuttunut
Korvaaminen ei ole vahvistamista
Puhutaan eri asiasta
Kunnat velkaantuneet
Hallitus auttaa eräin toimin
Valtio voisi palauttaa osan kunnilta ottamansa

https://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-04-14_002.html?s=0

"Euroopan neuvosto antoi viime vuonna maa-arvionsa maamme paikallisen ja alueellisen demokratian tilasta sen suhteen, miten hyvin noudatetaan paikallisen itsehallinnon peruskirjan määräyksiä (Local and regional democracy in Finland, recommendation 396 [2017]). Peruskirja on saatettu lailla voimaan myös Suomessa. Euroopan neuvosto tekee arviointeja jokaisesta 47 jäsenvaltiostaan. Nostan esille yhden kohdan.

Peruskirjan ehkä periaatteellisesti keskeisin artikla on sen itsehallinnon hoitamista koskeva 3 artiklan 2 kappale. Sen mukaisesti itsehallinto-oikeutta käyttävät valtuustot tai kokoukset, joiden jäsenet on valittu salaisessa äänestyksessä vapailla välittömillä vaaleilla, yhtäläisen ja yleisen äänioikeuden periaatteen mukaisesti, ja joilla voi olla niille vastuussa olevia toimeenpanevia elimiä. Äkkiajatellen meillä tämän vaatimuksen täyttäminen on kunnossa. Raportoijat ja suositus näkevät tämän kuitenkin Suomessa puutteellisesti toteutuneena. He toteavat suoraan, että vaaleilla valitut poliitikot ovat menettäneet kontrollimahdollisuuden tärkeillä politiikka-alueilla. Siksi tarvitaan uusia arviointijärjestelmiä ja menettelyjä, joilla palautetaan toimeenpanosta vastaavien (siis virkakunnan) vastuullisuus valtuustoille peruskirjan edellyttämällä tavalla. Yhteenvetona raportti ja suositus toteavat, että Suomessa peruskirjan 3 artiklan 2 kappaleen vaatimus toteutuu vain osittain. Huomautus on erittäin painava. Niinpä raportoijat yhteenvedossaan ilmaisevat huolestumisensa siitä, että paikallisen itsehallinnon poliittinen luonne näyttää peittyvän teknokraattisen ja byrokraattisen dynamiikan alle monissa kunnissa."

Lähde:

http://hallintoakatemia.fi/strategian-kautta-itsehallinnon-hengen-elavoi...

----

Olisiko niin, että tämä maakuntamalli on EU:n liittovaltion rakentamisen 1. askel Suomessa. Kun EU muodostuu aikaa myöten liittovaltioksi, pienin hallintoyksikkö on maakunta. Ja Suomi on tapansa mukaan mallioppilas tässäkin asiassa. Ja kukapa siihen olisi parempi vetäjä kuin prosessit ja kaaviot taitava insinööri Sipilä ;-)

Nyt kannattaisi olla tarkkana ja tietoisena tämän maakuntamallin kanssa, koska samalla luomme edellytykset Suomen liittovaltiokehitykselle.

Kalevi Salonen

Keskustelu sote-hallinnosta on tarpeettomasti jumiutunut suurkunta- ja 5-18 sote-alueen linjalle, sillä tehokkain ratkaisu olisi keskushallinto, Terveyshallitus, jonka alla olevat sairaanhoitopiirit vastaisivat operatiivisesta toiminnasta. Näin hallinnosta saataisiin suoraviivaisen tehokas ja voitaisiin hyödyntää kaikki mittakaava- ja integraatioedut. Jos näin ei tehdä nuo edut jätetään pelkästään suurten terveysyritysten käyttöön. Ei pidä väheksyä sitäkään, että samalla kun poliitikot saadaan eliminoitua hallinnosta, suurin yhteiskunnan järjestelmien tehottomuuden aiheuttaja poistuu.

Mauri Gardin

periaate ok. Mutta kun Helsinki Vapaavuoren ja vihreiden johdolla vie päätöksillään asukkaiden terveyden ja vaikeuttaa arjen asumista: puhtaan ilman kannalta tuhoisaa hiiltä poltetaan enenevässä määrin, homerakennuksia ei korjata jne. Kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista ei välitetä pätkääkään. Puhutaan vain ja tehdään päinvastoin: kaavoitetaan enenevässä määrin gryndereille kalliita asuntotontteja. Kyllä joku tolkku pitäis kok+vihr+sdp+vas.-
vallan käyttäjille olla.

"Euroopan neuvoston kolmas huippukokous pidettiin 16.-17. toukokuuta 2005 Varsovassa. Ministerikomitea päätti kokouksen järjestämisestä, koska EN:n toimintaympäristö on selvästi muuttunut sitten edellisen huippukokouksen. EN:n maantieteellinen laajentuminen on saatu miltei päätökseen. Euroopan unioni puolestaan on ottanut 10 uutta jäsenmaata ja sopinut uudesta perustuslaillisesta sopimuksesta. EU on lähivuosina ottamassa jäsenekseen vielä lisää maita. Unionin tehtävät laajenevat ja syventyvät nekin edelleen, myös ihmisoikeuksien alueella.

Kolmannessa huippukokouksessa jäsenmaiden valtionjohtajat päivittivät Euroopan neuvoston toiminta-ajatuksen ja toimintasuunnitelman. He vahvistivat, että demokratia, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat ne yhteiset arvot, joiden pohjalta EN jatkossakin määrittelee toimintansa tärkeysjärjestyksen.

Huippukokous selkeytti EN:n roolia suhteessa muihin Euroopan päätoimijoihin, erityisesti EU:hun ja ETYJ:iin. Niiden yhteistyötä kehitetään niin, että ne täydentävät toisiaan yhä tehokkaammin ja välttävät päällekkäisyydet yhä tarkemmin.

Huippukokouksen tulos oli Suomen tavoitteen mukainen: Euroopan neuvosto keskittyy johdonmukaisesti perustehtäviinsä. Sen toimintatapoja kehitetään yhä avoimemmiksi, läpinäkyvämmiksi ja tehokkaammiksi. Tärkeää on yhä runsaampi vuorovaikutus ja yhteistoiminta kansalaisyhteiskunnan kanssa."

http://www.finlandcoe.fr/public/default.aspx?nodeid=35773&contentlan=1&c...
--

Em. tahot - Euroopan neuvosto, EU ja ETYJ siis täydentävät toisiaan ja välttävät päällekkäisyydet eli suomeksi sanottuna: sopivat yhdessä tavoitteista ja työnjaosta.