Lauantai 20.10.2018

Nytkö voi huoahtaa, Juha Sipilä? ”Valinnanvapaudelle valo vähintään keltainen, menossa vihreäksi”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
3.4.2018 13:27
  • Kuva: Uusi Suomi
    Kuva
    Valinnanvapaudelle voi nyt näyttää keltaista valoa, sanoo julkisoikeuden professori Juha Lavapuro (oik.). Vasemmalla professori Markku Suksi Åbo Akademista.
|

Hallituksen korjatulle esitykselle sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapaudesta voi nyt näyttää keltaista valoa. Valinnanvapaus on sote-uudistuksen toinen kriittinen osa. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) taas on sitonut hallituksen tulevaisuuden uudistuksen onnistumiseen.

–Viime kesäkuiselle versiolle näytettiin punaista valoa. Nyt valo on vähintään keltainen, ehkä jopa menossa vihreän suuntaan, sanoo julkisoikeuden professori Juha Lavapuro Turun yliopistosta.

Lavapuro vieraili yhdessä kolmen muun eturivin oikeusoppineen kanssa eduskunnassa tiistaina, kun perustuslakivaliokunta aloitti asiantuntijakuulemiset valinnanvapauslakien käsittelyssä.

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta kertoo, että myönteisemmäksi kääntyneen arvion taustalla on hallituksen lakiesitykseen tekemät muutokset. Viime kesän versiossa hiersi etenkin velvoite yhtiöittää kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajat sekä uudistusten nopea aikataulu.

–Oma käsitykseni on se, että nyt käsillä ollut ehdotus on perusrakenteidensa puolesta merkittävästi perustuslain kannalta parempi kuin viime kesänä kaatunut paketti. Yhtiöittämisvelvollisuus on poistettu ja siellä on vaiheistettu valinnanvapausmallin toimeenpanoa. Ne ovat merkittäviä parannuksia perustuslain kannalta, Ojanen toteaa.

–Tämä ei tarkoita sitä, että esitys olisi ongelmaton, hän jatkaa.

Lavapuro ja Ojanen katsovat, että yksi keskeinen kysymys on yhä se, saavatko eri puolella Suomea asuvat kansalaiset jatkossa saman tasoisia palveluita yhdenvertaisuuden nimessä. Palvelut tuotetaan jatkossa nyt perustettavissa maakunnissa. Niiden koossa on kuitenkin suuria eroavaisuuksia.

–Se on yksi ongelma, josta pitää keskustella. Mikä sen vaikutus on, miten se vaikuttaa ihmisten oikeuteen saada riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut, Lavapuro toteaa.

–Tässä jää vielä nähtäväksi, mitä sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat tästä toteavat. Heidän arvioillaan tulee olemaan merkittävä vaikutus tässä valtiosääntöoikeudellisessa tarkastelussa, Ojanen jatkaa.

Lavapuro moittii myös valinnanvapauslakien käsittelyssä olevaa kiirettä. Hallituksen toiveena on, että lait saataisiin hyväksyttyä eduskunnassa ennen ensi kesäkuun puolivälissä järjestettäviä keskustan ja kokoomuksen puoluekokouksia.

–Oma kantani on, että aikataulu on ongelmallisella tavalla tiukka. Se vaarantaa sen, että asia voitaisiin käsitellä riittävällä huolellisuudella.

Valinnanvapausuudistusta on kritisoitu myös EU-oikeudellisesta näkökulmasta ja maakuntien omien palveluita tuottavien liikelaitosten on epäilty nauttivan kiellettyä valtiontukea. EU:n kilpailusäädösten tulkinta on murroksessa EU-tuomioistuimen kumoaman, EU:n komission aiemmin tekemän Slovakia-ratkaisun vuoksi. Tähän kiisteltyyn ratkaisuun myös hallitus oli viitannut omassa lakiesityksessään.

EU-näkökulmaa ei tiistaina eduskunnassa kuitenkaan käsitelty. Uuden Suomen tietojen mukaan sitä on tarkoitus käsitellä ensi viikolla sosiaali- ja terveysvaliokunnan istunnossa.

LUE MYÖS:

Hallitusrivit rakoilevat: Kaksi uutta sote-epäilijää

”Soten kaataminen olisi hyppy pimeään” – Tutkija: Näin asiat etenisivät, jos Juha Sipilä hajottaisi hallituksen

Kokoomusjohto sotesta omilleen: 24 mrd.€ tarvitsee hallinnon – Valinnanvapaus ”käännekohta”

Alma-kysely: 50 % kokoomuksen kentästä vastustaa maakuntamallia

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Kalevi Salonen

Nyt ei sitten pidä sekoittaa kahta asiaa keskenään. Jos laki on kelvollinen menemään läpi perustuslakivaliokunnasta, se ei vielä tarkoita, että laki olisi hyvä. Sitähän se ei monellakaan tapaa ole. Varmaa on lähinnä, että kustannukset nousevat selvästi eikä lääkäreitä tule lisää. Kukaan ei sitten tiedä mitkä ovat muut seuraukset. Kaaosta voi pelätä.

Mitään uudistusta ei ole Suomessa koskaan tehty näin hatarin perustein ja olemattomin vaikutusarvioin.

Mikko Toivonen

En tiedä kuka on hallituksen aivot, mutta ilmiselvästi sieltä tulee enemmän sutta ja sekundaa kuin laadukkaita lakeja ja palveluja kansalaisille

Kansalaisten on kaikin mahdollisin keinoinsa yritettävä estää nyt kaavailtu sote-maakuntahallinto eläimen kauppa

Ellei saa järkeä taottua hallitukseen, niin sitten "kostettava" se seuraavissa vaaleisssa.

Arvo Tammela

Aikamoinen kommentti, "mitään näin suurta uudistusta ei ole Suomessa koskaan tehty näin hatarin perustein ja olemattomin vaikutusarvoin". Naapurikaupungin Kirsillä on maamme 100- vuotta kestäneen itsenäisyyden ajalta näköjään varmat tiedot kaikista tänä aikana tehdyistä suurista uudistuksista, kun rohkeasti uskaltaa lytätä reilut kymmenen vuotta kestäneen sote-uudistuksen valmistelun aikana saadut kokemukset ja lainsäädännön vaatimat yksityiskohdat. Mihin Kirsi on unohtanut edellisellä hallituskaudella tehdyn työn. Sipilän johtama hallitus on jatkanut uudistuksen tekemistä muuttamalla uudistuksen perustuslain vaatimusten mukaiseksi. Olisiko jo korkea aika todeta, että sote-ja maakuntauudistus vihdoin ja viimein saadaan maaliin eikä jatkaa epätoivoista tärkeän uudistuksen vastustamista milloin milläkin verukkeella.

Kalevi Salonen

Kukaan ei ole lytännyt tehtyjä selvitystöitä. Lytätty on ainoastaan hallituksen niistä johtama kelvoton uudistusmalli. Kun asiantuntijoiden yleinen käsitys on, ettei yhtäkään tavoitetta saavuteta ja kulut nousevat, niin missä on uudistuksen järki?

Kuten jo edelläkin totesin, perustuslain vaatimusten mukaisuus ei tarkoita, että hallituksen sote-uudistus olisi hyvä. Minkäänmoisia perusteluja eivät ole myöskään pitkä valmisteluaika eikä sekään, että vain jonkinlainen uudistus saataisiin aikaan. Eihän kukaan ottaisi mitään konseptiautoakaan, jonka lopullisesta toimivuudesta tai hinnasta ei vielä tiedetä mitään

Sanot, että epätoivoisesti takerrutaan milloin mihinkin verukkeisiin, mutta miten selität sen, että esimerkiksi ehdottamani pelkistetyn terveydenhuoltojärjestelmän mikään piirre ei ole tullut huomioon otetuksi, vaikka niitä voitaisiin toteuttaa yksittäisinäkin? Ehdotus oli tarkoitettu ihan vakavasti otettavaksi eikä sitä mitenkään voi sanoa verukkeeksi. Kun hallitus sitten epärealistisesti vannoo säästöjen nimeen, niin miksi 2-3 mrd € varmoista lisäsäästöistä ei ole ollut mitään keskustelua? Epäilen vahvasti syyn olevan siinä, että ne osoittaisivat järjestelmän yksinkertaistamisen olevan ylivoimaisesti edullisinta, jolloin hallituksen monitoimijamalli joutuisi helposti muiltakin osin arvioitavaksi ja sitä kautta kestämättömään valoon.

Antti Salo

Eihän tässä ole kyse muutakuin päättäjien reviireistä jotkut saavat toiset menettävät. Molemmilla on pelko Mänttä Vilppula mallista joka on veronmaksajille edullisin ja vielä se että asiakas pääsee ripeästi lääkäri palveluiden piiriin.

Niilo Mäkelä

Täyskaaos on tulossa ja kustannukset nousevat toteutuessaan moni käyttökelpoinen kiinteistö tulee hylätyksi ja menetetään valtava kiinteistömassa. Valinnanvapaudella joudutaan hakemaan palveluja sieltä mistä mahdollisesti niitä on saatavissa.

Mikko Toivonen

Ei ole sitä vähääkään järkeä tehdä massiivista ja alun perin pelkäksi varainsiirroksi kokoomuksen miehittämille pörssiyhtiöille julkisen kustannuksella ja verovaroin..
Hypätä uudistuksen toimivuudessa pukille ilman jalkoja.
Todellisuudella olisi pärjätty täysin hallittavissa olevin muutoksin ja epävarmuuden ja projisoidun laadun huononemisen ja kallistumisen síjasta saati aitoa paranemista tehokkuudessa ja kustannustasossa. ja silloin ilman tuota isäntähimmeliä eli maakuntahallintoa.
Olisi tarvittu vain perusterveyshuollon eli terveyskeskusten tehostamista niin että lääkärin päivässä vastaanottamien potilaiden määrä olisi nostettu vaikkapa saksalaiselle tasolle.
Olisi palautettu muualla maailmassa julkista erinomaisesti tukevat sopuhintaiset eli noin 30€/käynti ammatinharjoittajalääkärien omat ja ihan yksityiset pien-koti vastaanotot.
Jos kunnan hartiat eivät kestäisi niin silloin laissa määrätyillä talouskriteereillä kuntaliitoksia. Itseasiassa maakuntahallinnon sijasta pitäisikin tavoitella 50-70 kunnan maata.
Erikoissairaanhoito, mikä meillä laadullisesti varsin hyvin toimii voisi pääosin jäädä nykyisen 5 yliopistosairaalapiirin hoidettavaksi lisättynä joillakin päivystävän keskussairaalan piireillä.

Vanhustenhuoltokin olisi nuijittava pois pörssihuollosta ja osin palautettava kunnallisiin vanhainkoteihin ja niitä tukeviin ammattihenkilöiden/yksityisten tuottamiin pensionaatteihin. Lisäksi pitäisi tuottaa enemmän jonkin verran palveltuja edullisia vuokra senioritaloja. Esimerkkinä vaikkapa Tiurun ex. sairaala muutettuna seniori vuokrataloksi niin että siellä olisi sairaanhoitajan ja yleisavustajan toimipiste sekä ajoittainen lääkärin vierailupiste kun vanoja olisi mahdollista niin suureen rakennukseen majoittaa niin paljon, että paikallaoleva palvelu kannattaisi. Siitä lisäksi voisi ottaa pienen maksun kustannusten kattamiseksi

Matti Kosola

Kaikki alkoi lääkäripulasta. Lääkäripula johtui siitä, että yksityinen puoli maksaa palkan pääomatulona. Loikkarit saivat vielä myyntivoittoja yrityskaupoissa.

Helsingissä kriisi on ohi. Lääkäreitä riittää ja tehostus on tehonnut.

Kai Häppölä

Hämmentävä trendi SOTElla! Usean kansalaisen näkökulmasta ja asuinpaikkakunnasta riippumatta on tavoite hämärtynyt, jos nyt koskaan kirkas on ollutkaan. Siis lähtökohta eli mitä tällä vuosien ja eri hallituspohjaisten SOTE-uudistuksella oikeasti tavoitellaan.

Jokaisella meillä on kokemuksia siitä missä mentiin ja missä mennään nyt. Jokainen meistä on törmännyt toimintaan ja byrokratiaan, joka on herättänyt meissä kriittisyyttä, ihmettelyä ja voimattomuutta haetun palvelun toimivuutta tai peräti sen eväämistä kohtaan. Niillä, joilla on vakuutuksia tai joiden varallisuus muutoin on mahdollistanut vaihtoehtojen hakemisen on ollut parempi tilanne. Eroja on synnyttänyt myös lähtökohta siitä, onko henkilöllä työsuhde vai ei ja siltä pohjalta kiitelty työterveyshuolto. Yksityinen sektori on tarjonnut vaihtoehtoja, toki kalliimpia, mutta joihin pääsy järjestyy.

Nyt näyttää siirrytyn pisteeseen, jossa kriittisetkin asiantuntijat ovat kääntymässä SOTEratkaisun tukijoiksi. Perustuslailliset ongelmat halutaan näennäisesti kieltää. Liikennevaloin ilmaistuna nyt mennään keltaisilla, mutta ei olla vihreilläkään!

Suuret kaupungit eivät näe maakuntapohjaisessa ratkaisumallissa kannaltaan mitään etua - ymmärrettävästi! Kun aluksi perusteltiin ratkaisujen taloudellista mahdollistamista laskennallisella asukasmääräpohjalla, niin suuremmat ja mm. Helsinki ylitti asukasmääräkriteerin yli 10-kertaisesti. Se mikä oli harvaan asuttujen alueiden ongelma haluttiin koskemaan myös niitä, joilla sitä ei ollut! Miksi?

Miten käy terveyskeskusverkoston? Sairaanhoidon kuntaliitokset ovat olleet pyrkimys terveydenhoidon puolella ratkaisemaan ongelmaa yhteistyöllä. Nekin tulokset näytetään enemmän tai vähemmän revittävän tässä uudistuksessa.
Kiinteistöjen, osin uusienkin suhteen kunnat näytetään pakoitettavan polvilleen.

Palvelujen keskittämisen ja jäykkien kriteerien pohjalta, vaativimmat palvelut sijoitetaan sellaisten alueiden ja kaupunkien kohdalla uusiksi, joilla on itsellään julkisena toimijana ollut ne omassa tarjonnassaan. Seurauksena hädästä mm. Meri-Lapin ratkaisu jolla yksityiselle puolelle siirrettiin pitkäaikaisella sopimuksella sairaalat, joiden palvelut olisi nyky-SOTEssa menetetty pidemmän matkan päähän. Ratkaisun eskaloituminen haluttiin estää lainsäädännöllä, joka tuskin kestää perustuslain vaatimuksen edes säätämisjärjestyksen osalta.

Mitä tapahtuu suuremmissa kaupungeissa. Näyttää siltä, että nykyinen terveyskeskusten sijoittelu halutaan purkaa ja keskittää selvästi suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Keskimäärinkin kaikkien osalta pidemmän matkan päähän kuin nykyisin. Terveet vielä liikkuvat, miten sitten sairaat tai ongelmallisesti liikuntakykynsä kadottaneet. Kaikki tapahtuu samalla kun eläkeläisten määrä koko Suomessa kasvaa ja ennusteidenkin mukaan eri palveluiden suhteen ongelmallisten määrä lähivuosina lähestyy huippua.

Näyttää siltä digitaalisten palvelujen mahdollistaminen lähelle palvelujen tarvitsijoita on tässä SOTE-huumassa unohdettu kun kohdataan todellisuus. Mitä jos sitä käytetään keinona ratkaista haaste palvelujen tarvitsijoiden kannalta tehokkaasti!

Lyhyesti mikä muuttuu paremmaksi verrattuna nykyiseen? Vastaako SOTE ratkaisuna kansalaisten kannalta aidosti kysymyksiin joihin odotukset liittyvät. Miten koota kehitysodotukset yhteen konkreettisina ja kuinka voidaan hoitaa seuranta riippumatta siitä toteutetaanko SOTE - sillä ensisijaisestihan halutaan kehittyä?