Torstai 19.4.2018

Aktiivimalli leikkaamassa työttömyysturvaa yli 90 000:lta – Kela julkaisi ensimmäiset viralliset luvut

Jaa artikkeli:
Luotu: 
5.4.2018 09:32
  • Kuva: Satumaari Ventelä / Alma Talent arkisto
    Kuva
    Hallituksen aktiivimalli on näillä näkymin leikkaamassa työttömyysturvaa noin puolelta Kelan työttömyysturva-asiakkaista.
|

Puolet Kelan maksamien työttömyysetuuksien saajista on täyttänyt aktiivimallin niin sanotun aktiivisuusehdon ensimmäisellä tarkastelujaksolla. Työttömyysturva on siis näillä näkymin pienentymässä noin puolelta Kelan työttömyysturvan saajista.

Aktiivimallin ensimmäinen 65 maksupäivän tarkastelujakso on päättynyt. Tammi-maaliskuussa 187 406 henkilöä sai Kelasta työttömyysturvaa koko tarkastelujakson ajan. Heistä 93 342 henkilöä eli 49,8 prosenttia täytti aktiivisuusehdon. Vastapainoksi hieman yli 50 prosenttia eli noin 94 000 tuensaajaa ei täytä ehtoa, ja heidän työttömyysetuutensa on leikkautumassa 4,65 prosentilla seuraavan 65 maksupäivän ajaksi.

Aktiivisista henkilöistä 25 193:llä oli työtuloja ja 71 350 oli työllistymistä edistävässä palvelussa. Aktiivisuusehto täyttyy, jos työtön on tarkastelujakson aikana 18 tuntia palkkatyössä, ansaitsee yrittäjätuloa 241 euroa tai on 5 päivää TE-palveluiden järjestämässä työllistymistä edistävässä palvelussa.

Kela korostaa tiedotteessaan, että luvut ovat yhä arvioita. Koko ensimmäisen tarkastelujakson tiedot on kerätty vasta noin 10 prosentilta Kelan työttömyysturva-asiakkaista. Kelan tilastot täydentyvät sitä mukaa kuin asiakkaalle maksetaan viimeinen tarkastelujaksolle osuva etuusmaksu. Valtaosa 1. tarkastelujakson etuuspäätöksistä annetaan huhtikuun aikana.

Vasta toukokuun alussa saadaan tieto siitä, kuinka moni Kelan työttömyysetuuden saaja sai huhtikuussa päätöksen työttömyysetuuden määrän pienenemisestä. Lopulliset tilastot ensimmäisestä aktiivimallin tarkastelujaksosta saadaan heinäkuussa. Silloin tiedetään, kuinka monelle lopulta maksettiin työttömyysetuutta koko tarkastelujakson ajan ja kuinka moni heistä täytti aktiivisuusehdon.

Kelan luvuissa eivät ole mukana ansiosidonnaisen työttömyysturvan saajat. Kela maksaa työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajille.

LUE MYÖS: Alle 1000 työtöntä teki yrittäjätyötä – suurin osa osoitti aktiivisuutta TE-palveluilla

Lue lisää:

AL: Ensitietoa aktiivimallin seurauksista – työttömyysturvaa leikataan jopa puolelta

Kelan tutkija sen sanoo: ”Aktiivimalli ei ainakaan vielä lisännyt työttömien aktiivisuutta”

”Näyttää leikkaukselta, toimii kuin leikkaus, ei ole leikkaus” – Aktiivimallin luvut nostivat esiin Sipilän lupauksen

Työministeri Lindström TE:lle: Aktiivimallissa hyvä suunta – lisäresursseja tulossa

Entinen työtön Anu, 48, sai heti kaksi työtä - sanoo Ylelle suorat sanat aktiivimallista

Jaa artikkeli:

Kommentit

Gun-May Arffman

Kelan työmarkkinatukea saava saa nettona 550,00/kk jos ei kuulu kirkkoon (jos kuuluu niin netto on hieman vähemmän). Tästä pois 32.68 euroa tekee x 90 000:lta on reilut 2,9 miljoonaa. Sievoinen säästö siis hallitukselta. Ollaan taas lähempänä hallituksen työllisyystavoitetta ja luottoluokitus säilyy. Just, sehän ei haittaa että iso kasa ihmisiä menee pesuveden mukana. Kuka vielä uskoo, että aktiivimalli ei ole julma leikkaustoimi?

Tuota leikkausta ei monikaan saa kompensoitusa toimeentulotuessa, vaikka moni niin luulee. Tämä hallituksen aktiivimalli on järkyttävää pelleilyä ihmisten elämillä.

Ensio Jauhiainen

Lehtikunnas Suomen äveriäin mies, Antti Herlin tienasi vaatimattomat 620 155,039 € per arkipäivä. Antti maksoi veroja tuosta 4,7%. Suomalainen työtön saa henkensä pitimiksi peruspäivärahaa 32,68 €/arkipäivä. Veroja työtön maksaa mukisematta 20%.

Antilla menee viitisen sekuntia tuosta arkipäivästä, että hän tienaa työttömän peruspäivärahan verran. Mutta veronmaksukyky on vain neljäsosa siitä, kuin on työttömällä!

Melko hätkähdyttävää, eikö?

Topi Rantakivi

Edelleenkin pitää vilkaista TEM:in työllisyyskatsausta eikä sitä tilastokeskusta, joka laittaa työttömän työlliseksi 1 tunnin tehdystä työstä.

Tuo määritelmä pitäisi purkaa kokonaan niin, että työllä saadulla palkalla pitäisi kyetä elämään eikä sen 1 tunnin perusteella.

Työttömiä on paljon enemmän kuin väitetty lukumäärä.

Joku kysyi Kelalta twiitissä, että onko Kela tehnyt aktiivimalliin kuuluvien työttömiin tehdyt laskelmat vain 2018 alkaen vai ei.

Kela vastasi, että he eivät tehneet sitä vaan ne, ketkä ovat jo olleet mukana työelämässä tai kuntouttavissa yms. niin ne on laskettu mukaan tähän aktiivimalliin ja se antaa hirveän väärän kuvan aktiviivimallin toimivuudesta.

Todellisuudessa se aktiivimalli voi olla paljon heikompi. Ette te työssäkäyvät toimittajat voi tätä ymmärtää, jollei joku itse jää kokeilemaan työttömän elämää pienellä rahalla kokonaisen tarkastelujakson.

Hannu Rautomäki

Aktiivimalli on varsin järjetöntä työttömien kurjistamista ikään kuin syyllisinä suurtyöttömyyteen.
Hallituksessa kylmästi ummistettiin silmät siltä, että suurtyöttömyys on aiheutunut avoimien työpaikkojen riittämättömyydestä ja aloitettiin kosmeettinen työttömien ajojahti.

Juha Lapveteläinen

Haluan vastata Ensio Jauhiaisen kommentointiin Antti Herlinistä, Kysymys on nyt kuitenkin siitä että yksikään suomalainen työtön tai asunnoton ei saa ensimmäistäkään senttiä mitään korvausta Kelasta ilman tuottavan yritystoiminnan tuloksentekokykyä valtiolle. Sosiaalilautakunnan tuet maksaa kunnassa asuva veronmaksukykyinen työntekijä, mutta jos tämä kyseinen työntekijä sattuu olemaan esimerkiksi jo kunnan julkisella sektorilla työssä sehän on jo valtiolta tulevaa yritysten- sekä sähköyhtiöiden tuottamaa siirtotuloa valtiolta. Onneksi yritysverotuksen lisäksi valtiolla on tietysti myös näitä muita instrumentteja joilla ns. työttömyyskorvaukset, sosiaaliturvat- sekä muut voidaan kattaa myös tulevaisuudessa. Tärkeää on myös se, että Antti Herlin kuuluu Uusi Lastensairaala 2017 projektiin mukaan ministeri Anne Bernerin kanssa joka toimii puheenjohtajana uudessa säätiössä, on erittäin tärkeää sekä ajankohtaista saada tämä suuri epäkohta suomalaisessa yhteiskuntajärjestelmässä viimeinkin kuntoon, vaikka olenkin ministeri Anne Bernerin kanssa täysin eri mieltä valtionyhtiöiden yksityistämishankkeista niin postin kuin rautateiden osalta joita pidän alkuperäisen perustuslain vastaisina päätöksinä. Asunnottomuus on Helsingin alueella myös huolestuttava ongelma johon olen törmännyt viime viikkoina päivittäin, toivoisin myös tähän asiaan lisää päättäväisyyttä suomalaisuuden ja jokaisen Suomen kansalaisen puolestapuhujana yhteiskunnallisten vaikuttajien osalta. Itsehallinnolliset maakuntahankkeet joita voi myös kutsua osavaltiohankkeeksi ovat yksi tulevaisuuden ratkaisu suomalaisessa yhteiskuntajärjestelmässä, jokainen tuottava yritystoiminta joka myy joko palvelua, työtä, tavaraa tai jotain muuta tuotetta ulkopuolelle oman osavaltion rajan on tuottavaa tuloa. Tämä on varteenotettava tulevaisuuden Suomen strategia jolla todella on merkitystä kansakunnan puolesta, koska perustuslain mukaisesti vuonna 1919 se työ jäi ikävällä tavalla poliittisesti keskeneräiseksi Ahvenanmaan Maakuntaa lukuunottamatta.