Keskiviikko 20.2.2019

Etujärjestöt torppasivat kaikki yritystukien leikkaukset? Mauri Pekkarinen ärähtää kriitikoille

Jaa artikkeli:
Luotu: 
5.4.2018 12:45
  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
|

Valtion yritystukia läpikäyneen työryhmän puheenjohtaja, eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) kiistää jyrkästi väitteet ja epäilyt siitä, että työryhmä ei olisi löytänyt leikattavaa, koska etujärjestöt osallistuivat työryhmätyöhön asiantuntijoina.

Oppositiopuolue vihreiden puheenjohtaja, kansanedustaja Touko Aalto arvioi Uudelle Suomelle keskiviikkona, että työryhmässä oli ”pukit kaalimaan vartijoina”. Asiaa kummasteli Twitterissä myös hallitusammattilainen ja sijoittaja Kim Väisänen Twitterissä. (Juttu jatkuu twiitin alla).

Pekkarisen mielestä väite on epäreilu ja aliarvioi poliitikkoja.

–Väite siitä, että nämä työryhmän asiantuntijat jotenkin manipuloivat tätä työtä, on erittäin epäreilua näitä asiantuntijoita kohtaan. Ne ovat kelpo väkeä, asiallista väkeä. He osasivat roolinsa ja vastasivat niihin kysymyksiin, mihin tarvittiin vastauksia – eikä niitä edes kauhean montaa ollut, Pekkarinen sanoo tiedotustilaisuudessa.

–Ajatus siitä me emme tiedä, osaa, ymmärretä, tunneta tai ole sellaista jämeryyttä, että me emme itse osaa tehdä päätöksiä, niin se ei pidä paikkaansa, hän jatkaa.

Eduskunnan varapuhemies kertoo, että yritystukien leikkaamista vastustettiin ja uusia vaadittiin lukuisissa työryhmälle välitetyissä kannanotoissa.

–Työryhmän ulkopuolelta kymmeniä kannanottoja, joissa vastustettiin joka ikistä leikkausta tai tuen uudelleenkohdentamista ja kymmenissä vaadittiin uutta tukea. Kuulitte oikein. Näin se meni, Pekkarinen toteaa.

Tekniikka & Talouden aiemmassa haastattelussa Pekkarinen tuskaili, miksi hän ikinä oli suostunut työryhmän puheenjohtajaksi. Nyt hän myöntää työryhmän olleen ”aivan erikoinen” hänen pitkällä urallaan poliitikkona. Samalla Pekkarinen kiitti ”enemmistöä” työryhmän jäsenistä rakentavasta ja rehdistä otteesta.

–Täytyy sanoa, että se oli vaikuttavaa. Mutta sitten joutuu toteamaan, että samaa ei voi sanoa ihan kaikkien osalta. Olen ollut aika monessa työryhmässä mukana tämän runsaan 40 vuoden aikana, niin kyllä tämä monessa mielessä oli aivan erikoinen ryhmä.

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jari Kaisla

Leikattavaa löytyisi yllin kyllin, mutta eikai Maukka hyväveli-kerholta ottaisi. Sen sijaan voidaan siirtyä suunnitelma B:n ja leikata lisää vähäosaisilta, jotka eivät edes kykene minkäänlaiseen vastarintaan enää.

Kai Häppölä

Onhan se yllättävää, että yritetään poliittisia päätöksiä asioissa kokoonpanossa, jossa kaikki yritystukia saavat ovat järjestöjensä kautta edustettuja. Missä mennään politiikassa kun ei ymmärretä jättää kutsumatta osapuolia, joilla ei ole minkäänlaista käsitystä siitä milloin olisivat mukana vaikuttamassa aiheeseen jonka suhteen ovat jääviä!

Risto Salonen

Pekkarinen valitaan Kepun seuraavaksi puheenjohtajaksi ylimenokaudeksi, jotta eduskuntavaalit saadaan hoidetuksi. Soten kaatumisen jälkeen kenttä huutaa Maurin johtoon, koska vain hän voi hoitaa myös toisen ongelman, Paavon.

Kim Serrano

tämä lainattu kokonaisuudessaan Kauppalehti Suomi jakaa tehottomia yritystukia miljardeittain vielä pitkään
9.5.2017 7:45
PolitiikkaTeollisuusYrittäminen
Suomi jakaa tehottomia yritystukia miljardeittain vielä pitkään

Valtio myöntää joka vuosi neljä miljardia euroa yritystukia. Vain 11 prosenttia on hyödyllisiä.
Suomi loi yritystukien häkkyrän

Perusongelma: Nykyiset tuet eivät paranna kansantalouden pitkän tähtäimen tuottavuutta eivätkä talouskasvua.

Suorat tuet 1,1 miljardia euroa

Verotuet 2,9 miljardia euroa

Lisäksi EU-osarahoitteisia tukia

EU-maatalouspolitiikan tuet

Alennetut alv-kannat

Ministeriö selvittää seuraavaksi yritystukien luonteiset varaukset verotuksessa

Suurin osa suomalaisyrityksistä ei saa yritystukia. Suoria tukia saa 30 500 yritystä. Suomessa on 284 000 yritystä.

Erimuotoisia tukia maksaa hyvin moni taho.

”Poliittisilta päättäjiltä puuttuu rohkeus karsia yritystukia.”

Mika Kuismanen

pääekonomisti, Suomen Yrittäjät

Suomen yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen ei odota enää, että Juha Sipilän hallitus ryhtyy karsimaan yritystukia, vaikka karsimista vaatii jo poikkeuksellisen moni taho.

”Jos yritystuille jotain tehtäisiin, se olisi tehty puoliväliriihessä”, Kuismanen arvioi.

”Asia on jäämässä tulevien poliittisten päättäjien harteille. Saamattomuus tässä asiassa tippuu vain poliittisten päättäjien niskaan, mutta kukaan muu ei voi päättää yritystukien karsimisesta. Heiltä puuttuu rohkeus”, hän sanoo.

Osa yritystuista on suorastaan sementoitu hallitusohjelmaan. Siinä hallitus lupaa olla esimerkiksi lisäämättä teollisuuden kustannuksia.

Uusimman selvityksen yritystukien ongelmista julkaisi työ- ja elinkeinoministeriö viime perjantaina. Virkamiesten selvityksen mukaan hyödyllisiä yritystukia on vain 11 prosenttia kaikista valtion jakamista yritystuista.

Kaikkiaan valtio myöntää yritystukia neljä miljardia euroa vuosittain. Suomi jakaa siis tehottomia tukia karkeasti 3,6 miljardia euroa joka vuosi.

Suoria tukia kuten Tekesin t&k-tukia on 1,1 miljardia. Yritystuiksi lasketaan myös 2,9 miljardin euron verotuet. Verotuki tarkoittaa muita kevyempää verotusta syystä tai toisesta.

Ainoina tehokkaina tukina pidetään taloutta uudistavia tukia, jotka saavat yritykset kehittämään uutta osaamista ja ottamaan käyttöön aiempaa parempia tuotantotapoja ja -välineitä.

Tutkijoiden mukaan ne ovat käytännössä tutkimuksen ja tuotekehityksen tukia.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajan Mika Malirannan mukaan t&k-tuista pitäisi syntyä niin sanottuja positiivisia ulkoisvaikutuksia. Se tarkoittaa, että tuesta hyötyvät muutkin yritykset kuin tukea suoraan saava yritys.

”Näin ollen Suomessa pitäisi lähteä karsimaan kaikkia tukia, joilla ei ole t&k-tuen piirteitä. Suomessa on aika paljon tällaisia tukia”, hän sanoo.

Suomen Yrittäjät listasi leikattavia yritystukia puolen miljardin euron edestä jo aiemmin. Yrittäjien listalla oli yritysten energiaverotuki, merenkulun matkustajaliikenteen tuki, maaseudun yritystuet ja palkkatuki yrityksille.

”Emme väitä, että listamme on oikea mutta haluamme virittää keskustelua”, Kuismanen sanoo.

”Keskustelu sattuu meihin yhtä lailla kuin muihinkin. Ei voi olla vastuullinen toimija, jos vain vaatii tehokkuutta ja tukien vähentämistä muilta, mutta ei ole valmis keskustelemaan itseen kohdistuvista tuista”, hän sanoo.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkijan Saara Tammisen mukaan hallitus voisi karsia erityisesti tukia, joita on jo tutkittu tieteellisesti.

”On monia tuotteita, joiden maailmanlaajuinen kysyntä on kääntynyt laskuun teknologisten muutosten takia. Esimerkiksi tiettyjen metalli- ja paperituotteiden tuontikysyntä on ollut laskussa, joten voidaan miettiä, onko niiden tukeminen verovaroin järkevää”, Tamminen sanoo.

Energiaintensiivinen teollisuus saa epäsuoraa verotukea muun muassa muita alempina sähköveroina ja energiaverojen palautuksina.

Jos jokin hallituslähivuosina kokoaa rohkeutensa päätöksiksi asti, Etlan Malirannan mielestä hallituksen pitäisi purkaa tukihäkkyrä asteittain ja kertoa ajoissa purkamisen aikataulu.

”Yrityksille ei pitäisi aiheuttaa sopeutumishäiriöitä. Tässä valitsisin ison rysäytyksen sijaan jatkuvan pienen kitinän”, hän sanoo.

Hallitusta yritystukien purkamisessa hidastanee sekin, että tutkijoiden mukaan karsinta pitäisi käsitellä samassa paketissa yritysverojen kanssa.

”Jos yritystukia pystyttäisiin vähentämään, säästetyt tulot voitaisiin suunnata verotuksen kautta kaikille yrityksille”, hän sanoo.

Harri Tapani

"tämä lainattu kokonaisuudessaan"

Sitten pitää vielä oppia käytös netissä ja lait sekä säännöt lainaamiseen jne. Ne säännöt ja lait ovat kyllä jo parikymmentä vuotta vanhat, eli osata pitäisi jo tässä vaiheessa.