Lauantai 21.4.2018

Professori suomii sotea: ”Lukemattomia perustavaa laatua olevia kysymyksiä on aivan ilmassa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
7.4.2018 11:21
  • Kuva: Outi Järvinen / Alma Talent
    Kuva
    Professori Matti Virén arvioi, että sote-uudistuksessa on vielä paljon tärkeitä kysymyksiä ilman vastausta.
|

Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén arvioi, että sote-uudistuksessa on vielä paljon tärkeitä kysymyksiä ilman vastausta. 

Hän mainitsee yhtenä esimerkkinä Juha Sipilän (kesk.) hallituksen linjaaman kolmen miljardin euron säästötavoitteen. Virén viittaa kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) A-studiossa esittämään vastaukseen, jonka mukaan säästöt tulevat muun muassa siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjiä on jatkossa vähemmän.

–Jokainen varmaan ymmärtää, että jos tämä hölynpöly on kaikki, ministeri voi sanoa, kolmen miljardin säästöt ovat nekin vain poliittista hölynpölyä, Virén toteaa Puheenvuoron blogissaan.

Vehviläisen mukaan kolmen miljardin säästö syntyy myös maakuntien rahoituslain kautta.

– Siellä on kustannuskasvun leikkuri olemassa. Maakunnan vastuulla on järjestäjänä tehdä sellaisia toimia, millä ihmisille turvataan palvelut kustannustehokkaasti, hän sanoi.

Virén sanoo ymmärtävänsä tämän perustelun paremmin.

–Jos valtio leikkaa kustannuksia kolme miljardia, niin tietenkin syntyy säästöjä. Mutta sitten on turhanaikaista Vehviläisen tavoin sanoa, että ”emme tavoittele asiakasmaksujen korottamista”. En voi sanoa, että seuraisin asioita kovin valppaasti, mutta jotenkin tuntuu, että sote- ja maakuntauudistukseen liittyen lukemattomia perustavaa laatua olevia kysymyksiä on aivan ilmassa, eikä niihin ole saatu mitään järkeviä vastauksia, hän kirjoittaa.

Virénin mukaan kuntien tehtävistä häviää uudistuksessa yli 50 prosenttia ja jäljelle jäävät lähinnä vain koulutus ja kaavoitus sekärakentaminen. 

–Kysymys kuuluu: mihin tämän uudistuksen jälkeen oikeastaan tarvitaan enää kuntia. Mitä tarkoittaa kunnallinen itsehallinto kunnissa, joilla ei ole mitään tehtäviä. Tehtävät siirtyvät de facto valtion virastoille, joissa on näennäinen demokraattinen rakenne, hän pohtii.

Virén arvioi, että tehdyistä kuntaliitoksista saa hyviä vinkkejä. 

–Väki ei supistu, eivätkä kustannukset, vaikka niiden pitäisi. Saamme vain yhden uuden byrokraattikerroksen aiemman kahden lisäksi.

Kunnallisoikeuden professori emeritus Aimo Ryynänen ihmetteli hiljattain, miksei Suomessa haluta siirtyä esimerkiksi samanlaiseen malliin kuin Ruotsissa.

–Valmiita latujakin olisi ollut tarjolla. Sellainen olisi ollut Ruotsin mukainen kahden tason kuntajärjestelmä, jonka laajempi taso – landstingit – hoitavat terveyden- ja sairaanhoidon. Siihen malliin ei kyllä olisi saatu sopimaan elyjä ja aveja ym. toimijoita, mutta perusongelma eli terveyden- ja sairaanhoito olisi sinne siirtynyt. Sosiaaliasiat olisivat pysyneet kunnilla, kuten ne parhaiten paikallisosaamista vaativina olisi pitänyt säilyttääkin. Malli hylättiin aika vähin puhein, kun silmissä siinteli isompi harppaus, Ryynänen totesi blogissaan.

Lue lisää:

Professorilta tyly arvio maakuntauudistuksesta: ”Vaikutelmaksi tulee umpihankeen hiihto”

Lässähtääkö sote-kapina? Vain yksi täysin Jan Vapaavuoren linjoilla kyselyssä

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
 Matti Viren
Matti Viren
Jaa artikkeli:

Kommentit