Sunnuntai 21.10.2018

Kansanedustaja: ”En olisi uskonut eläväni maassa, jossa ihmisoikeudet kyseenalaistetaan”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
8.4.2018 11:28
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Ville Niinistö kuvailee Suomea maaksi, joka ”hajottaa perheitä mielivaltaisesti, lähettää ihmisiä suurella todennäköisyydellä hengenvaaraan tai syrjäyttää paperittomuuteen”.
|

Vihreiden entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Niinistö vaatii kokonaisarviointia Suomen turvapaikkalinjasta ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen kannalta.

–Siksi aikaa pakkopalautukset on keskeytettävä. On varmistettava, että jokainen saa oikeudenmukaisen kohtelun. Lakeja ja käytäntöjä on muutettava, jotta Suomi voi jälleen lunastaa paikkansa oikeusvaltiona, historian oikealla puolella, Niinistö sanoo mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa.

Niinistö viittaa Korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Pekka Vihervuoren varoitukseen oikeusturvan vaarantumisesta. 

–Voi sanoa, että lainmuutokset eivät ole ainakaan parantaneet turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa, Vihervuori sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa keskiviikkona.

Ville Niinistö kuvailee Suomea maaksi, joka ”hajottaa perheitä mielivaltaisesti, lähettää ihmisiä suurella todennäköisyydellä hengenvaaraan tai syrjäyttää paperittomuuteen”. 

–Tämä on häpeällistä. En olisi uskonut eläväni maassa, jossa ihmisoikeudet kyseenalaistetaan, hän kommentoi.

Suomen turvapaikkapolitiikkaa arvostelivat torstaina myös RKP:n kansanedustaja Anders Adlercreutz ja RKP-nuorten puheenjohtaja Christoffer Ingo.

–Käännytysuhan alla on tällä hetkellä ihmisiä, jotka selkeästi ovat resursseja maallemme.  Perheiden pirstominen ja jopa alaikäisten käännyttäminen turvattomiin maihin ei ole kestävää. Näin ei edistetä kotoutumista, Ingo sanoi tiedotteessa.

Käännytysten perusteet eivät ole Adlercreutzin ja Ingon mielestä kestävällä pohjalla. 

-Jotkut väittävät, että Suomesta on tullut ”koko maailman sosiaalitoimisto” mutta tämä ei pidä paikkaansa. Meidän tulee ymmärtää, ettei yhteiskuntammekaan hyödy siitä, että perheitä revitään rikki, että yritykset menettävät työntekijöitä ja että osaamiselle ja kunnianhimolle ei anneta maassamme tilaa. Tämä ei ole tehokasta kotouttamista, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz ja Ingo korostivat, että turvapaikkahakemusta käsiteltäessä on mahdollista ottaa huomioon erityisiä henkilökohtaisia syitä kuten yrittäjyys, aloitetutu koulutus tai perhesiteet. 

Adlercreutzin mukaan löytyy monia esimerkkejä tapauksista, joissa suomalaiset viranomaiset ovat tehneet päätöksen käännyttämisestä, mutta joissa erityiset henkilökohtaiset syyt olisi tullut ottaa huomioon.

–Yhdessä tapauksessa kolme irakilaista perusti Suomessa yrityksen ja työllisti itsensä. Kaksi heistä sai hyvää oikeusapua turvapaikkaprosessin aikana ja sai oleskeluluvan. Kolmas sai huonoa oikeusapua ja uhataan nyt käännyttää. Suomi tarvitsee osaavaa työvoimaa, joka voi työllistää itsensä, mutta päätämme kuitenkin käännyttää ihmisiä, jotka ovat osoittaneet, että he haluavat jäädä Suomeen ja olla osa tätä yhteiskuntaa, Adlercreutz sanoo.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoi tiistaina, että poliisi pyrkii toteuttamaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautukset tehokkaasti mutta huomioiden aktiivisesti palautuksen erilaiset esteet. Prosessi keskeytetään, jos se on perusteltua.

Kielteisen turvapaikkapäätösten saaneiden henkilöiden palautusten määrän odotetaan lisääntyvän lähitulevaisuudessa. Tällä hetkellä vastaanottopalveluiden piirissä on noin 10 000 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta henkilöä, joista noin 7 000 on valittanut päätöksestään. 

Lue myös:

”Poliisi keskeyttää lähes puolet jo valmistelluista turvapaikanhakijoiden palautuksista”

Turvapaikkatutkimus ”kylmäävää luettavaa” ja ”vakava viesti” – Li Andersson ja Touko Aalto vaativat välitöntä muutosta linjaan

Sisäministeri tiukkana: Nykyinen sosiaaliturva ja vapaa maahanmuutto mahdoton yhtälö

”Suomalaiset ovat saaneet tarpeekseen hallituksen epäinhimillisestä turvapaikkapolitiikasta”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Timo Kaurala

Täyttä roskaa taas Niinistöltä. Ns. "paperittomilla" ON paperit. Ja niissä sanotaan, että oikeutta turvapaikkaan tai suojeluun ei Suomessa ole (eikä siis myöskään ilmaiseen elämään suomalaisten veronmaksajien kustantamana).

Ilari Kivi

Hilpeyttä ja sanojan syyntakeettomuutta tai silkkaa tyhmyyttä edustava kommentti, kun vähänkään tiedotetaan mitä taustalla oikeasti on: ”–Käännytysuhan alla on tällä hetkellä ihmisiä, jotka selkeästi ovat resursseja maallemme.”

Usko näitä lausuntoja laukovien ”edustajien” totuudessa pysymiseen on oikeasti lujilla. Myötäsääliä aiheuttaa se, että itse joko oikeasti uskovat sanomaansa, tai ovat vain niin kieroja pelimiehiä että takana on oma etu..mikä se sitten lieneekin.

Jaakko Aalto
Vastaus kommenttiin #33

Kunhan nyt esittäisi edes ne sopimukset ja pykälät joita muka ei noudateta. Tapaan kuuluu suurten sanojen esittäminen paatokselliseen sävyyn itse keksityin perustein ja tulkinnoin mutta mitään näyttöjä saatikka vertailuja muiden maiden käytäntöihin ei kyllä löydy.

Markku Nieminen

Ei noudatettu eikä noudateta yhdessä kohdin. KV sopimusten mukaan yhtään turvallisen maan kautta tullutta ei olisi tarvinnut ottaa täysihoitoon, mutta kaikki otettiin ja lisää kutsuttiin, jopa pääministerin televisiomainonnalla ja esiintymisellä! Migrin nettimainonnasta puhumattakaan!

Et ehkä tarkoittanut tätä KV sopimusta, vaan kuten Niinistökin, vain niitä sopimuksien osasia, jotka sopivasti väännettyinä tukevat sairasta agendaa, jota te molemmat edustatte.

Antero Koski

Kyllä ihmisoikeudet kyseenalaistetaan Suomessa ja sen tekee täysin oikeasta elämästä erkaantuneet populistit.
Ville ei ole kertaakaan esittänyt keinoa millä leipäjonot lyhennettäisiin, laittomat saataisiin ulos maasta tai jatkuva valitus kierto pysäytettyä.
Kaikkiin hankaliin kysymyksiin tehdään kiertoliike ja roikutaan vain yhdessä aiheessa. Ville voisi kertoa mistä rahat ja miten pysäytetään pelkästään elätettäviksi tulevat kulkijat?
Mykkänen kertoi viime kyselytunnilla maahanmuuttopolitiikan maksavan 400t€/vrk! Vaikka Suomesta ei kirjaimellisesti koko maailman sosiaalitoimistoa ole tullutkaan, niin olemme nyt jo aivan liian ison kulkija joukon rahoittajina.
Valtakunnan talous ei ole koskaan ollut vihreiden vahvin alue ( Vartialla yritystalous hnskassa ), eikä mitään ajatusta ole nykyisenkään velan hoitoon, mutta silti voi rajoja pitää auki tulijan taustoista huolimatta. Mihin on tyystin kadonnut Suomen ja suomalaisten asiat.
Villelle ( ja muille populisteille ) sopisi kenties paremmin jotkin avustustehtävät esim. Afrikassa kuin Suomen valtakunnan asiat.

Kaija Tiilikainen

Kari Suomalainen kirjoitti kuvatekstiksi piirrokseensa, jossa somaleja saapui Suomeen 1990 luvun alussa Moskovasta junalla : olemme saapuneet Hölmölään.( Siis saapuvat somalit sanoivat näin.) Somalit olivat maansa eliittiä ja olivat opiskelleet Neuvostoliitossa joka kieltäytyi elättämästä heitä enää...

Ensio Jauhiainen

Teksti Jari Hanska
Puolet suomalaisista haluaa 3000 euron eläkekaton. Katto toisi parhaimmillaan yli 850 miljoonan euron säästöt.
Voima teetti syyskuussa TNS-Gallupilla kyselytutkimuksen. Tutkimuksen mukaan noin puolet suomalaisista, 52 prosenttia, haluaisi Suomeen 3 000 euron eläkekaton.
Yllättäen eläkeläiset vaativat kattoa kaikkein hanakammin, lähes kaksi kolmasosaa antoi tukensa ajatukselle. Eläkekattoa vastusti 38 prosenttia vastaajista.
Eläkekatto tarkoittaa sitä, että tietyn kuukaisittaisen rajan, esimerkiksi 3 000 euron, jälkeen eläkkeitä ei maksettaisi.
Voima laski Eläketurvakeskuksen, ETK:n, antamien tilastojen pohjalta, että ehdotettu eläkekatto toisi viime vuoden eläkemenoilla laskettuna jopa 855 miljoonan euron säästöt. Summa on nykyisessä taloustilanteessa huomattava. Jos katto toteutettaisiin verotuksella, rahoilla voisi kattaa lähes kaikkien Suomen lukioiden ja kirjastojen tai vanhusten laitospalvelujen kustannukset.
Vaikka kansalaisilla on tahtoa ottaa eläkekatto käyttöön, sille ei löydy kannatusta eläkejärjestelmän vartijoilta eli työmarkkinajärjestöiltä. Voiman haastatteluissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK, eläkeyhtiöiden etujärjestö sekä sosiaali- ja terveysministeri tyrmäsivät katon ykskantaan.
Eläkekattoa vastustetaan kovaan ääneen, mutta miksi? Ketkä eläkekaton uhrit olisivat?
Jos 3 000 euron eläkekatto tulisi nyt voimaan, se koskisi kaikista eläkeläisistä noin viittä prosenttia eli 65 000 henkilöä. Loppuihin lähes 1,4 miljoonaan eläkeläiseen se ei vaikuttaisi.
Miehiä yli 3 000 euron eläkkeensaajissa on nelinkertainen määrä naisiin verrattuna. Tyypillinen eläkekaton uhri näyttäisi olevan yli 65-vuotias, pääkaupunkiseudulla omistusasunnossa asuva mies, joka käyttää yksityisiä terveyspalveluja.
Jotta tästä 65 000 hengen porukasta saa tarkemman otteen, on syytä katsoa, miten eläke kertyy. Saadakseen 3 000 euron kuukausieläkkeen on täytynyt tehdä koko työuransa töitä yli 5 000 euron kuukausipalkalla eli vähintään 60 000 euron vuosiansioilla. Välivuodet, vanhempainvapaat ja työttömyysjaksot vähentävät kertymää, mutta viimeisinä työvuosina eläkettä karttuu enemmän.
Toinen merkittävä tekijä on elinaikakerroin, joka leikkaa vuoden 1947 jälkeen syntyneiden eläkkeitä. Jotta vuonna 1987 syntynyt tienaa 3000 euron eläkkeen, hänen pitää koko työuransa ajan saada jopa 500 euroa suurempaa kuukausipalkkaa kuin vuonna 1947 syntyneen kollegan. 40 vuoden työuran aikana on täytynyt ansaita karkeasti arvioiden 2,4 miljoonaa euroa. Vasta tämän ylittävästä summasta osuu eläkekatto omalle kohdalle.
Voiman haastatteluissa yksi harvoista eläkekatolle tukensa antaneista on Oulun yliopiston rahoituksen professori Hannu Kahra.
”Eläkekatto muuttaisi eläkejärjestelmän luonnetta, mutta onko muutos pahasta? Uudessa järjestelmässä pyrittäisiin takaamaan kaikille tietty minimi esimerkiksi 3 000 euroon asti. Kyllä sillä pärjää”, Kahra toteaa.
Kun nykyään eläke mielletään vakuutukseksi, eläkekatto muutmuuttaisi eläkejärjestelmän luonnetta enemmän sosiaaliturvan suuntaan.
Kahran mukaan yli 3 000 euron eläkettä saavat ovat ehtineet jo työuransa aikana säästämään eläkepäivien varalle muun muassa sijoittamalla asuntoihin ja arvopapereihin. Kahran mukaan eläkekatto kannustaisi entisestään henkilökohtaiseen säästämiseen.
Kahran väitettä tukee myös Tilastokeskuksen vuonna 2009 julkaisema varallisuutta koskeva tutkimus. Sen mukaan asuntoja ja kesämökkejä hankitaan eniten juuri ennen eläkeikää. Valtaosalla hyvätuloisimmista 55–65-vuotiaista on omistusasunto. Viidennes yli 65-vuotiaista pariskunnista omistaa sijoitusasunnon.
Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2010 parhaiten tienaava kymmenen prosenttia eläkeläisistä koki lähes yksimielisesti tulevansa helposti toimeen eläkkeellään. Vuonna 2009 parhaiten tienaavaan kymmenykseen pääsi jo 2 240 euron kuukausittaisella eläkkeellä.
Eläkekatto vaikuttaa melko kivuttomalta tavalta kerätä vero-euroja. Herää kysymys siitä, millä perusteilla hyvätuloisimman eläkeläisjoukon etuuksia suojellaan. Eläkekaton vastustajat perustelevat asiaa kuudella argumentilla.
Ensimmäinen peruste on eläkejärjestelmän yhdenvertaisuus. Vastustajien pelko on, että jos eläkekatto tulisi käyttöön, eläkejärjestelmä ei nauttisi enää kansalaisten luottamusta.
”Työeläkejärjestelmän tarkoitus on taata kaikille työtä tekeville yhtäläinen mahdollisuus kerryttää eläkettä ja säilyttää kulutustaso myös eläkkeellä”, Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes toteaa.
Tämän ajatusmallin mukaan kovatuloisimpaan viiteen prosenttiin eläkeläisistä kohdistuva katto söisi työntekijöiden ja eläkeläisten luottamuksen eläkejärjestelmää kohtaan. Eläkekaton vastustajien mukaan eläkejärjestelmän ei ole tarkoitus tasata kansalaisten välistä tulonjakoa, vaan siirtää osa palkasta nautittavaksi eläkeellä.
Toinen perustelu on, että varakkaat kiertäisivät eläkekattoa yksityisillä lisäeläkejärjestelyillä.
”Ne, joilla on neuvotteluvoimaa, neuvottelevat lisäeläkkeet, ja se puhkaisee eläkekaton. Eläkejärjestelmä ei ole silloin yhtään tehokkaampi kuin ilman kattoa”, EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari toteaa.
Yksityisiä lisäeläkkeitä on kuitenkin jo nyt olemassa, ja niiden käyttö on jatkuvasti lisääntynyt etenkin ylimmän johdon piirissä.
Lisäeläkkeisiin sisältyy myös verosuunnittelun mahdollisuus. Esimerkiksi henkivakuutusyhtiö Mandatum Life mainostaa lisäeläkkeitä ”verotuksellisesti tehokkaina” ratkaisuina. Lisäeläkkeet ovat verovähennyskelposia. Toisin sanoen verotusta on mahdollista keventää muuttamalla osa palkasta eläkkeeksi. Porsaanreikä on kuitenkin mahdollista tukkia poistamalla lisäeläkkeiden veroedut.
Kolmas ja samalla epäselvin perustelu on, että lisäeläkkeiden vuoksi tuloerot itse asiassa kasvaisivat. Näin oletti esimerkiksi Telan Siimes. Näyttönä tästä on lähinnä ETK:n raportti, jonka mukaan tuloerot ovat suuremmat maissa, joissa on käytössä eläkekatto.
Raportissa ei kuitenkaan ole esimerkkiä Voiman ehdottamasta mallista, jossa eläkekatto hoidetaan verotuksella. Verotuksen progression lisäämisen ei pitäisi kasvattaa tuloeroja, vaan päinvastoin kutistaa niitä.
Neljäs argumentti on, että poliitikkojen ei tulisi sekaantua eläkejärjestelmään.
”Me emme halua, että verotus sotketaan eläkepolitiikkaan. Eläkepolitiikka on oma juttunsa, ja herra valtio päättää, miten paljon ja mistä veroja kerätään. Verotus on jo nyt liian kireä”, EK:n Rantahalvari toteaa.
Käytännössä verotus ja eläkepolitiikka ovat jo nyt menneet ristiin. Yli 40 000 euroa vuodessa ansaitsevilta eläkeläisiltä peritään niin sanottua raippaveroa. Raippavero on kuusi prosenttia.
Viides argumentti on, että eläkekatto lisäisi eläkejärjestelmän hallinnointikuluja. Väite perustuu ETK:n raporttiin eläkekatosta. Raportti lähtee kuitenkin liikkeelle siitä, että samalla otettaisiin käyttöön hallinnointikuluja kasvattava eläkepalkkakatto. Lisäkustannusten määrästä ei ole esitetty tarkkoja laskelmia.
Viimeinen argumentti, johon eläkekattokeskustelussa usein törmää, on se, että taloudelliset hyödyt jäävät pieniksi.
”Keskeinen huomio eläkekannasta on se, että korkeita lakisääteisiä eläkkeitä on vähän ja pieniä eläkkeitä paljon. Jos haluttaisiin rajata edes jossain määrin merkittävä joukko eläkkeensaajia turvan piirin ulkopuolelle, olisi katto asetettava huomattavan matalalle tasolle”, ETK:n raportissa todetaan.
Noin 855 miljoonan euron säästöjä ei voi pitää aivan mitättömänä, etenkin kun katto kohdistuisi tällä hetkellä ainoastaan 65 000 eläkeläiseen.

terveisin, enska

Pekka Nieminen

Olen usein samaa mieltä kuunnellessani Ville Niinistöä. Olisi tosiaan mukavaa saada kaikille kaikkea kivaa ja kaikilla pitäisi olla oikeus kaikkeen.

Joskus kuitenkin jää vaikutelma, että Niinistön puheista jää jotain puuttumaan. Hän ei koskaan turhan innokkaasti käsittele sitä, mistä resurssit näiden kaikkien tärkeiden asioiden toteuttamiseen saadaan. Hänen näkökulmansa on aina pelkästään yksilössä, mikä on harkittu mediastrategia. Vihreiden keskimääräiselle äänestäjälle tällainen esiintyminen selvästi riittää. Ei tarvitse vaivata päätään sillä, minkälaisia kannustevaikutuksia ehdotukset sisältävät tai huolehtia järjestelmän toimivuudesta kokonaisuutena.

Jiri Keronen

Ville Niinistö on väärässä. Yksikään instituutio ei ole tuominnut Suomen maahanmuuttopolitiikkaa ihmisoikeuksien vastaiseksi. Niinistö koittaa itse venyttää ihmisoikeuksien merkitystä sen yli, mitä ne oikeasti tarkoittavat.

Carl Voigt

Ville Niinistö ei ympäristöministerinäkään ymmärtänyt pitää Suomen luonnon puolta.
Merimetsokannan suojelulla muut mm. lintulajit ja kärsivät, puhumattakaan pienten saarien puustosta Lounais-Suomessa.

Sama linja näyttää jatkuvan vihreiden hallitsemattoman maahanmuuttopolitiikan suhteen.
Kulttuurillamme, arvoillamme saati maamme laeilla ei näytä olevan vihreille ja Niinistölle mitään merkitystä.

Markku Koivisto

Tuommoinen Niinistön tunnepohjainen pakolaisarviointi ja siihen perustuva oikeudenkäyttö on kovin heppoisella pohjalla. Jos sinulla on kaksi viittaa, anna toinen niistä sille, jolla ei ole yhtään. Kuulostaa hienolta ja humaanilta. Ei ole kaukana ajatuksesta että useita viittoja omistavan pitäisi etsiä viitattomia kaikkialta kunnes itselle jää vain yksi. Ihmisoikeudet on toki jokaisella, mutta niiden noudattamatta jättäminen on noiden onnettomien lähtömaiden korjattava. Siinä avustamiseen meiltä ovat ansiokkaasti osallistuneet Ahtisaari ja Haavistokin ja mikseipä Holkerikin aikanaan. Niinistön pyrkimykset eivät sellaiseen kohdistu vaan moitteisiin niitä kohtaan, jotka virkansa velvoittamana avustamisen parissa työskentelevät. Suomi kyllä osallistuu mahdollisuuksiensa rajoissa hädänalaisten auttamiseen, mutta joutuu karsimaan heidän määräänsä.
Mielestäni Niinistö menettelee jopa hävyttömästi kyseenalaistamalla niiden henkilöiden moraalia, jotka pakostakin joutuvat tuota karsintaa tekemään! Suoraan sanoen toivon että tuo kommentointisataisi ansaitsemallaan tavalla asianomaisen omaan laariin.
(Etten sanoisi: voi helevettti)

Reijo Heikkilä

No ei kykene, ei niin. Rahat on loppunut valtion kirstusta, aktiivimalli olkoon merkkinä siitä. Nyt käytetään kortistojen palkatonta orjavoimaa säälimättä hyväkseen, ammatiliittoja yritetään kaataa, tule meille töihin, me emme voi maksaa palkkaa kuin 4 euroa tunnille, sillä rahalla voit tulla. TV. Paikallinen sopiminen.

Kari Laakkonen

Vaikken ole vihreä niin mielestäni Ville Niinistö on oikeassa. Suomalainen pakolaispolitiikka on valitettavasti suoraan sieltä ihmisen alapäästä.
Vähän samalla tavalla, kuin melkein kaikki muukin viranomaistoiminta, silloin kun se kohdistuu heikommassa asemassa oleviin kansalaisiin. Suomesta onkin tullut eräänlainen "mielivallan kehto"!

Jarno Lehmussalo

”Yhdessä tapauksessa kolme irakilaista perusti Suomessa yrityksen ja työllisti itsensä. Kaksi heistä sai hyvää oikeusapua turvapaikkaprosessin aikana ja sai oleskeluluvan.”
ONKO TODELA TOSI SUOMESSA? Rajan yli, sanoo ”turvapaikka” ja siitä vaan perustetaan yritys.
Kyl mää sit olen kamalasti hämmästyny.

Timo Nenonen

"–Tämä on häpeällistä. En olisi uskonut eläväni maassa, jossa ihmisoikeudet kyseenalaistetaan, hän kommentoi."

Niinpä, omassa maassaan on monessa tapauksessa suomalaisten oikeudet todellakin kyseenalaistettu, vaikka monikin on maksellut veroja jopa kymmeniä vuosia.

Mamut painukoon takaisin omiin maihinsa vaatimaan oikeuksiaan sieltä.

Marjatta Marttila

Ville Niinistö, lainatakseni Timo Soini lausumaa: Kuinka te kehtaatte, mutta kyllä te kehtaatte!! Kyseenalaistatteko todellakin SUOMALAISTEN oikeudet? Heidän, jotka ovat rakentaneet omilla pienillä panoksellaan hyvinvointia myös teille. Onk meillä varaa kustantaa elintasopakolaisia, mutta jättää ikäihmiset, vanhukset ja lapsiperheet täysin tuuliajolle. Olette valmis suojelemaan paria pensasta, mutta ette salli veronsa maksaneille hyvää, edes kohtuullista elämää. Leipäjonot ovat elävä esimerkki hallituksen ja kansanedustajien välinpitämättömyydestä. Mamuja en siinä jonossa ole nähnyt.

Reijo Heikkilä

Kaikkein parhainta on se, että apu annetaan paikanpäälle Tänne hyysäämällä vieras kansa, se on vain ahneutta ruokkiva , yritysjohtajien kukkaroita pullistava vääristymä, kuten tämä Sipilän keksimä aktiivimallikin, eli todella outo korruptioitunut vääristymä. Kuka kuvittelee, että hyysääminen olisi ilmaista veronmaksajille. Hyväksi ei ihmisiä aleta käyttämään, apu on annettava sinne missä heidän rakkaat kotimaansa ovat.

Reijo Heikkilä

Ilmiö on sellainen, että ensin pommitetaan kaikkialla, ja kansat pakenee henkensä kaupalla kohti eurooppaa, täällä eu, johtajisto (EU, mieliset) kiekuu yhteen ääneet, tervetuloa, rahaa on, tulkaa tänne. No, nyt kuitenkin marssijärjestys on muuttunut. Kiitos venäjälle kaikesta. EU, on rikkinäinen ja hajanainen kuin isoisän verkkopaita. Viimeinkin päästään eu,(coloradotuholaisesta) eroon. Ja onnittelut myös Unkarille.

Reijo Heikkilä

Kyllä se vänkää on. Yritystukeja koitetaan hivuttaa yrityksiin, sitä kautta yritysjohtajien lihaviin kukaroihin. TE, toimistoista saa mieluistaan palkatonta orjatyövoimaa, aktiivimallin kautta,ei rasita palkanmaksut. Voi tätä hillitöntä menoa. TÄH. Kysyikö joku ostovoimasta jotain..?

Reijo Heikkilä

Saksalainen puhuu uutisissa, halveksuttavasta toiminnasta joita on syyriassa. Onkohan Saksa unohtanut, että pakolaisleireillä on täysi kaaos. Miksi ? Saksa vaikenee näistä pakolaisleireistä muun eu,n kanssa. Eikö Saksa ja muu eu, voisi alkaa laittamaan näitä pakolaisleirioloja vähän ihmismäisemmiksi, katsokaa millaisessa vellilätäköissä he siellä nukkuvat Vai, onko helpompi vaieta.. HÄVETKÄÄ EU, MIELINEN JOHTO.

Seppo Virkkula

Ensinnäkin, Ville Niinistön väite siitä että turvapaikan olisi vuonna 2017 saanut vain 21 prosenttia irakilaisista ei pidä paikkaansa. Tilastojen mukaan (esimerkiksi Eurostatin tilastot) turvapaikka myönnettiin noin 40 prosentille. Lisäksi viime kuukausina on myönnetty jopa aiempaa useammalle, vaikka Irakin olot ovat viime kuukausina rauhoittuneet olennaisesti ISISin menetettyä alueensa ja kuolonuhrien pudottua tasolle, joka on noin 2-3 kertaa Suomessa tapahtuva henkirikosten riski.

Ja se, että aiemmin Maahanmuuttovirasto on myöntänyt turvapaikkoja liian löysästi ja noudattamatta maahanbmuuttolain määräyksiä esimerkiksi maan sisäisen pakolaisuuden ensisijaisuudesta, ei ole mikään peruste olla korjaamatta virhettä etenkin kun turvapaikanhakijoiden määrä on dramaattisesti kasvanut ja kasvava tulijoiden määrä vaarantaa koko turvapaikkajärjestelmän kestävyyden myös aidosti turvapaikkaa tarvitsevilta, jos ei saada karsittua pois niitä, jotka eivät ole turvapaikkaan oikeutettuja. Edelleenkin olisi kiristämisen varaa esimerkiksi siinä, että lähes poikkeuksetta oleskelulupa uusitaan ja myönnetään myöhemmin pysyvä oleskelulupa tai kansalaisuus, vaikka lähtömään olot olisivatkin siihen mennessä rauhoittuneet, vaikka ulkomaalaislaki ei lähde siitä, että jatkolupa myönnettäisiin automaattisesti. Päinvastoin - ulkomaalaislaki edellyttää perumaan jo myönnetyt turvapaikatkin, jos lähtömään olot rauhoittuvat niin, että turvapaikkaan ei ole enää tarvetta.

Paperittomuuteen syrjäyttää nimenomaan se, että ei ole noudatettu riittävän tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa ja esimerkiksi Halla-ahon ja EU-komission suosituksen mukaisesti sijoitettu kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita suljettuihin laitoksiin odottamaan palautusta kotimaahansa. Tällaiset palautuskeskukset olisivat inhimillisempikin ratkaisu, koska ne tarjoaisivat maasta poistamista odottaessa katon pään päälle ja turvatun toimeentulon, mutta eivät toimisi vetovoimatekijöinä ja uhkaisi synnyttää laajoja sosiaalisia ongelmia, niin kuin tämä linja, jossa kannustetaan erilaisilla ilmaispalveluilla asumaan maassa laittomasti.

Eikä Suomi lähetä suuralla todennäköisyydellä ihmisiä minnekään hengenvaaraan. Sekä maahanmuuttovirasto, että oikeusasteet arvioivat sitä, että uhkaako henkilöä joku vaara. Jos vaara uhkaa oikeasti, niin henkilöä ei lähetetä kotimaahansa. Jos on näyttää jotain uskottavia todisteita uhkaavasta hengenvaarasta, niin ne kannattaa esittää maahanmuuttovirastolle ja oikeuslaitokselle, joka ottaa ne huomioon. Se, että yksittäinen henkilö on joutunut kotimaassaan henkirikoksen uhriksi, ei ole mikään todiste yksinään siitä, että henkilä olisi uhannut joku uskottava vaara, eikä kyse olisi ollut esimerkiksi satunnaisesta rikollisuudesta. Puhuttaessa näin suurista ihmisjoukoikoista, joutuu tilastollisesti niin Suomessa kuin Irakissa jonkin verran ihmisiä vuosittain henkirikoksen uhreiksi.

Outi Pietilä

EN MINÄKÄÄN Jussi Niinistö...

olisi uskonut eläväni maassa, jossa köyhiä kyykytetään, leipäjonot on mahdollisia, vammaisten elämää vaikeutetaan monella tapaa, työttömiä alistetaan, vanhuksista ei huolehdita kunnioittaen ja välittäen, jossa työllään ei kykene elättämään itseään, jossa raiskaajat pääsevät kuin koirat veräjästä, jossa meidän, Suomen kansalaisten valitsemat edustajat eivät hoida toimiaan kansalaisten eduksi, vaan ihan omaksi edukseen päättävät palkankorotuksistaan kun kansa näkee nälkää... ja niin edelleen..
En olisi lapsuudessani voinut kuvitellakaan tätä kaikkea. Ja näin kuitenkin on. Aika varmaan avata silmät, oman kansan hädälle ja miettiä vasta sitten muuta maailmaa. Tämän maan edustajiahan te kaikki siellä Arkadianmäellä ensisijaisesti olette. Ette oman edun tavoittelun vuoksi, vaikka siltä se kansalaisesta tuntuukin.