Keskiviikko 26.9.2018

Näkökulma: Yli 100 000 työtöntä on piilossa – heihin aktiivimalli oikeasti tähtää

Jaa artikkeli:
Luotu: 
11.4.2018 16:29
  • Kuva: Satumaari Ventelä / Alma Talent arkisto
    Kuva
    Työtön on työtön – tilastoissa – vasta kun hän hakee työtä.
|

Hallitus yrittää kehysriihessään keksiä, voisiko aktiivimallia vielä jotenkin muuttaa.

Se on varsin ymmärrettävää. Etenkin kun eduskuntavaalit järjestetään ensi vuonna ja aktiivimalli on juuri leikkaamassa 93 342 äänestäjältä Kelan maksamia työttömyystukia ja 140 944 suomalaista allekirjoitti kansalaisaloitteen sen kumoamiseksi.

Samassa mielessä on ymmärrettävää, että niin kutsutun aktiivimalli kakkosen eteneminen on joutunut vaikeuksiin. Sinänsä se vaikuttaa kahdesta uudistuksesta harmittomammalta. Se kun ei patista ketään töihin tai kursseille, vaan tekemään yhden työhakemuksen viikossa. Selvennyksesi vielä, että työttömillä on nykyisinkin velvollisuus hakea työtä. Mutta nyt tämä uudistus on kohdannut niin suuria oikeudellisia vaikeuksia, että niitä ei julkisuudessa kerta kaikkiaan pysty selittämään saatikka pysty edistämään koko uudistusta.

Kinkkistä, hyvin kinkkistä.

###

Toimittajana saan monesti kuulla kysymyksen, mitä mieltä itse olen koko uudistuksesta. Ja pakko sanoa, ettei vastaus ole ihan helppo. Aktiivimalliin nimittäin sisältyy näkökohtia, jotka julkisuudessa peittyvät väittelyyn siitä, kuinka paljon hallitus puhujasta riippuen joko vihaa työttömiä tai aktivoi heitä takaisin työelämään.

Vaikka malli monelle päällisin puolin tältä näyttääkin, tarkoitus on työmarkkinoiden näkökulmasta estää työttömien valuminen työvoiman ulkopuolelle.

Karkeasti yksinkertaistaen Pekka ei ole työtön vaikka hänellä ei ole työtä. Pekka on työtön vasta kun hän hakee töitä. Ja oikeasti olen sitä mieltä, että näiden eri työ-alkuisten käsitteiden taakse piiloutuu koko aktiivimallin idea.

###

Työttömyys lasketaan työvoimasta, johon kuuluvat kaikki 15–74-vuotiaat, jotka joko ovat työssä tai hakevat työtä.

Ja nyt kun Pekka ei hae työtä, vaikka työ kyllä kelpaisi, hän ei ole ”työtön” sanan virallisessa merkityksessä. Hän on ”piilotyötön”. Piilotyöttömäksi taas päätyy, kun ei ole neljään viikkoon jaksanut kirjoittaa uutta työhakemusta vaikkapa siksi, että kaikkiin edellisiin on saanut vastaukseksi:

”Kiitos hakemuksestasi! Tällä kertaa…”

Eikä ole mitenkään yllättävää, että vuoden 2008 jälkeen piilotyöttömyys kasvoi yhtäjaksoisesti vuoteen 2016 asti, jolloin se oli suurimmalla tasolla koko 2000-luvulla, 126 000 piilotyötöntä.

Aktiivimallin idea onkin varmistaa, että nyt, kun kasvu vihdoin tuli Suomeenkin, mahdollisimman moni hakeutuisi työmarkkinoiden käytettäväksi, eikä pysyisi piilotyöttömänä. Tähän OECD:kin Suomea patisti vuoden 2016 maaraportissaan.

Ja olen kyllä sitä mieltä, että on ihan oikein, että työtön on oikeastikin ”työtön” eikä vain ”piilotyötön”.

LUE MYÖS: Kiviniemi: Ilman aktiivimallia olisi tullut satikutia – OECD patisti Suomea jo 2016

###

Työllisyyden kasvattaminen on tärkeää ennen kaikkea siksi, että kohta joka neljäs suomalainen on eläkeläinen. Väestöennusteiden mukaan 26 prosenttia suomalaisista on yli 65-vuotiaita vuonna 2030. Ja vielä: väestöennusteen on jo nyt havaittu olevan pielessä, koska syntyvyys on heikkoa. Viime vuonna syntyi noin 50 000 lasta, kun väestöennuste odotti syntyvyyden pysyvän 57 000 syntyneen lapsen tasolla.

Työllisyyttä seurataan työllisyysasteella. Sillä taas ei ole oikeastaan mitään tekemistä työttömyyden tai työvoiman kanssa, koska työllisyysaste lasketaan täysin eri joukosta. Työllisyysaste on niiden osuus kaikista 15–64-vuotiaista, jotka ovat viikon aikana tehneet vähintään yhden tunnin työtä.

Siis yhden tunnin työtä viikossa. Lisää aiheesta Tilastokeskuksen erikoistutkija Anna Pärnäsen blogista.

Kun Sipilän hallituksen tavoite on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin, alkaa aktiivimallin työvelvoite saada selvää tilastokikkailun sivumakua.

Työllisyysaste nousi tammikuussa 70,9 prosenttiin ja lukua nostivat 25 000 määrä- ja osa-aikaista palkansaajaa. Rehellisyyden nimissä en millään usko, että nuo 25 000 tai edes valtaosa heistä olisi tunnin työläisiä.

###

Osa-aikatyön kasvu huolestuttaa palkansaajaliikkeessä ja SAK syyttää aktiivimallin luovan Suomeen ”silpputyön markkinat”.

”Nyt sieltä täältä nousee palveluja, jotka työllistävät työttömiä 18 tunnin ajaksi tai lyhyeksi aikaa, vaikka toiveena oli uusien pysyvien työpaikkojen luominen. Pahimmillaan aktiivimalli pakottaa työttömän silpputöiden vastaanottamiseen ja kasvattaa riskiä pitkittyvään riippuvuuteen työttömyysturvasta”, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi tiedotteessa.

Huoli silpputyön markkinoista on sinänsä aito, mutta jotakin outoa on tavassa, jolla palkansaajaliike vastustaa osa-aikatyön syntymistä. Eikö palkansaajaliikkeen tavoitteena pitäisi pikemminkin olla varmistamassa, että osa-aikatyötä syntyy reilusti eikä ”silpputyönä”?

Koska oikeasti Suomen työllisyystilastot erottaa Ruotsin, Norjan ja Tanskan tilastoista aikalailla vain yksi asia: osa-aikatyöllisten selvästi pienempi määrä.

Vertailu on helpointa aloittaa Norjasta ja Tanskasta, joiden väkiluku vastaa suurin piirtein Suomen 5,49 miljoonaa. Norjassa on vähän vähemmän porukkaa ja Tanskassa vähän enemmän.

Kokoaikatyölliset (Eurostat, 2017, Q4)

Norja: 1 898 000

Tanska: 2 068 100

Suomi: 2 033 700

Osa-aikatyölliset (Eurostat, 2017, Q4)

Norja: 647 200

Tanska: 686 300

Suomi: 376 700

Kun Ruotsin väkiluvun suhteuttaa Suomeen, ovat luvut samanlaisia kuin Norjassa ja Tanskassa: kokoaikatyöllisiä 2 miljoonaa, osa-aikatyöllisiä reilut 600 000.

Jotakin Suomen työmarkkinoissa on varmaan pielessä, kun yli 200 000 suomalaiselle ei synny osa-aikatyötä.

###

Entä sitten se aktiivimallin leikkuri?

Kyllä kieltämättä hiukan hämmästyttää, mihin tätä keppiä käytetään. Helpommin olisi ymmärrettävissä, että leikkurin uhalla usutetaan pysymään työvoimassa eli tekemään vaikkapa se yksi työhakemus viikossa. Mutta että leikkauksen uhalla paisutetaan työllisyysastetta 18 tunnin työpätkillä, siinä on jotakin ällistyttävää.

Kirjoittaja on Uuden Suomen toimittaja.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Esa Väyrynen

Hän on ”piilotyötön”. Piilotyöttömäksi taas päätyy, kun ei ole neljään viikkoon jaksanut kirjoittaa uutta työhakemusta vaikkapa siksi, että kaikkiin edellisiin on saanut vastaukseksi:

”Kiitos hakemuksestasi! Tällä kertaa…”

Niin, olisi tietysti kivaa, jos saisi edes tuon viestin, kun yleensä ei tule mitään vastausta.

Jarmo Heinonen

Jotain jää taas ymmärtämättä, tämäkin kirjoitus antaa kuvan kuin meillä olisi pulaa työntekijöistä ja työttömät ikään kuin piilottelisivat?
Ongelmahan on se ettei niitä työpaikkoja ole, työttömien "aktivoinnin" sijaan pitäisi miettiä missä ne työpaikat luuraavat.
Itse olen ollut pääasiassa työtön jo liki neljä vuotta, työntekijäpulaa itkevä rakennusalakaan ei työllistä meitä kaikkia, työvoimapulaa ei kerta kaikkiaan ole.
Vielä vuosituhannen alussa työmaan sai muutamalla puhelinsoitolla ja nyt saa kahlata erilaisten rekrytointi- ja vuokratyöfirmojen seassa rakennusalankin työpaikkoja hakiessa, turhaan sillä työntekijän pitää olla nuori pitkällä työkokemuksella ja halpa, TES:n mukaista palkkaa pyytävä viisikymppinen jää ulos.

Mauno Voutilainen

Oman uuden työn hakemiseni aktiivimallista koitunut lisästressi on sotkenut pahan kerran. Haastattelut eivät ole menneet, kuin olisi pitänyt.
Isoja vahinkoja tästä tulee, inhimillisiä ja edelleen kansantaloudellisia.
Mainittu tilastointi on Tilastokeskuksen, TEM huolii tilastotyöttömäksi myös työnhakijan, joka on vain kirjoilla työ- ja elinkeinotoimiston listoilla.

Gun-May Arffman

Koska saadaan oikeita tilastoja julkisuuteen niistä piilo työttömistä, jotka ovat "työtön" statuksella TE-keskuksissa? Tätä lukua ei koskaan julkaista. Nämä ovat niitä työttömiä, joille Kela ja vakuutusoikeus ei ole myöntänyt työkyvyttömyyseläkettä useista hakemuksista huolimatta. Näitä ihmisiäkö haetaan nyt aktiivimallin täsmätoimilla väkisin töihin? Näitä ihmisiä, joilla jo inhimilliset kärsimykset selviämisestä päivästä toiseen riittää aivan tarpeeksi. Hallitus voisi antaa ne ysimilliset suoraan kouraan, niin ei tarvitse miettiä enää piilotyöttömien aktivointia.

Jari Kaisla

Lindströmin laboratorio testaa ihmiskokeilla miten työttömästä saadaan enemmän irti. Aluksi voi tulla suunnatonta kärsimystä ja lopuksi vielä lisää suunnatonta kärsimystä, mutta historiankirjoihin saadaan kuitenkin vahvistettua tieto ettei aktiivimalli toiminut tulevia sukupolvia varten.