Maanantai 16.7.2018

THL ja ministeri vakuuttavat: Sote-pisteytys ei sittenkään ole henkilökohtainen

Jaa artikkeli:
Luotu: 
11.4.2018 17:18
Päivitetty: 
11.4.2018 17:36
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Sotesta vastaava ministeri Annika Saarikko kertoo, että kansalaisilla on oikeus tietoihinsa, jos terveysdataa tulevaisuudessa yhdistellään kustannustietoihin.
|

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL sekä hallituksen sote-vastaava ministeri Annika Saarikko (kesk.) vakuuttavat, että kohua herättänyt kansalaisten sote-pisteytys ei tapahdu henkilötasolla. Tarkemmin sanottuna pisteytyksen taustalla on yksilökohtaisia tietoja, mutta tieto kansalaista koskevasta korvauksesta toimitetaan sote-palveluiden tuottajille anonyymisti ryhmiteltynä.

Vielä tiistaina THL:n tutkimuspäällikkö Timo Seppälä sanoi Helsingin Sanomille, että terveyspalveluiden tuottajille maksettavan kapitaatiokorvauksen ”pitää ehdottomasti olla yksilökohtainen”. Nyt THL ja Saarikko kuitenkin korostavat, että tämä ei tarkoita kansalaisten sote-riskin eli pisteytyksen kirjaamista järjestelmiin henkilötasolla.

Ministeri Saarikko puhuu korvausmallista lainausmerkeissä ”pisteytyksenä”. Termi on peräisin Helsingin Sanomista, mistä muu media on poiminut sen käyttöönsä. Muun muassa terveysriskeihin ja terveyspalveluiden käyttöön pohjautuvaa pisteytystä tarvitaan sen perusteeksi, kuinka paljon sote-keskus tai yksityinen palveluntuottaja saa kustakin asiakkaasta korvausta.

– Maakunta maksaisi sote-keskukselle asiakkaasta korvauksen, eikä sote-keskus saisi tietoonsa asiakaskohtaista korvausta. Tiedot asiakaskohtaisista korvauksista olisivat anonyymisti ryhmiteltyjä. Ihmisiä ei siis ”pisteytettäisi” henkilökohtaisesti vaan tiettyyn ryhmään kuuluvina, Saarikko kirjoittaa valtioneuvoston sivuilla keskiviikkona.

THL valmistelee parhaillaan sote-keskusten korvausten laskentamallia.

– Yksilödatasta koostuvasta aineistosta laskettaisiin tilastollisilla menetelmillä kertoimet, joilla kuvataan tekijöitä, jotka vaikuttavat terveyspalvelujen käyttöön. Laskenta tehdään tutkimuseettisten periaatteiden mukaan siten, että se ei ole yksilöitävissä yhteen asiakkaaseen, Saarikko vakuuttaa.

Järjestelmällä lasketaan korvauskerroin esimerkiksi 40-55-vuotiaalle työssä käyvälle naiselle. Tämän jälkeen kertoimen perusteella lasketaan tätä henkilöä koskevan korvauksen suuruus. Kela laskisi keskuksen saaman korvauksen, eikä sote-keskus Saarikon mukaan saisi tietoonsa, mikä korvaus kustakin yksittäisestä asiakkaasta tulee.

– Eli vaikka korvausten laskennan pohjalla olisi yksilökohtaisia tietoja, käytännössä kertoimet lasketaan aina tietyt ominaisuudet omaaville väestöryhmille, ei yksittäisille sosiaaliturvatunnuksille, Saarikko toteaa.

Viranomaiset ovat keskiviikkona alleviivanneet, että ”mahdollisimman tarkasti lasketut korvaukset ovat etenkin paljon palveluja tarvitsevan asiakkaan etu”. Sote-keskuksilla ei ole kannustetta yrittää valikoida vaikkapa mainonnan ja markkinoinnin avulla terveempiä asiakkaita, kun paljon palveluja tarvitsevasta asiakkaasta saa suuremman korvauksen, Saarikko selittää.

Muun muassa tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio sekä Tilastokeskuksen tilastotuotannon ylijohtaja Timo Koskimäki ovat tuoneet esiin huolensa tietojen keruusta sekä datankäytöstä, jota kansalaisten sote-pisteytys edellyttää. Lue myös: Kansalaisten ”sote-pisteytys” yllätti tietosuojavaltuutetun – vaatii THL:ltä selvitystä

Saarikon mukaan ”tietoturvakysymykset on otettu huomioon sote-uudistuksen valmistelussa ja avaamme näitä näkemyksiä nyt ja jatkossa niin paljon kuin on tarvetta”.

– On täysin ymmärrettävää, että ihmisillä herää huoli, mihin heidän tietojansa käytetään, kun erilaista dataa kulkee yhä vapaammin verkossa ja näitä tietoja voidaan joissain tilanteissa hyödyntää myös kaupallisesti, ministeri sanoo.

Tietosuojavaltuutettu sanoi tiistaina Uudelle Suomelle, että kansalaisilla on lähtökohtaisesti tarkistusoikeus itseään koskeviin tietoihin. Toisin kuin THL:n Seppälä tiistaina, Saarikko ilmoittaa, että näin asiaa tulee olemaan.

– Ihmisillä on myös oikeus kaikkiin henkilökohtaisiin terveystietoihinsa. Mikäli niihin tulevaisuudessa liitetään myös kustannustietoja, myös nämä tiedot on oikeus nähdä, Saarikko ilmoittaa.

THL totesi omassa tiedotteessaan keskiviikkona, että ”tarkoituksena ei ole, että jokaiselle ihmiselle määriteltäisiin oma tietty hinta”.

– Tarkoituksena on määrittää sama hinta esimerkiksi samanikäisille miehille, joilla on diabetes ja jotka käyvät töissä.

Kela myös katsoo, että korvausmalli ei synnytä uutta rekisteriä kansalaisista, koska siinä ”hyödynnetään olemassa olevia rekisteritietoja, joita on Kansaneläkelaitoksella, THL:llä ja Tilastokeskuksella”.

Lue lisää: Kansalaisten sote-pisteytys järkyttää – nyt varoitetaan riskistä: ”Määrää kohta asuntolainan marginaalin”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Thomas Pälikkö

– Tarkoituksena on määrittää sama hinta esimerkiksi samanikäisille miehille, joilla on diabetes ja jotka käyvät töissä.

Aika fakiireja ovat THL:ssa jos nämä tiedot saadaan kasaan anonyymisti. Vähän epäilen.

Jokainen "samanikäinen mies", joka käy töissä ja jolla on diabetes, omaa nimen, sotu-tunnuksen ja muuta dataa. Nämä tiedot tähän himmeliin saadaan olemassaolevista rekisteritiedoista, Kela, THL jne. kuten artikkelissa kirjoitetaan.

Kuka takaa sen, ettei haettuun dataan kätketä sotu-tunnuksia? Se kun on hemmetin helppoa kun sen osaa. Miten sitä valvotaan ja kenen taholta. Miten saan itse tietää, millaiseen "samanikäinen mies" -ryhmään kuulun? Ja miten saan EU tietosuojalain mukaisesti estää tietojeni käyttämisen tällaiseen apartheid -ryhmittelyyn.

Markku Salonen

Ministeri kiertelee ja kaartelee. Onkohan lakimies jo kimpussa?
Kanta= pakollinen Facebook. Ainoa keino lopettaa tämä yksityisyyden loukkaus on kieltää ketään tallettamaan mitään tietoja Kantaan.
Eroon siitä ei täysin pääse.
Mutta lakituvassa sitten selvitetään, onko potilaan kielto vai valtion velvoitus voimassa.
Mielenkiintoisia aikoja.

Harri Tapani

Aiheesta on tuolla blogipuolella Puheenvuorossa useampiakain suhteellisen hyviä ja kattavia blogeja, ehkä ministerkinkin olisi hyvä lukaista hieman niitä, vaikuttaisi,e ttä taas on tehty sutta ja sekundaa hätiköiden.

Harri Tapani

Niin, mutta onko hänellä rahkeita ja valtaa riittävästi, ei välttämättä ja hallituksessahan ei enää kuunnella edes asiantuntijoita:

Siellä toimitaan jo näin Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokouksessa:

"Valiokunta käsitteli kokouksessaan sote-uudistusta [...] kansanedustaja pani korvatulpat korvilleen kesken asiantuntijakuulemisen [...] Iltalehden mukaan hallituspuolueen kansanedustaja tukki korvansa..."

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246107-il-kansanedustajalta-outo-protes...

Jukka Heikkinen

” – Tarkoituksena on määrittää sama hinta esimerkiksi samanikäisille miehille, joilla on diabetes ja jotka käyvät töissä.”

Vai ovat kaikki samanikäiset työssä käyvät mies diabeetikot samalla viivalla. Tietääköhän Saarikko kuinka monta erilaista diabetestyyppiä ymmärretään olevan tänä päivänä? Hoidetaanko niitä kaikkia samalla tavalla? Miksi työssäkäyvän ja työttömän mies diabeetikon hintakerroin on eri, jos muutoin olisi prikulleen samanlaisesta taudinkuvasta kysymys? Haluaako ministeri Saarikko eri arvoistaa ihmisiä?

Ei kuulosta uskottavalta tämä Saarikon puhe. Tämän päivän (12.4.) Keskusuomalainen uutisoi, että "Kansantautien kartta hälyttää pohjoisessa":

Sairaanhoitopiiri tarkasteli kaikkien kuntien sairastavuustietoja - ja hämmästyi. Pohjoisen kunnissa väestö potee lääkehoitoa vaativia kansantauteja paljon enemmän kuin muualla Keski-Suomessa keskimäärin. Näin jyrkkiä eroja ei muissa maakunnissa ole, sanoo osastonylilääkäri Tiina Ahonen Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä.

Artikkelissa todetaan, että Saarikka käy läpi asukkaidensa terveydenhoidon käyntitietoja ja yhdistää niitä valtakunnalliseen tietokantapalvelun eli Kanta-palevlun sisältämiin potilaiden terveystietoihin. Tätä voidaan kutsua "virtuaaliseksi terveystarkastukseksi":

- Tarkoitus on poimia henkilökohtaisia riskejä käymällä läpi väestön terveystietoja. Resursseja voidaan suunnata sen mukaisesti ja kutsua asukkaita terveystarkastuksiin. Näin voidaan löytää myös hoidoista pois tippuneita, sanoo palvelualueen johtaja, johtava lääkäri Sakari Ritala.

MOT.

Siis edellä kerrottu oli tietenkin tämän päivän Keskisuomalaisessa - kirjoitusvirhe pujahti mukaan.

EU:n jäsenmaat lisäävät yhteistyötä genomitiedon käytössä, Sosiaali- ja terveysministeriö 11.4.2018, 16.04, Uutinen:

"EU-hankkeen tavoitteena on koota riittävän laaja tietopohja monitekijäisten sairauksien selvittämiseksi.

Tähän tarvittavaan EU:n laajuista yhteistyötä. On arvioitu, että yhteistyöstä hyötyisivät tutkimus, terveydenhuolto sekä eritoten yksilöt. Hanke myös parantaisi EU:n kilpailukykyä yksilöllistetyssä lääketieteessä, jonka yleisenä tavoitteena on ennustava, ennaltaehkäisevä ja osallistava terveydenhuolto.

Jäsenmaille vapaaehtoisessa hankkeessa kehitetään genomitiedolle perusrakenne, joka muodostetaan olemassa olevien kansallisten rakenteiden ja rekistereiden varaan. Tavoitteena on koota yhteensä miljoona genomia. Tietoja ei voi yksilöidä.

Genomitietoa tarvitaan modernissa terveydenhuollossa, koska useiden hoitojen tehokkuus riippuu myös genomista ja ottamalla genomitieto huomioon pystytään välttämään erilaisia hoitoon liittyviä haitallisia sivuvaikutuksia.

Suomessa genomitiedon käytöstä on tarkoitus säätää genomilailla, joka on parhaillaan valmistelussa. Sekä genomilain valmistelua että EU:n genomitiedon hanketta ohjaa EU:n tietosuojasääntely. " - -

http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/eu-n-jasenmaat-lisaavat-yhteis...

Tämä soten kansalaisten yksilöityjen terveystietojen kerääminen ja niiden hyödyntäminen on ihan linjassa sen kanssa, että Suomi on nyt liittynyt mukaan genomitiedon keräämiseen tusinan muun EU-maan kanssa.

Tähänkö suuntaan haluamme todellakin mennä?!

Katso myös:

Hallituksen esitys eduskunnalle biopankkilaiksi, laiksi biopankkilain (688/2012) kumoamisesta sekä ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain (101/2001) ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) muuttamisesta:

http://stm.fi/documents/1271139/6693664/HE+luonnos+biopankkilaiksi.pdf/5...

Sivulla 83:

- -"4.4 Norminantovaltuudet

Perustuslain 80 §:n mukaan yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan, on säädettävä lailla. Perustuslakivaliokunnan käytännön (PeVL 56/2002vp) mukaan asetuksen antamiseen ja lainsäädäntövallan delegoimiseen liittyvien valtuutusten tulee olla riittävän täsmällisiä ja tarkkarajaisia. Laista tulee käydä selvästi ilmi, mistä on tarkoitus säätää asetuksella.

Biopankkitoimintaa koskevaan lakiehdotukseen sisältyy asetuksenantovaltuuksia, jonka mukaan tarkemmat säännökset valtakunnallisen biopankkirekisterin sisällöstä ja tietojen ilmoittamisesta rekisteriin annettaisiin asetuksella. Valvira antaisi esityksen mukaan hallinnollista menettelyä koskevaa ohjausta biopankin ulkomaille siirtämistä koskevan luvan hakemisesta. Ehdotettu sääntely ei hallituksen käsityksen mukaan muodostuisi sellaiseksi, mikä estäisi esityksen käsittelemisen tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Hallitus pitää kuitenkin toivottavana, että esityksestä hankitaan perustuslakivaliokunnan lausunto." - -
---
Kiirettä pitää perustuslakivaliokunnassa, jos ko. laki tulee voimaan jo tänä kesänä 2018...