Sunnuntai 22.4.2018

”Suomessa kielten opetus alkaa juuri väärällä hetkellä” - Opetusministeri riemuitsee kieliuudistuksesta

Jaa artikkeli:
Luotu: 
12.4.2018 15:44
  • Kuva: Pekka Karhunen / Alma Talent
    Kuva
    Arkistokuvassa opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.)

”Tiedämme nykyisin paljon enemmän lasten herkkyyskausista oppia uutta ja tutkimuksissa oppimisesta on havaittu, että Suomessa kielten opetus alkaa kolmannella luokalla, eli juuri silloin kun paras herkkyysikä oppia uusia kieliä on juuri ohitettu.”

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) selventää, että tämä oli keskeinen syy sille, miksi kaikki Suomen ekaluokkalaiset aloittavat kevätlukukaudella 2020 vieraan kielen opiskelun. Useimmiten se tarkoittaa englannin kielen opiskelua. Uudistuksesta päätettiin tiistain ja keskiviikon kehysriihessä.

Samalla se kuitenkin tarkoittaa kääntäen sitä, että suomalainen opetussuunnitelma on kielten opiskelun osalta ollut pielessä jo vuosikymmeniä. Grahn-Laasonen arvioikin, ettei taannoin ”välttämättä ollut kaikkea sitä tietoa ja ymmärrystä, joka tänä päivänä on” lasten herkkyyskausista.

Kielten opiskelun varhaistaminen ekaluokkalaisille oli mukana hallitusneuvotteluissa, mutta hallitusohjelmaan päädyttiin tekemään kirjaus alueellisista kokeiluista.  Uuteen päätökseen varhentaa kielten opiskelua ministeri on niin tyytyväinen, ettei saa sitä oikein sanoiksi puettuakaan.

–Miten tätä sanallisesti kuvaisi… Olen yli kymmenen vuotta tavoitellut sitä, että Suomessa voisi kieltenoppiminen alkaa jo ekalta luokalta, Grahn-Laasonen sanoo.

Uusi päätös voi kuitenkin johtaa eriskummalliseen tilanteeseen kouluissa. Kun ekaluokkalaiset aloittavat kielten opiskelun keväällä 2020, tokaluokkalaiset ovat alakouluissa kevätlukukauden ajan ainoita oppilaita, jotka eivät opiskele vierasta kieltä. Siirtyessään seuraavana syksynä kolmannelle luokalle he aloittavat kielten opiskelun nykyiseen tapaan.

–Jos joku kunta haluaa tarjota tämän mahdollisuuden myös tokaluokkalaisille siinä vaiheessa, niin se on mahdollista. Se on jo nyt mahdollista, kun moni kunta – esimerkiksi koko Helsinki – tarjoaa varhaista kielenoppimista, Grahn-Laasonen toteaa.

Helsinki päätti vuosi sitten keväällä aloittaa kielten opettamisen kaikille ekaluokkalaisille ensi syksystä alkaen, eikä kaupunki ole ainoa. Grahn-Laasonen näkeekin, että kun suuret kaupungit ja vakavaraiset kunnat jo nyt satsaavat varhennettuun kielten opetukseen lapsiperheiden houkuttelemiseksi, on kansallinen uudistus myös koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kysymys.

Valtakunnallisesti uudistuksen arvioidaan maksavan 12 miljoonaa euroa vuodessa heti syyslukukaudesta 2020 alkaen, kun kaikki koululuokat ovat kielten opetuksen piirissä.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Harri Tapani

Eihän nää uudet osaa kuulemma lukea enää oikein edes suomeakaan, ehkä olisi hyvä palauttaa tekstit lastenohjelmiin älyttömän dubbauksen sijaan (jota muuten vastustettiin laajalti sitä dubbausta) Tekstitystä lastenohjelmissa perusteltiin ja oli tutkittu, että suomalaislapset oppivat lukemaan muiden maiden joissa lastenohjlemat dubattiin, niin niiden maiden lapsia nopeammin.

Jostain kumman syystä se älyllisempi ja mahdollisuus hiljaisempaan katseluun tekstitysaihtoehto ei kuitenkaan sitten käynyt tv-kanaville vaan valittiin se huonompi kansaivälinen malli (jolle täällä aikanaan naureskeltiinkin että "ompa noi ulkomailla tyhmiä" ko. aikusille tarkoitetut dubbaukset) jossa on joukko ääninäyttelijöita huutamassa ja kirkumassa opettaen samaa lapsillekin ja se näkyy ja kuuluu ympäristössä...

Markku Nieminen

Just näin! Varsinkin kuuluu. Lähes poikkeuksetta lastenohjelmissa huuto ja kirkuminen ihmeellisellä äänellä, on normi ja lasten käytös sitä myöten yleisillä paikoilla.

Mutta, mikäs ihme se on kun nyt sen on tullut jo mainoksiinkin meille tyhmille katsojille!

Harri Tapani

Nuoret/lapset jotka oppivat esim. englannin, oppivat sen nykyään koulusta huolimatta, netti ja tietokonemaailma pistää väkisinkin oppimaan ihan omehtoisesti kun kiinnostus riittää ja lähes kaikki enemmän hauska (jos toki asiakin) on netissä englanniksi, sitten on se porukka joka ei opi eikä oikein halukaan oppia, valitettavasti ovat ja pidetään samalla luokalla jolloin oppihaluisten tulokset ja osaaminen hidastuu ja huononee.

Kaija Tiilikainen

Näin eläkkeellä olevana kieltenopena olen sitä mieltä, että oman äidinkielen taito on ensisijaisen tärkeä. Nykyään eivät monetkaan lapset lue kirjoja eivätkä vanhemmatkaan usein enää lue lapsilleen ääneen. Vieraat kielet kyllä opitaan myöhemminkin..

Eero Nevalainen

Onhan tuo ehkä siinä mielessä positiivista että se kieli ei välttämättä ole ruotsi, vaikka sitäkin varmaan on yritetty koska yleensähän tämä spinnataan siten että "ruotsia eli kieliä ei opiskella koska teinien asenneongelmat ja siksi kieliä eli ruotsia on opetettava esikoulussa, koska muuten ei suostuttaisi käymään koulussa ollenkaan".

Syy siihen miksi se ruotsi ei ole kaikkien ihmisten kaksikielisesti toinen kieli kun on se että suomenkieliset ovat ikävällä tavalla lähtökohtaisesti suomenkielisiä; asiaa voi tietysti auttaa sillä että kasvatetaan lapset ihan erilaisiksi alkujaankin, niin ei myöhemmin tule näitä "asenneongelmia" siitä että kielet valittaisiin toisin kuin kuuluu.

Ehkäpä tässä käy siinä mielessä hyvin että saadaan oikeasti vieraita kieliä puhuvia ihmisiä Suomeen enemmän, jolloin ruotsiin liittyvä argumentaatio saadaan oikealle paikalleen pitkässä juoksussa.