Lauantai 21.7.2018

Pääluottamusmies ja professori arvioivat Juha Sipilän suunnitelmaa: ”Sen verran poliitikotkin osaavat matematiikkaa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
14.4.2018 11:19
  • Kuva: Sami Halinen / Alma Talent arkisto
    Kuva
    Hallitus kaavailee yksilöllisten irtisanomiskriteerien höllentämistä alle 20 henkeä työllistävien yritysten kohdalla. Samalla hallitus pohtii, voiko Suomessa irtisanoa nyt liian helposti kollektiivisista eli tuotannollisista ja taloudellisista syistä.
|

Metalliliittolainen pääluottamusmies Petri Partanen tyrmää Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikeet yksilöllisen irtisanomisen kriteereihin puuttumisesta. Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén puolestaan arvioi, että rekrytointeihin liittyvät uhkakuvat ovat todellinen este työllistymiselle.

Hallitus kaavailee yksilöllisten irtisanomiskriteerien höllentämistä alle 20 henkeä työllistävien yritysten kohdalla. Samalla hallitus pohtii, voiko Suomessa irtisanoa nyt liian helposti kollektiivisista eli tuotannollisista ja taloudellisista syistä.

–En ymmärrä, miten työpaikkoja voidaan luoda lisää helpottamalla työntekijöiden irtisanomissuojaa, mutta nyt näin kuitenkin aiotaan tehdä. Ihmisiä ei saisi kohdella eriarvoisesti perustuslain mukaan, mutta maan hallitus haluaa kohdella ihmisiä eri tavalla riippuen siitä, kuinka suuressa työpaikassa he ovat sattuneet löytämään työnsä. Ei tarvitse olla fakiiri, jotta voi ennustaa että tämä sama leviää myöhemmin isompiinkin yrityksiin, ja sitä perustellaan yhdenvertaisuudella, Partanen kommentoi Puheenvuoron blogissaan.

Matti Virén muistuttaa, että Suomessa ”taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä” työntekijöitä voi irtisanoa, mutta tällöin puhutaan kollektiivisista ongelmista.

–Mitäpä jos meillä on ongelmia yksilötasolla? Sellaisia voivat olla esimerkiksi alkoholismi, huono työkyky (tekee vain ”sutta”) ja epärehellisyys. Periaatteessa nämä käyvät irtisanomisperusteena, vain periaatteessa. Esimerkiksi alkoholismin tapauksessa edellytetään usein ”hoitoon ohjausta”, varoituksia, todisteita jne. Prosessi päätyy hyvin usein oikeudenkäyntiin ja silloin rahaa palaa. Tiedän tapauksia, jossa työnantaja ei ole keksinyt muuta ratkaisua ongelmaan kuin yrityksen lopettaminen. Paradoksaalista on se, että kaikki saa irtisanoa, mutta yhtä ei. Yhteiskunnan kannalta se ei tietenkään ole kovin edullista, yhtä vähän kuin se, että yrityksessä kustannusten kantoon epäsuorasti osallistuvat ”muut työntekijät”, hän toteaa omassa Puheenvuoron blogissaan.

–Olen aika varma, että nämä rekrytointeihin liittyvät uhkakuvat – todelliset tai liioitellut – ovat todellinen este työllistymiselle. Varsinkin pienissä yrityksissä ei ole resursseja oikeudenkäynteihin päinvastoin kuin vastapuolella (ammattiliitoilla), joilla runsaasti henkilökuntaa ja halukkuutta prosessoida näennäisen selviäkin tapauksia, hän jatkaa.

Petri Partanen sanoo, ettei ymmärrä perustelua siitä, että pienet yrittäjät voivat helpommin palkata ensimmäisen työntekijänsä.

–Tässä muutoksessa raja halutaan asettaa 20 kokoisiin yrityksiin. Näillä perusteluilla maksimirajan olisi tullut olla jotain 3-5 välillä. Mutta tällä 20 hengen rajalla saatiin merkittävä osa Suomen järjestäytymättömistä palkansaajista huonompien työehtojen alle. Alle 20 hengen yrityksissä keskimääräinen järjestäytymisaste on todennäköisesti heikompi kuin suuremmissa yrityksissä. Pienten yritysten palkansaajien tulee nyt kiireesti järjestäytyä liittoihin, sillä tämän lain rajoja tullaan hakemaan oikeudenkäynneissä, joihin ei kenelläkään ole yksin varaa. Tässä jos missä tullaan tarvitsemaan liittojen leveitä harteita ja oikeusapua.

Matti Viréniä sen sijaan ”kammoksuttaa” ajatus, että kaavaillut muutokset irtisanomissuojaan merkitsisivät vain verbaalisia muutoksia lainsäädäntöön. 

–Niin kauan kuin lainsäädäntö antaa tukinnanvaraa, asia pysyy juristien pelikenttänä. Ja silloin mikään ei muutu, eikä siitä hyvää seuraa. Pitäisi jotenkin saada aikaa konkreettisia muutoksia itse järjestelmässä esimerkiksi asettamalla jokin selvä rahallinen katto irtisanomiskorvauksille tai määrittämällä jokin irtisanomisaika, johon ei tarvita mitään perusteluja, hän kuvailee.

Virén huomauttaa kuitenkin, että muutoksista ei ole odotettavissa helppoja, koska työntekijäitä ”on lähestulkoon kymmenen kertaa enemmän” kuin työnantajia. 

–Sen verran poliitikotkin osaavat matematiikkaa, että tietävät paremmaksi asettua äänestäjien enemmistön puolelle. Ja aniharva poliitikko rohkenee puhua irtisanomissuojasta kriittiseen sävyyn. Ja toki voimasuhteet näkyvät nykyisessä työlainsäädännössä. Työntekijä voi käytännössä irtisanoutua minuutin varotusajalla - vai onko koskaan tullut vastan tapausta, jossa työntekijää olisi sanktioitu liian lyhyestä irtisanomisajasta! Sen sijaan työnantajalla ei yksilökohtaisesti ole mitään irtisanomisaikaa, periaatteessa se on ääretön, hän toteaa.

Työministeri Jari Lindström (sin.) toppuutteli jo perjantaina hallituksen ehdotuksesta syntynyttä kuohuntaa toteamalla Kauppalehden mukaan, että kyse on ”tahtotilan ilmauksesta”. Samassa yhteydessä hän sanoi hallituksen seuraavan työllisyyslukuja tarkasti, ”jos lainsäädäntö saadaan läpi”.

Oppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne tyrmäsi hallituksen ehdotuksen perjantaina toteamalla, että Sipilän hallitus uhkaa tällä esityksellään jakaa työmarkkinat kahtia.

Lisää aiheesta:

Potkujen ehtoihin muutos? Lindströmillä toisenlainen ääni kuin Sipilällä – ”Jos saadaan läpi…”

Antti Rinne häkeltyi hallituksen ehdotuksesta: ”Uhkaa jakaa työmarkkinat kahtia”

Antti Rinne perkaa Sipilän esimerkin – ”Ei ymmärrä yhtään mitään työelämästä”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Markku Koivisto

Eikös tavoite ollut, että tämä
muutos koskisi alle 30-,vuotiaita nuoria työnhakijoita alle 20 henkilön yrityksiin. Pitkään työmarkkinoilla olleille on kyllä jo muodostunut "maine" ja meriitti, jonka perusteella heidän rekrytointiaan on helpompi arvioida, joskaan kenenkään työtodistukseen ei saa kirjoittaa mitään negatiivista kyseisestä henkilöstä.

Ensio Jauhiainen

jos oma etu on kysymyksessä tämä palvelee sitä..Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Suna Kymäläinen tyrmistyi Arvopaperi-lehdessä julkaistusta tiedosta, jonka mukaan pääministeri Juha Sipilän lähipiiri eli lapset ovat Fortel Investin kautta pörssiin listautuvan Ahola Transportin kolmanneksi suurin omistaja.
– Suomessa saa omistaa yhtiöitä vapaasti. Eihän siinä mitään. Mutta samaan aikaan kun julkisuudessa kyseenalaista huomiota saanut, nimenomaan suomalaisten työehtojen polkemisesta esiin tulleen yhtiön omistajista löytyy yhteys suoraan valtioneuvostoon, ollaan ainakin eettisesti heikoilla jäillä. Nyt alkaa näyttämään jo tosi pahalta, sanoo Kymäläinen tiedotteessaan.
Viime kesäkuussa ministerineuvostossa sovittiin kansallisten kabotaasirajoituksen poistamisesta ja lakimuutokset ovat parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Kymäläinen ja muut SDP:n kansanedustajat ovat kritisoineet kaavailuja.
– Pahin pelko on, että suomalainen kumipyöräliikenne ulosliputetaan halvempien työvoimakustannusten ja kaluston ylläpidon maihin. Tämänkaltaisesta toiminnasta on jo varoittavia esimerkkejä, kuten Ahola Transport, josta on jo aiemmin julkisuudessa esitetty tieto, että he ovat palkanneet 500 euron kuukausipalkalla kuskin Virosta, Kymäläinen kertaa.
Tyylikkäältä tämä ei ainakaan näytä.
Ahola Transport on siis Kymäläisen mukaan toiminut juuri sen mallin mukaisesti, jota ehkäisemään muun muassa kabotaasirajoitukset on säädetty. Kymäläinen muistuttaa, että myös EU:n työtuomioistuimen kanta on, että jokaisessa maassa maksetaan kyseisen maan työehtojen mukaista palkkaa.
– Tyylikkäältä tämä ei ainakaan näytä. Eihän Suomi nouse koskaan lamasta, jos on pienintäkään vihjausta valtioneuvoston jäsenten osalta palkkakeinottelun hyväksymisestä, Kymäläinen moittii.
– Kuljetusalan toimijoiden huolta kabotaasirajoitusten muutoksen mukanaan tuomista haitoista ja muun muassa valvonnan ontumisesta ei ole otettu huomioon. Ei ihme jos moni kysyy tämän tiedon jäljiltä, että miksiköhän, Kymäläinen lataa.
Kymäläinen pohtii, onko pörssin laillisuusvalvonnalla ollut tieto tämänlaatuisesta mahdollisesta sisäpiirikytköksestä ennen listautumisesitteen hyväksymistä.

Jari Kaisla

Virenin mukaan Suomi saadaan nousuun kun alkoholistit, epärehelliset ja huonon työkyvyn omaavat saadaan pois työmarkkinoilta? Näinköhän tämä uusi asetus tulee toimimaan?

Henkilökohtaisesti luulen, että meillä on edessä villit työmarkkinat jossa työntekijöitä voidaan jatkossa kiristää mitä erilaisemmilla syillä tai he saavat kenkää. Työnantaja voi vaatia täysin kohtuuttomiakin asioita kulisseissa ja sen jälkeen irtisanoa työntekijän jos nämä asiat eivät toteudu. Jokainen voi käyttää mielikuvitustaan mitä nämä "kohtuuttomat asiat" voivat olla pahimmassa tapauksessa.

Jari Lievonen

Toisaalta eivät kaikki työntekijätkään kai ole "mulkkuja"? Jos työntekijän irtisanomissuoja puretaan niin saako työntekijä siitä lakiin perustuvan kompensaation? Vai mennäänkö Tanskan malliin jossa työntekijän pitää tajuta neuvotella irtisanomiskompensaatio työsopimukseensa työsuhteen alussa? Paitsi jos hän kuuluu johonkin ammattiliittoon joka on neuvotellut korvauksen koko jäsenkunnalleen. Toistaiseksi julkisuudessa on taidettu keskusteltu vain oikeudesta irtisanoa mutta ei mistään muusta aiheeseen liittyvästä.

Risto Salonen

Ei kai se yrittäjäkään loputtomasti voi kierrättää työntekijöitä. Yrityksen kannalta järkevää on tai pitäisi olla suht pysyvä henkilöstö. Tyhjäkäyntiä jos jatkuvasti pitää uusia työntekijöitä perehdyttää.
Varmasti jokaisella on kokemusta työkavereista, jotka eivät ole tehtäviensä tasolla osaamisen tai haluttomuuden osalta. Muut joutuvat sitten paikkaamaan omien töidensä lisäksi.

Jukka Kaarla

Juu, missä on ammattitaito vaatimus. Meinaatko, että jokainen on toistaan parempi siinä ammatissa mihin firmassa työntekijää tarvitaan. Ja luuletko, että koulusta valmistunut osaa kyseisen firman perusasiat. Kylmä totuus on, että työ tekijää neuvoo.
Parasta näissä herrojen irtisanomisen helpottamisessa on, ettei tartte pienellä palkalla mennä töihin.
Siinä tulee helposti hätä käteen yrittäjällä. Kun olisi töitä, mutta ei työntekijöitä.
Sitä paitsi Suomessa voi tehdä 6kk:den koeajalla olevan työsopimuksen minkä aikana voi puolin ja toisin sanoa työntekijän irti.
Jos täällä Suomessa vaan yritettäisiin puhaltaa yhteen hiileen eikä kampittaa heikommassa asemassa olevia.

Itse olin reilu 5 vuotta työttömänä. Nyt ollut vakituisena kohta 2 vuotta. Palkattu 2 uutta vakituista ja yksi osa-aikainen.
Mitä sinun firmassasi on tehty?
Ja tiedoksi yksi näistä vakituisista on nuori jolla ei ollut edellisessä työpaikassa annettu mahdollisuutta näyttää osaamistaan.
Nyt saa monipuolisesti tehdä kaikkea maan ja taivaan välillä. Ja osaa.

Markku Koivisto

Niin ovat työmarkkinamiehetkin pienyrittäjän asemasta. Lähtökohta heillä on aina, että yrittäjä on se saatana, joka heti tilaisuuden tullen riistää ja ryöstää työntekijän ja potkaisee sitten pellolle. Työntekijä puolestaan on aina pikku enkeli, jota koko enkelikuoron on puolustettava viimeiseen työpaikkaan asti. Hyvin on SAK:n sanoma perille mennyt. Onkohan ollut sitten viisasta kun jäsenmäärä on laskevan suuntainen, eikä nuoria liittyjiä paljon ole. Eipä tietenkään kun paljolti työttöminä ovat, eikä heidän asiansa SAK:ta kiinnosta paitsi selittämällä, että se on työnantajien ja muiden tahojen syytä, ei kuulu mitenkään ammattiyhdistysliikkeelle.

Erkki Malinen

Ylen pitäis näyttää uudestaan se keskusteluohjelma jossa oli kolme yrittäjää, kaksi nuorehkoa miestä ja yksi nainen. Siinä tuli hyvin esille mitä yrittäminen on, ne miehet kehui miten mukavaa yrittäminen on ja se nainen valitti kaikesta. Se kannattais katsoa kaikkien jotka on kiinostunut aiheesta.