Keskiviikko 12.12.2018

Eduskunnan kuulema asiantuntija: ”Syytä sanoa ääneen, että potilastietojen salassapito Suomessa on ehkä heikointa koko Euroopassa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
15.4.2018 10:50
  • Kuva: Outi Järvinen / Alma Talent
    Kuva
    HUSin hallintoylilääkäri, terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen pitää huolia suomalaisten potilastietojen turvallisuudesta aiheellisina.
|

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri, Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen pitää huolia suomalaisten potilastietojen turvallisuudesta aiheellisina.

Lehtonen muistuttaa Puheenvuoron blogissaan, että eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen toissijaisesta käytöstä (ns. toisiolaki). 

–Olin tuosta esityksestä ensin perustuslakivaliokunnassa asiantuntijana sekä sitten sosiaali- ja terveysvaliokunnassa maaliskuun alussa kuultavana perustuslakivaliokunnan lakiesitykseen edellyttämistä muutoksista. Toisiolaki antaisi terveyspalvelujen tuottajalle mahdollisuuden myös palvelun käyttäjien profiloimiseen. Toin ongelman esiin sekä perustuslakivaliokunnassa että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, hän kertoo.

Lehtonen sanoo, että lakiesityksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajalla olisi oikeus käsitellä ja yhdistellä tunnisteellisesti asiakastietoja, jotka ovat syntyneet sen omassa toiminnassa tai ovat sen omiin rekistereihin tallennettuja, jos se on välttämätöntä palvelunantajan vastuulla toteutettavan palvelutoiminnan tuottamista, seurantaa, arviointia, suunnittelua, kehittämistä, johtamista ja valvontaa varten. 

Hän toteaa myös, että EU:n tietosuoja-asetus takaa rekisteröidylle oikeuden olla joutumatta automaattisen päätöksenteon kohteeksi arkaluonteisia tietoja sisältävän profiloinnin perusteella, sekä oikeuden vastustaa profiloinnin perusteella tehtävää suoramarkkinointia. 

–Toisiolaki ei kuitenkaan toista EU:n tietosuoja-asetuksen profilointia koskevia rajoituksia, vaan tavallaan asettuu näiden rajoitusten yläpuolelle, vaikka tältä osin tietosuoja-asetus ei anna kansallista liikkumavaraa, Lehtonen kommentoi.

–Oma suositukseni lainsäätäjälle oli, että jos terveyspalvelujen järjestäjälle tai tuottajalle annetaan oikeus profiloida potilaita, tulee lainsäädännössä tarkasti määritellä, mitkä ovat tällaisen profiloinnin periaatteet ja rajoitukset ja millainen oikeusturva profiloinnin kohteeksi joutuneelle henkilölle annetaan. Toisiolaki sekä suunnitelmat henkilötason riskikertoimien laskemisesta arkaluonteisten henkilötietojen perustella ovat uusia esimerkkejä hoitosuhteen luottamuksellisuuden murenemisesta Suomessa. On varmasti syytä sanoa jo ääneen, että potilastietojen salassapito Suomessa on heikolla tasolla eurooppalaiseen standardiin verrattuna ja ehkä jo heikointa koko Euroopassa, hän jatkaa.

Lehtonen huomauttaa, että soten monituottajamalli moninkertaistaa arkaluonteisten tietojen liikuttelun eri toimijoiden välillä. 

–Sokerina pohjalla ovat hallituksen esitykset toisiolaiksi taikka biopankkilaiksi. Uuden biopankkilakiesityksen mukaan käynti laboratoriotutkimuksessa antaa oikeuden käyttää näytettä ja tietoja tutkimustarkoituksissa, jos potilas ei huomaa tätä kieltää. Vaikka yksittäiset säännökset potilastietojen luovutuksesta voivat sinänsä olla perusteltuja, ei tietojen käytön kokonaisuus enää turvaa luottamuksellisten tietojen salassapitoa, hän sanoo.

Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen määräykset arkaluonteisten henkilötietojen käsittelystä ovat Lehtosen mukaan tiukempia, kuin Suomen nykyiset kansalliset säännökset. 

–Suomessa potilastietojen luovuttamiseen ei Sipilän hallituksen esitysten perusteella kohta ollenkaan pyydetä suostumusta, vaan henkilölle vain jätetään mahdollisuus kieltää luovutus joissain tapauksissa. Kuinka moni kielto-oikeutta osaa käyttää on sitten toinen juttu. Ehkä potilaan tietosuojan murenemisesta pitäisi jonkun jo olla huolissaan, hän kirjoittaa.

Helsingin Sanomat uutisoi tiistaina, että jokainen suomalainen pisteytetään sote-uudistuksessa sen mukaan, miten paljon hän rasittaa terveydenhuoltoa.

Perhe- peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on rauhoitellut huolia ja totesi muun muassa eduskunnan kyselytunnilla torstaina, ettei sote-uudistuksen tavoitteena ei ole pisteyttää kansalaisia heidän terveytensä tai sairautensa pohjalta. Hän muistutti myös, etteivät sote-keskukset, yksityiset tai julkiset palveluntuottajat, valitse asiakkaitaan, vaan kansalaiset valitsevat sote-keskuksen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL puolestaan vakuutti keskiviikkona, ettei pisteytys tapahdu henkilötasolla, vaan taustalla on yksilökohtaisia tietoja, mutta tieto kansalaista koskevasta korvauksesta toimitetaan sote-palveluiden tuottajille anonyymisti ryhmiteltynä.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio on vaatinut THL:lta selvitystä siitä, minkä lain perusteella THL katsoo voivansa toimia julki tulleella tavalla.

Lisää aiheesta:

Eduskunnassa tiukka väittely suomalaisten pisteytyksestä – Ministeri: ”Puistattava jo vertauksenakin”

Tyly sote-ryöpytys konsultilta: ”Jos on pokkaa yksityistää terveydenhuolto, on oltava ymmärrystä sen seurauksista”

Ministeri vakuuttaa: Sote-pisteytys ei sittenkään henkilökohtainen

THL rauhoittelee pelkoja sote-pisteytyksestä: ”Emme ole luomassa uutta rekisteriä”

Kansalaisten ”sote-pisteytys” yllätti tietosuojavaltuutetun – vaatii THL:ltä selvitystä

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Lasse Lehtonen

Kiitos arviostasi. Oikeustieteellinen väitöskirjani "Potilaan yksityisyyden suoja" julkaistiin Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen A-sarjassa jo vuonna 2001 eli paljon ennen sotea. Se löytyy esim. Eduskunnan kirjaston lukusalista.

Nita Hillner

Hei Janne,
Olet oikeassa, pienet yksityiset palveluntuottajat ovat hyviä. Mutta valitettavasti hallituksen sote-malli on laadultaan sellainen, että suuret pörssiyhtiöt pärjäävät pieniä paremmin. Yksi syy tähän on, että hallitus on vaatinut sote-keskukselta niin paljon erilaisia palveluja, etteivät pienet lääkärikeskukset voi tähän vastata. Eli tulevaisuudessa on vain muutama suuri yritys ja näin kilpailua ei käytännössä enää ole.

Kannattaa kuunnella näitä asiantuntijoita, he todella tietävät paljon enemmän sotesta kuin yksikään hallituksen jäsen. Esim. Lehtonen on sekä juristi että lääkäri.

Janne Alanne

Helsingin hammashoito pahoissa ongelmissa takkuilevan järjestelmän takia, jopa potilasturvallisuus voinut vaarantua – "Mikään ei ole toiminut niin kuin pitäisi"

Saman potilastietojärjestelmän on kerrottu vaarantaneen potilasturvallisuuden myös Päijät-Hämeessä.

Ari Ohvo

Veikkaampa että potilastietojen julkisuuteen päätyminen ei ole pelkästään suomalainen ilmiö. Uutistoimistot saavat aina muutamassa minuutissa selville jos jollakin terroristilla tai murhamiehellä on ollut mielenterveysongelmia. Miten se on muuten mahdollista kuin pääsemällä käsiksi salassapidettävään tietoon vai onko poliisilla jossakin rekisteri ihmisistä joilla on joskus ollut mielenterveysongelmia. Ikävä ilmiö.

Teijo Myllylä

Vanha vitsi, eihän tää tieto tästä mihinkään leviä, jos tää porukka ei tästä mihinkään leviä. Soten myötä ei tietoturvaa juuri ole. Kaikki vaan rahastamaan tiedoillasi. Google ja fasebook sen jo tekee, muut kohta perässä. Hyvä hallitus.