Lauantai 20.10.2018

Juristi kalliista ”sote-mokasta”: ”Onnea neuvotteluihin – Varmaan helppo perustella työntekijöille palkkojen laskeminen”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
20.4.2018 16:38
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Yksilötasolla vaikutus palkkaan ja muihin etuuksiin riippuu mm. työuran pituudesta, soten valinnanvapauslain vaikutusarviossa todetaan. Esimerkiksi kuntasektorin eläkemenot ovat useita prosentteja yksityistä työnantajaa korkeammat. Kuvituskuva.
|

SDP:n eduskuntaryhmän lakimies Valtteri Aaltonen moittii blogissaan päättäjiä ja virkakuntaa palkkaharmonisaation huonosta hoitamisesta sote-uudistuksessa.

Palkkaharmonisaatiossa on kyse siitä, että alan työntekijöitä siirtyy maakuntien palvelukseen, jolloin työnantajan tulee lähtökohtaisesti maksaa samaa työtä tekeville samanlaista palkkaa, mistä arvioidaan koituvan monille palkankorotuksia. Aaltosen mukaan palkat voidaan harmonisoida vain nostamalla matalammat palkat korkeampien tasolle, koska työnantaja ei voi yksipuolisesti alentaa kenenkään palkkaa.

Kunta-alan työnantajajärjestö Kuntatyönantajat arvioi pari vuotta sitten, että sote-uudistuksessa siirtyvän henkilöstön – kaikkiaan yli 200 000 työntekijää – palkkakustannukset voivat nousta yhteensä jopa yli 700 miljoonalla eurolla. Hiljattain saadun tuoreemman arvion mukaan maakuntakonserneille voi tulla maksettavaksi huomattavasti korkeampi summa palkkojen harmonisoinnista, mikä on tällä viikolla vauhdittanut keskustelua palkkaharmonisaation sote-uhasta. Hallituksen säästötavoitetta on jo ennen palkkaharmonisaatiokeskustelua pidetty monella taholla epärealistisena.

SDP:n oikeus- ja kansainvälisten asioiden yksikön päällikkö Aaltonen ihmettelee, että uudistuksen valmistelussa ei ilmeisesti ole ymmärretty palkkaharmonisaation vaikutusta.

– Tolkuttoman tiukan aikataulun ja poliittisen käsiohjauksen keskellä kellään ei sitten ole ollut aikaa miettiä tällaista pikkujuttua? Toisaalta minun on vilpittömästi vaikea uskoa, ettei kukaan tätä olisi huomannut, mutta ehkä sitten on tullut käsky haudata kysymys heti ja mahdollisimman syvälle, koska siihen(kään) ei hallituksella ole ratkaisua, Aaltonen arvostelee Puheenvuoron blogissaan.

Aaltosen mukaan ”pala kerrallaan paljastuvat huomioimatta jääneet kustannustekijät” pakottavat kysymään kuinka paljon uudistus loppujen lopuksi nostaa julkista maksurasitetta. Hän huomauttaa, että harmonisaatio aiheuttaa maakunnille valtavan lisäkustannuksen.

–Siis lisää kuluja, joita ei ole laskettu tai budjetoitu mihinkään. Niiden lukuisien muiden sote/maakuntauudistuksessa ilmenneiden budjetoimattomien lisäkulujen lisäksi.

Näin vastaa alivaltiosihteeri

Valtiovarainministeriön sote-projektijohtaja, alivaltiosihteeri Päivi Nerg vastasi aiemmin sähköpostissa Uuden Suomen kysymykseen siitä, onko harmonisointi otettu valmistelussa huomioon.

– Vuonna 2016 asiasta on valmisteltu ja neuvoteltu ja tehty linjaus, miten lainsäädännössä asia huomioidaan, Nerg vastasi sähköpostissaan.

Samaan aikaan hän totesi, ettei harmonisoinnista koituvaa siedettävää kustannustasoa voi vielä arvioida, koska summa muotoutuu neuvotteluissa ja vasta sitten, kun on määritelty siirtyvät työntekijät maakunnittain, mitä ei voi Nergin mukaan tehdä ennen lakien voimaantuloa. Lue lisää: Taas löytyi vakava uhka soten miljardisäästöille – Päivi Nerg: Palkat ratkotaan sopimusneuvotteluissa

Esityksessä sote- ja maakuntauudistukseksi arvioidaan, että ensi vaiheessa henkilöstö, noin 215 000 henkilöä, siirtyy maakuntien palvelukseen liikkeen luovutuksen periaatteiden mukaisesti, joten palvelussuhteen ehdot eivät muutu. Siirtymän jälkeen kunkin maakunnan tehtävänä on määritellä henkilöstö- ja palkkapolitiikka lainsäädännön sekä työ- ja virkaehtosopimusten määrittämissä rajoissa.

–Palkkaharmonisoinnin kustannusvaikutus määräytyy sen mukaisesti, millaiseksi tehtäväkohtaiset palkkatasot määritellään ja millä aikataululla palvelussuhteen ehtoja ja palkkausta harmonisoidaan. Alustavien selvitysten perusteella kustannusvaikutus on mediaanitavoitetasolla noin 75 miljoonaan euroa ja 9. desiilin tavoitetasolla noin 700 miljoonaa euroa. Jos koko henkilöstö siirtyisi maakuntiin, työvoimakustannukset nousivat mediaanitavoitetasolla 0,7 prosenttia ja 9. desiilin tavoitetasolla 6,3 prosenttia, esityksessä todetaan lisäten, että luvut lähinnä havainnollistavat suuruusluokkaa.

Palkkojen yhtenäistäminen vie esityksen mukaan useita vuosia, aiempien kokemusten mukaan 3–5 vuotta, eikä harmonisointia pystyttäisi luultavasti aloittamaan heti.

– Laskelmia on mahdollista tarkentaa vasta, kun valinnanvapauden piiriin kuuluvat palvelut on määritelty. Kahden viime vuosina tehdyn kuntaliitoksen esimerkki osoittaa, että palkkaharmonisoinnin kustannukset ovat olleet noin 1–3 prosenttia palkkasummasta. Yleensä palkkojen harmonisointiin menee useita vuosia.

Korjatussa valinnanvapauslakiesityksessä palkat mainitaan vaikutusarviossa, mutta ei lakipykälissä. Esityksessä todetaan, että palkkauksen osalta ero julkisen ja yksityisen työnantajan välillä ei ole erityisen suuri ja johtuu todennäköisesti pitkälti vuorolisistä. Mediaanipalkassa on esityksen mukaan eroa vain noin 25 euroa.

Esityksessä todetaan lisäksi, että kaikkiaan muutoskustannuksia, joihin palkkaharmonisointi osaltaan kuuluu, on tutkimusten mukaan hyvin vaikea mitata ja lisäksi on otettava huomioon, että myös nykyisessä palveluiden järjestämis- ja tauottamistavassa syntyy huomattavia hallinnollisia ja muita kustannuksia esimerkiksi moninaisista yhteistyömuodoista.

Palkkamenot vastaavat noin puolta sosiaali- ja terveydenhuollon menoista. Kunnilta maakunnille siirtyvän henkilöstön palkkamenot olivat vuonna 2015 noin 11,1 miljardia euroa.

”Kannattaisi konsultoida juristeja”

Aaltosen mukaan työntekijöiden palkoissa saa samankin työnantajan palveluksessa olla eroja, jos erot ovat perusteltavissa objektiivisilla tekijöillä, kuten vastuulla, kokemuksella tai henkilökohtaisella suoriutumisella.

–Sen sijaan se, että työntekijät ovat tulleet eri lähtöpalkoilla ei ole tällainen objektiivinen kriteeri. Vallitsevan oikeuskäytännön mukaan maakunnan ei tarvitse harmonisoida palkkoja välittömästi, mutta kuitenkin kohtuullisen ajan kuluessa.

Aaltonen toivoo, että päättäjät konsultoisivat lakimiehiä ”vähän useammin tämän kaltaisissa asioissa”. Hänen mukaansa etenkin virkamieskommenteissa on annettu ymmärtää, että työtuomioistuimen äskettäinen palkkaharmonisointiratkaisu olisi uusi ja merkittävä linjaus, vaikka näin ei ole.

– Työtuomioistuin seurasi ihan vallitsevaa ja useisiin aikaisempiin ratkaisuihin perustuvaa työoikeudellista tulkintalinjaa, joka on kyllä ollut jo aikaisemmin tiedossa ja olisi pienellä selaamisella löytynyt esimerkiksi alan kirjallisuudesta.

– Mielenkiintoista on myös, että kuntatyönantajapuolella on ilmeisesti ihan pitkään ajateltu, että palkkaharmonisointi voisi tapahtua keskiarvoon, eli matalimpia palkkoja nostettaisiin ja ylimpiä laskettaisiin.

Aaltosen mielestä ”viimeisenä oljenkortena” työnantajapuoli on alkanut puhua palkkojen laskemisen säätämisestä erikseen lailla. Nerg kertoi Uudelle Suomelle, ettei lakitie ole nyt valmistelussa pöydällä, vaan asia ratkotaan sopimusneuvotteluissa. Aaltosen mukaan lakitie ei olisi mitenkään helppo toteuttaa muun muassa perustuslain omaisuudensuojan vuoksi.

–Hallitusta edustavat virkamiehet taas viittaavat hiukan kryptisesti asian ratkaisemiseen neuvotteluilla. Toivotan onnea näihin neuvotteluihin. On varmaan helppo perustella työntekijöille, että teidän pitäisi nyt laskea palkkojanne, kun me mentiin mokaamaan, Aaltonen kirjoittaa.

Lue myös:

Huoli jättijärjestelmän sote-uhasta yllätti ministerin: ”On minulle kyllä uutinen, jos pitäisi paikkansa”

Uusimaa parahtaa sotesta: ”Hallituksen malli on kerta kaikkiaan tuhoisa”

Jättisiirtymä etenee: 220 000 suomalaisen työnantaja vaihtuu soten varjossa

Elina Lepomäeltä uusi kova sote-ulostulo: ”Tämä ei ole korvausmallin virhe, vaan ominaisuus”

Tyly sote-ryöpytys konsultilta: ”Jos on pokkaa yksityistää terveydenhuolto, on oltava ymmärrystä sen seurauksista”

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Heikki Heikkinen

Ymmärtääkseni siirtymä vaiheen työvoima kustannuksiin ollaan uudenmaan sotessa arvioitu kustannuseräksi sopeutimisvaiheen ajaksi noin 150 miljoonaa euroa. Tämä summa on käsitääkseni laskettu siten että erot kunnallisen sopimuksen sekä yksityisen sopimuksen välillä kompensoidan kunnilta/kaupungeilta siirtyvien siirtymäajan palkkamenoihin. Jolloin siis entisten kaupunkien sekä kuntien työntekijöiden palkat voidaan laskea siitymäajan jälkeen yksityisentoimijan sopimuksen tasolle. Nykyään ymmärtääkseni sopimuspalkat ovat alemmat edelleen yksityisellä kuin kunnilla tahi kaupungeilla. siis kun puhutaan sopimuspalkoista eikä siitä mitä kenellekin maksetaan, jos olet kunnalla tahi valtiolla nii saat vain sopimuspalkan toista on yksityisellä.

Pasi Käyhkö

Seuraaville hallituksille tulee suuri työ ja vastuu muuttaa asiat suomalaisille järkevimmiksi paremmaksi.
Luulen, että tässä asiassa kansalaisten poliittinen muisti yltää ensi kevään vaaleihin asti.
Mutta, toivotaan, että jo kesäkuun äänestyksessä järki voittaa ja nykyinen sote-malli maakuntahärdelleineen kaatuu.

Seppo Simonen

Uudesi sote ja maakuntamalli selkeyttää monen monta härbeliä Suomessa. Aikaa myöten tuo yhteikunnalle selkeä säästöt näin on valtiovarainministeriössä laskettu.
Suomessa maakuntien palvelukseen tulevilla sote hrnkilöstöllä tulee olla samasta työstä sama palkka siirtymäaikojen jälkeen.
Siis SDP- lakimies on ilmeisesti ollut mentori ohjauksessa ja oletettavasti mentorilla on nappeja enempi kauluksessa.

Markku Lehto

Tässä käsitellään SoTe:n tuomaa epävarmuutta palkkapuolella, jossa näyttää olevan vielä paljon ennalta arvaamattomia liikkuvia osia.

Toinen kustannuksiltaan mittava epävarmuus liittyy SoTe:n vaativan uuden tietojärjestelmän suunnittelun, toteutuksen, testauksen, käyttöönoton ja käytön kustannuksiin ja henkilöresurssitarpeisiin. Onkohan kukaan vielä esittänyt näitä laskelmia ?