Keskiviikko 23.5.2018

Työnantaja varoittaa hallituksen aikeista: ”Uhkaa viedä työpaikan tuhansilta”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
20.4.2018 19:16
  • Kuva: Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Uudessa varhaiskasvatuslaissa lastentarhanopettajilta aletaan muun muassa vaatia yliopistokoulutusta, kun nykyään myös ammattikorkeakoulututkinto kelpaa. Kuvituskuva.
|

Kuntatyönantajat (KT) on huolissaan siitä, että eduskunnan käsittelyssä oleva varhaiskasvatuslaki uhkaa viedä työpaikan tuhansilta kunnallisessa varhaiskasvatuksessa työskenteleviltä lastenhoitajilta.

Myös työntekijäjärjestöt vastustavat uutta lakia.

Päiväkotien henkilöstörakenteen muutoksella on tarkoitus lisätä varhaiskasvatuksen opettajien ja sosionomien määrää. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kahdella kolmasosalla henkilöstöstä olisi korkeakoulututkinto. Nykyään päiväkotien henkilökunnasta 60 prosentilla on toisen asteen lastenhoitajan tutkinto ja lakiuudistuksella osuus pyritään kutistamaan kolmannekseen.

Pääkaupunkiseudun varhaiskasvattajat ilmoittivat tänään järjestävänsä mielenilmauksen lakia vastaan ensi keskiviikkona. Siihen osallistuu JHL:n, Jytyn, Tehyn, Superin ja Talentian jäseniä.

–Lakiesitys uhkaa koko varhaiskasvatuksen keskeistä ajatusta, että kasvatus, opetus ja hoito muodostavat eheän kokonaisuuden. Päiväkodin arjessa hoiva ja pedagogiikka kulkevat käsi kädessä, työntekijäjärjestöt toteavat tiedotteessa.

KT:n mukaan sote- ja maakuntauudistuksen seurauksena kunnat eivät pysty tarjoamaan lastenhoitajille muuta koulutusta, ammattitaitoa tai kokemusta vastaavaa työtä.

–Ehdotettu varhaiskasvatuslaki uhkaa viedä työn tuhansilta ihmisiltä, KT toteaa tiedotteessaan.

KT:n mukaan siirtymäkauden pidentäminen helpottaisi tulevien irtisanomisten määrän vähentämisessä. KT arvelee, ettei siirtymäaikana ehdi valmistua riittävästi varhaiskasvatuksen opettajia.

KT:n selvityksen mukaan kunnat kärsivät jo nyt varhaiskasvatuksessa opettajapulasta. Erityisesti ongelma näkyy ruotsinkielisillä ja pienillä suomenkielisillä paikkakunnilla. Pääkaupunkiseudulla pulaa on yli 600 pätevästä lastentarhaopettajasta. KT:n arvion mukaan epäpätevien käyttö lisääntyisi väistämättä ehdotetun lain johdosta, koska koulutusmäärät eivät kata edes tällä hetkellä työvoiman tarvetta.

KT toteaa tiedotteessaan, ettei ole lasten etu, kun tulevaisuudessa opettajat vaihtuvat lyhyiden työsuhteiden takia aiempaa useammin.

Lakimuutos nostaisi kunnille aiheutuvia palkkakustannuksia arvion mukaan lähes 50 miljoonalla eurolla vuoteen 2030 mennessä. KT:n mielestä arvio on liian pieni. KT vaatiikin, että muutoksen aiheuttama kustannusten kasvu pitäisi korvata kunnille kokonaan.

– Jos varhaiskasvatuksen opettajat ja sosionomit eriytetään omiksi ammattiryhmikseen ja näiden kelpoisuusvaatimuksia korotetaan, palkkakustannukset nousevat. Tämä on sivuutettu esityksen taloudellisissa vaikutuksissa, KT:n tiedotteessa sanotaan.

Oppositiokin huolissaan

Eduskunnassa käytiin lähetekeskustelu lakiehdotuksesta keskiviikkona ja oppositiosta nousi esiin huolia.

–Suuri kysymys on: onko sosionomi lastentarhanopettajana pätevä, kuinka käy heidän työpaikkojensa, kuinka käy lastenhoitajien työpaikkojen tulevaisuudessa, myös siirtymäajan jälkeen ja tällä hetkellä? Ritva Elomaa (ps.) kysyi eduskunnassa.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson huomautti, että eri ammattilaisten esiin tuomat huolet on hänen mielestään syytä ottaa vakavasti.

–Lastenhoitajiahan tullaan näiden muutosten myötä tarvitsemaan vähemmän, eli miten ministeri arvioi, että tämä tulee vaikuttamaan lastenhoitajien työllistymismahdollisuuksiin?

Kristillisdemokraattien entinen puheenjohtaja ja entinen sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) puolestaan totesi, että palkkauskysymys on ratkaiseva ongelma.

–On kyllä häpeällistä, että yliopistokoulutuksen saanut, vaativaa työtä tekevä lastentarhanopettaja saa keskimäärin 2 300 euroa kuussa palkkaa. Tämä heikko palkkaushan koskee tietenkin kaikkia muitakin henkilöstöryhmiä päivähoidossa, Räsänen sanoi.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) huomautti, että eduskunta ei päätä palkoista, mutta toivoi, että työmarkkinaosapuolet kuulevat keskustelun. Hän muistutti, että hallitus on lisännyt varhaiskasvatuksen koulutusmääriä henkilökunnan riittävyyden takaamiseksi, ja lupasi, että määrää nostetaan edelleen.

”Liittojen keskustelu tulehtunutta”

Grahn-Laasosen mukaan uuden lain lähtökohtana on lapsen etu, ei työmarkkinapolitiikka.

– Viime vuosina, voi sanoa jopa vuosikymmeninä, tämä henkilöstöryhmien, heidän taustalla olevien liittojen välinen keskustelu on ollut melko tulehtunutta, ja se on heijastunut tietysti meille asti. Olemme saaneet siitä paljon palautetta, ministeri sanoi eduskunnassa.

Tarkoitus on hänen mukaansa tunnistaa eri ammattiryhmien osaaminen ja kehittää sitä.

–Nykyisten tehtävässä toimivien henkilöiden sekä alaa opiskelemassa olevien asema turvataan eli hankitut kelpoisuudet säilyvät. Kenenkään ei tarvitse pelätä, että joku menettäisi tämän lain myötä ammattinsa, Grahn-Laasonen sanoi.

–Oma ja ministeriön tulkinta tästä lainsäädännöstä on, että itse asiassa sosionomien asema tämän lainsäädännön myötä vahvistuu. Heidän osaamisensa tunnistetaan paremmin, ja tulevaisuudessa varhaiskasvatuksessa kaksi kolmasosaa on korkeasti koulutettuja. 

Ministerin mukaan tavoitteena on käynnistää eduskuntakäsittelyn päätteeksi välittömästi keskustelut korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa siitä, millainen polku rakennetaan, jotta vuonna 2030 aiottu henkilöstörakenne toteutuu käytännössä.

–Hallitus on lisännyt viime vuonna puoliväliriihessä yhteensä 28 miljoonaa sellaista rahaa, mitä aikaisemmin ei ole ollut, neljän vuoden aikana käyttöön, ja sillä saadaan tuhat uutta lastentarhanopettajaa kasvatustieteellisistä tiedekunnista eri puolilta Suomea, ministeri sanoi.

–Tässä salissa ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota tähän kipeimpään kohtaan, joka on varhaiskasvatukseen osallistuminen ylipäätään. Meille tulee jatkuvasti huomautuksia maailmalta, EU-tasolta siitä, että Suomessa varhaiskasvatuksen osallistumisaste on yksi OECD-maiden heikoimpia.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Matti Auer

Odottakaas, kun Rkp saa läpi uudistuksen ruotsinkielen opetuksen laajentamisen myös varhaiskasvatukseen, jolloin uusia päteviä ruotsinopettajia tarvitaan tuhansia lisää. Tämä skenaario on todella lähellä sillä eduskunta piakkoin äänestää hallituksen soteuudistuksesta ja Rkp:n edustajat vaa'ankieliasemassa saadaan äänestämään tyhjää tällä poliittisella lehmänkaupalla.

Ilkka Vuori

Lapsia hoidettiin tuhansia vuosia vailla minkäänlaista koulutusta.
Nyt lapsen hoitamiseen vaaditaan korkeakoulun käynti.
Ja ihmisistä tulee aina vaan hullumpia.
Milloin tämä järkyttävä kohellus saadaan loppumaan ?

Kaarina Leinonen

Samaa mieltä, kuka sellaista vaatii? Vanhemmatko, poliitikot vai nämä "kasvuyrittäjät"? Aika outo juttu, itselläni on ollut 2 lasta joista molemmat olivat päivähoidossa vuosikymmeniä töissä ollessani , vanhempi lapsi 2 kuukauden iästä lähtien. Täyspäisiä tietääkseni ovat. Se kyllä täytyy sanoa ettei "päiväkoti" ole lapsia varten. Perhepäivähoito on paras vaihtoehto missä ei ole tätä "karjatarhan" meininkiä kuten päiväkodeissa.

Kaarina Leinonen

Taisi kadota bittiavaruuteen edellinen kommenttini vai mihinkä katosi? Joka tapauksessa lasten hyvään hoitamiseen ei tarvita lastentarhanopettajan pätevyyttä hyvä sydän ja -asenne riittävät, ne ovat kaikkein tärkeimmät asiat. Kokoomuksen edustajat vievät näköjään tätä asiaa "eteenpäin".