Torstai 16.8.2018

Suomalaisilta yli 350 000 asiakasmaksua ulosottoon – Järjestö vaatii toimia: ”Pahimmillaan voi syntyä pikavippikierre”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
23.4.2018 14:07
  • Kuva: TIINA SOMERPURO/KL
    Kuva
    Viime vuonna sote-palveluiden maksuja päätyi ulosottoon yli 350 000 kappaletta.
|

Yli 350 000 kappaletta sosiaali- ja terveyspalveluiden maksuja päätyi vuonna 2017 ulosottoon. Kokonaismäärä väheni edellisestä vuodesta, mutta määrä on edelleen suurempi kuin vuonna 2015. Luvut käyvät ilmi Uuden Suomen Valtakunnanvoudinvirastosta saamista tilastoista.

Viime vuonna julkiselta palveluntarjoajalta tuli Valtakunnanvoudinviraston mukaan ulosottoon vireille yhteensä 355 468 sosiaali- ja terveyspalveluiden asiaa. Luku sisältää 35 709 kappaletta lasten päivähoitomaksuja. Vuonna 2016 asioita oli vireillä ulosotossa 387 437, joista lasten päivähoitomaksuja oli 37 792 kappaletta.

Suomen sosiaali ja terveys ry:n (Soste) erityisasiantuntija Anne Perälahti pitää hyvänä sitä, että ulosottoon menneiden sote-palveluasioiden kokonaismäärä on vähentynyt. Hän kuitenkin huomauttaa, että määrän väheneminen ei vielä kerro, mitä taustalla on tapahtunut. Lisäksi ulosottoasiamäärät eivät kerro sitä, kuinka monelle henkilölle ulosotot kohdentuvat.

– Olisi kiinnostavaa nähdä, kuinka ulosottomäärät ovat vähentyneet suhteessa sote-palveluiden käyttömäärän muutokseen, ja ovatko ne vaikuttaneet pienituloisten palveluihin hakeutumiseen, Perälahti sanoo Uudelle Suomelle.

Tilastot sote-palveluiden käytöstä valmistuvat kuitenkin huomattavasti pidemmällä viiveellä kuin tilastot vireille tulleista ulosotoista.

Vuonna 2016 sairaala- ja muita laitoshoitomaksuja päätyi ulosottoon julkisilta palveluntarjoajilta yhteensä 125 951, mikä on liki 30 000 kappaletta enemmän kuin vuonna 2015. Ulosottojen määrää lisäsi vuonna 2016 Sosten mukaan etenkin asiakasmaksujen liki 30 prosentin korotus.

Vuonna 2017 sairaala- ja muiden laitoshoitomaksujen ulosottoasioiden määrä väheni 100 396:een, mikä on kuitenkin edelleen korkeampi kuin vuoden 2015 määrä. Nämä yksittäisiin luokkiin lasketut luvut ovat suuntaa-antavia tilastointitavan vuoksi.

Perälahti sanoo, että maan taloustilanteen koheneminen on voinut olla yksi vähenemiseen vaikuttava tekijä. Mitään varmaa on silti vaikea sanoa.

– Vaikka sairaala- ja muiden laitoshoitomaksujen ulosottojen määrä on laskenut, luku on edelleen korkea. Toivon, että huomiota kiinnitetään kehityksen sijaan kokonaistilanteeseen, Perälahti sanoo.

Vireille tulleet sote-palveluiden ulosottoasialuvut eivät myöskään kerro sitä, moniko ulosottoon menneistä asioista on maksettu.

– Asiakasmaksujen ulosotot voivat johtaa siihen, että ihminen ottaa velkaa maksujen maksamiseen. Pahimmillaan voi syntyä korkeakorkoisten pikavippien velkakierre.

Perälahden mukaan ulosotossa olevien sote-palvelumaksuasioiden rahallisten summien skaala voi olla laaja. Sairaala- ja muut laitoshoitomaksut voivat nousta hyvin korkeiksi, mutta toisaalta joillekin 20 euron terveyskeskuskäyntimaksun maksaminen voi olla mahdotonta.

Soste on muun muassa esittänyt, että sosiaali- ja terveyskeskusten palvelumaksut pitäisi poistaa ja asiakasmaksut muuttaa kohtuullisemmiksi elämäntilanteen mukaan. 

– Asiakasmaksut eivät saisi aiheuttaa velkaantumista ja ulosottoja. Pienituloisten maksukykyä pitäisi arvioida ja jättää maksut perimättä tai kohtuullistaa niitä, koska maksuvaikeudet voivat johtaa sosiaalisiin ongelmiin ja estää tosiasiallisen mahdollisuuden päästä palveluihin, Perälahti perustelee.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulakia uudistetaan parhaillaan, ja sen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2020 alussa. Uudistuksella pyritään tekemään asiakasmaksuista mahdollisimman yhdenvertaisia ja kohtuullisia sekä sellaisia, että ne eivät estä käyttämästä palveluita.

24.4.2018 Täsmennetty, että sosiaali- ja terveyspalveluiden vireille tulleiden asioiden kokonaismäärään on laskettu myös lasten päivähoitomaksut.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Kari Laakkonen

Edessäni on Kouvolan kaupungin minulle lähettämä lasku sairaanhoitajalla käynnistä. Lasku ei ole suuri sen arvo on yhteensä 11,40 euroa. Pystyn sen maksamaan ajallaan. Minua kuitenkin ihmetyttää mukana oleva uhkaus, että ellei laskua makseta eräpäivään mennessä saatava siirretään perintätoimiston hoidettavaksi. Miksi, perintätoimisto ei ole ulosottovirasto
ja ulosoton voi suorittaa vain ulosottovirasto. Toisin sanoen lasku lähetetään perintätoimistoon "lihomaan" Kun varaton maksaja ei laskusta selviä niin jonkun ajan kuluttua perintäkulut yms. nostavat laskun arvon moninkertaiseksi. No, sitten perintätoimisto kääntyy ulosoton puoleen. Virasto käy velallisen kimppuun ja pikkuhiljaa mittailee moninkertaiseksi paisuneen velan varattomalta maksajalta. Voipa käydä lopulta niinkin, että sosiaalitoimi joutuu maksamaan itse aiheuttamansa velan paisumisen ulosottoviraston kautta perintätoimistolle.
Jostakin olen muistini mukaan lukenut, että lain tulisi olla oikeuden mukainen ja myös näyttää sellaiselta. Nykyinen perintälainsäädäntö hyödyttää perintätomistoja heikossa asemassa olevien ihmisten kustannuksella. Laki vaikuttaa kaikin puolin epäoikeuden mukaiselta.

Nita Hillner

Minä olen joutunut joskus soittamaan vähävaraisten sote-asiakkaiden laskujen ja ulosottojen vuoksi. Usein sain ne peruutetuksi. Vaihdatin lääkärillä myös asiakkaalle määrätyt kalliit lääkkeet halvempaan versioon. Meillä on iso joukko ihmisiä, joilla ei välttämättä ole varaa sairastaa tai tulla raihnaisiksi Suomessa.

Nykyisin varmasti huomattavasti vaikeampaa saada puhumalla oikeutta ja kohtuutta. Kyllä se tietty aikaisemminkin vaati joskus aikamoista painostusta.

Ja pelkään todella tätä sote/maakuntauudistusta. Varsinkin sosiaalipuolen jutut pitäisi jättää kunnille. Miten suuressa maakunnassa tiedetään, mitä joku mummo tai kehytysvammainen ihminen tarvitsee. Jo Helsinkikin on liian iso hoitamaan sosiaalihuoltoa.

Harri Tapani

Muistelen lukeneeni, että 90-luvun laman uhrien ja velallisten veloilla valtio teki bisnestä ja myi velat Norjalaiselle perintäyhtiölle, eli taas on kohta valtiolal bisnekserntekomahdollisuuksia.

"Eräs Suomen taloushistorian parhaiten vaiettu asia on lamavelallisten kohtelu 1991 – 2008. Se pitää sisällään niin hurjia päätöksiä ja inhimillistä kärsimystä, että on syytä hiukan valottaa asiaa.[...] 60.000 suomalaista myytiin velkaorjiksi norjalaiselle pörssiyhtiölle viideksitoista vuodeksi."

http://ilkkakakko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/84064-lamavelallisten-myynti-...