Maanantai 28.5.2018

Mikko Kärnä yllättää: Saattaa riitauttaa Paavo Väyrysen paluun

Jaa artikkeli:
Luotu: 
26.4.2018 13:06
Päivitetty: 
26.4.2018 17:33
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Mikko Kärnä
|

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) harkitsee europarlamentaarikko Paavo Väyrysen valtakirjan riitauttamista oikeudessa, mikäli Väyrynen pyrkii palaamaan eduskuntaan kesäkuussa.

Väyrynen kertoi keskiviikkona palaavansa eduskuntaan kesäkuussa. Vielä keskiviikkona Kärnä, joka joutuu väistymään konkarin tieltä, toivotti Väyryselle kaikkea hyvää.

Kärnän mukaan useat lakmiehet ovat sanoneet hänelle, että Väyrysen paluu eduskuntaan on juridisesti haastavaa. Kärnä vetoaa eduskunnan työjärjestyksen 77 §:ään, jossa sanotaan näin:

”Euroopan parlamentin jäseneksi valitun edustajan tulee ilmoittaa puhemiehelle, hoitaako hän edustajantointaan vai toimiiko hän jäsenenä Euroopan parlamentissa. Euroopan parlamentin vaalien jälkeen ilmoitus on tehtävä ennen parlamentin ensimmäistä täysistuntoa. Eduskuntavaalien jälkeen ilmoitus on tehtävä viimeistään kello 12 kolmantena päivänä siitä, kun hänen kansanedustajan valtakirjansa on tullut tarkastetuksi. Jos hän toimii jäsenenä Euroopan parlamentissa, hänen edustajantoimensa hoitaminen keskeytyy silloin, kun hänen varaedustajansa valtakirja on tarkastettu.”

– Eduskunnan työjärjestyksessä ei todeta yhtään mitään siitä mitä tapahtuu, jos Väyrynen jättää europarlamentaarikon tehtävänsä vapaaehtoisesti. Muutenkin työjärjestys on laadittu vaaleja eikä yksittäisten poliitikkojen päähänpistoja ajatellen, Kärnä sanoo tiedotteessa.

Kärnän mielestä nyt olisi tärkeää selvittää perustuslakiasiantuntijoiden näkemykset asiasta.

– Eduskunnan työjärjestyksen sanamuodot tukevat kuitenkin tulkintaa siitä, että Väyrysen voi olla mahdotonta palata. Eduskunnan työjärjestys ei myöskään totea yhtään mitään siitä, kuinka oma edustajantoimen hoitamiseni voisi edes keskeytyä. Varsin mielenkiintoinen tilanne, joka on syytä selvittää perinpohjaisesti ja tarvittaessa oikeusteitse.

Lue myös: Voiko Kärnä todella estää Väyrysen paluun? – Eduskuntapomo vahvistaa IL:lle: Väyrysestä tulossa ennakkotapaus

Kärnälle tyrmäys eduskunnasta

Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio sanoi tuoreeltaan Lännen Medialle ymmärtävänsä, että Kärnä käyttää ”oljenkortenaan” lakitekstin mainintaa, että ilmoitus on tehtävä viimeistään kello 12 kolmantena päivänä kansanedustajan valtakirjan tarkistamisesta. Rauhio toteaa kuitenkin, että Väyrysellä on oikeus palata.

– Lainsäädännössä on erillinen kohtansa juuri toiminnasta EU:n parlamentissa tai eduskunnassa. Juuri työjärjestyksen 77 pykälän ensimmäinen lause sanoo, että Euroopan parlamentin jäseneksi valitun edustajan tulee ilmoittaa puhemiehelle, hoitaako hän edustajantointaan vai toimiiko hän jäsenenä Euroopan parlamentissa, Rauhio toteaa.

Edellytyksenä paluulle on vain eron saaminen europarlamentista, eikä sen pitäisi muodostaa ongelmaa, Rauhio kertoo. Kärnä voi kuitenkin halutessaan viedä asian oikeuteen.

Eduskunnasta on kuitenkin myöhemmin kerrottu, että tilanne aiheuttaa vakavaa perustuslaillista pohdintaa.

Toivottaessaan keskiviikkona Väyrysen tervetulleeksi Kärnä ei vielä tiennyt, että tämä luopuu eduskuntaan palatessaan keskustan jäsenyydestä ja kunniapuheenjohtajuudesta sekä irtautuu samalla hallituksen sote-uudistuksesta. Lue lisää: Enää 102 kansanedustajaa: Hallituksen sote-enemmistö supistui taas

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Kari Kallio

"Kärnä ei vielä tiennyt, että tämä luopuu eduskuntaan palatessaan keskustan jäsenyydestä ja kunniapuheenjohtajuudesta sekä irtautuu samalla hallituksen sote-uudistuksesta.."

Maalaisjärki sanoo, että Paavo voisi palata entiselle pallillleen Keskustan edustajaksi, mutta ei jonkin muun puolueen edustajaksi! Ei häntä olla valittu KP:n edustajaksi! (Kysykää vaikka KP-puolueelta, jollette usko!). Jos hän voisi tehdä mitä hän itse tykkää johan on kerpele. Jokin roti se pitää olla tanhupallo Paavollekin.

Irja Röntynen

Jarmo Makkonen: Eiväthän siniset ministerit pallejaan vaihtanut. He jatkoivat samoina ministereinä kuten ennenkin! Jos he erosivat puolueesta, eivät he ihmisinä miksikään muuttuneet! En minä ainakaan olisi jäänyt Halla-Ahon, Teuvo Hakkaraisen ja Laura Huhtasaaren edustamaan puolueeseen.

Irja Röntynen
Vastaus kommenttiin #17

Pysyivät silti samanlaisina ihmisinä ja jatkoivat työtään. Ei siinä minusta ole mitään ihmeellistä, mutta olenkin jo näin vanha 41.5 v. numerotyöläinen josta 28 v. yrittäjänä. Ehkä tämä työkokemus on lahottanut päätäni! 81 v.

Pasi Käyhkö

Eduskuntavaalit ovat henkilövaalit. Kansanedustajalla on oikeus vaihtaa puoluetta myös kesken istuntokauden. Eikä kansanedustaja ole vastuussa puolueelleen.
Asioista on tietoa myös perustuslaissamme.
Kärnä sekoilee jälleen.

Kari Kallio

Onko Kansalaispuolue jo hyväksynyt Paavon loikan puolueeseensa? :) Ei kai!
Toiseksi, Paavohan vastaikään lupasi tulla Eduskuntaan vasta syksyllä. Mikä tieto pitäisi edes puoli vuotta paikkansa? Kolmanneksi; eikös poliisi tutki sitä, että Paavo erotettiin KL-puolueesta. Mielestäni Paavo ei ole tällä hetkellä missään puolueessa; on eronnut omien sanojensakin mukaan molemmista!

Jarkko Mynttinen

Juuri näin. Asiaa valaisee Imperatiivisen mandaatin kielto,

joka tarkoittaa perustuslain 29 §:n säännöstä kansanedustajan riippumattomuudesta: Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta ja siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset. Kansanedustaja ei ole oikeudellisesti sidottu minkään ryhmän/tahon määräyksiin ja ohjeisiin. Käytännössä oman puolueen eduskuntaryhmä voi antaa huomautuksen, varoituksen tai erottaa hänet eduskuntaryhmän jäsenyydestä (siis ei kansanedustajana toimimisesta) jos kansanedustaja ei ole noudattanut ryhmän yhteistä päätöstä esim. äänestyksessä. Kuuluminen eduskuntaryhmään on vapaaehtoista. Nämä herrat täällä sekoittvat kansanedustajan poliittisen ja oikeudellisen aseman keskenään. Kansanedustajan oikeudellisesta asemasta säädetään perustuslaissa, ei puolueiden omissa säännöissä ja ohjeissa. Kansanedustaj saa ihan vapaasti vaalikauden aikana kuulua tai olla kuulumatta mihinkään eduskuntapuolueeseen, siis erota tai olla eroamatta puolueesta, koska hän on edellä kerrotun mukaisesti riippumaton, eikä ole oikeudellisesti sidottu minkään ryhmän/tahon määräyksiin ja ohjeisiin.

Ari Kärkkäinen

Kärnästä viis. Menköön keräämään jäkälää. Entäs Paavo.. mihin puolueeseen hän kuuluu? Sanoi itsensä irti Keskustasta ja sai potkut Kansanpuolueesta, vieläpä yrittää sanoa itsensä irti siitä kun ei näytä yhden kengän kuva riittävän.

Ari Kärkkäinen

Kärnästä viis. Menköön keräämään jäkälää. Entäs Paavo.. mihin puolueeseen hän kuuluu? Sanoi itsensä irti Keskustasta ja sai potkut Kansanpuolueesta, vieläpä yrittää sanoa itsensä irti siitä kun ei näytä yhden kengän kuva riittävän.

Risto Salonen

Paavon temppuilu vaikuttaa lehtitietojen mukaan ainakin neljän ihmisen elämään: Mikko Kärnä putoaa Uduskunnasta, Mirja Vehkaperä korvaa Väyrysen Parlamentissä, Eija Nivala anoo vapautusta Vehkaperän varasijalta nousua ja Hanna-Leena Mattila nousisi varasijan varasijalta.
Herää kysymys. Onko Väyrysellä oikeus tällaiseen temppuiluun, kun vaalikautta on vajaa vuosi jäljellä.
Väken kannattajat, olisiko syytä poistaa suomut silmiltä?

Jarkko Mynttinen

Kannattaa perehtyä vaikka Suomen valtiosääntöön, lyhyemmin perustuslakiin, niin vältytään näiltä turhilta asioiden sotkemisilta ja spekulaatioilta, joista ei ainkaan saa mitään vastausta esitetyyn oikeudelliseen ongelmaan/kysymykseen.

Jarkko Mynttinen

Taitavat nämä Kärnän lakimiehet olla paikallisia poromiehiä. Kansanedustajan tehtävistä ja oikedellisesta asemasta on säädetty Suomen perustuslaissa (PeL, 731/1999)

Kansanedustajantoimi keskeytyy kahdessa tapauksessa: 1. siksi ajaksi, kun edustaja toimii Euroopan parlamentin jäsenenä, ja 2. asevelvollisuuden ja siviilipalveluksen suorittamisen ajaksi (Pel 28.1 §).

Oikeuskirjallisuus puolestaan tulkitsee ja sanoo, että edellisessä tapauksessa kutsutaan sijalle varaedustaja. Tämä on ainoa tapaus, jossa varaedustajajärjestelmä tulee käyttöön. Kun keskeytymisen aiheuttanut tilanne päättyy, edustaja palaa hoitamaan edustajantointaan, ja varaedustaja väistyy.

Voiko tuon enää selvemmin sanoa?

Silläkään verukkeella, onko Väyrynen Keskustan jäsen tai ei, ei ole siis merkitystä asian kanssa, joten Väyrysellä on oikeus palata hoitamaan kansanedustajantointaan.
Eikä eduskunnan työjärjestykselläkään 40/1999,2000 77.1 § ole vaikutusta, koska siellä ei kerran todeta mitään koko asiasta, ja vaikka todettaisiinkin se ei saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa, ja olisi silloin lainvastaisena tehoton. Eduskunnan työjärjestys on normihierarkiassa perustuslakia alemmanasteinen, joten sen tulee saada legitimiteettinsa (oikeutuksensa) sitä ylemmästä säädöksestä eli perustuslaista..

Että mielenkiinnolla odotan, mistä nämä Kärnän valtiosääntöoikeuden tuntevat lakimiehet mahtavat löytää oikeutuksensa Väyrysen paluun estämiseksi eduskuntaan?

Jarkko Mynttinen

Väyrysen tulemisesta politiikkaan en tiedä muuta kuin, että vaahtosammuttimen kokoinen olin kun hänestä ensi kerran kuulin ja tällä viikolla kuulin, että on palaamassa europarlamentista takaisin Suomen eduskuntaan.

Ko. laista tiedän sen verran, että Suomen perustuslaki (PeL, 731/1999), joka säätää mm. kansanedustajan asemasta Euroopan parlamentin jäsenenä ja hänen varamiehestään, sekä kansanedustajan Euroopan parlamentin jäsenyyden keskeytyessä on annettu 11.6.1999 ja saatettu voimaan 1.3.2000.

Jarkko Mynttinen

On helppoa antaa kritiikkiä asiasta, jonka reunaehtoja ei itse tunne. On absurdia edes teoriassa ajatella , että jokaiseen nimenomaiseen tapaukseen olisi valmis sellaisenaan sovellettava säädös (laki, asetus, soft-law tyyppinen viranomiasohje), joka antaa vastauksen ko. oikeudelliseen ongelmaan. Ei tietenkään, vaan käytännössä joudutaan soveltamaan useita eri oikeuslähteitä (perustuslaki, laki, asetus, tavanomainen oikeus, oikeuskäytäntö eli prejudikaatit), jotka voivat olla ristiriidassa keskenään. Olisi siinä säädösten määrä muutama tuhat-miljoona kertainen nykyiseenkin verrattuna, ja sekin on kuulemma jo liian suuri.
lainsäädännössä poliittiset argumentit ovat viime kädessä määrääviä. Lakimiesten osuus ja heidän käyttämänsä perustelut - siis oikeudelliset argumentit - liittyvät huolenpitoon oikeusjärjestyksen sisäisestä johdonmukaisuudesta ja
ristiriidattomuudesta. Ne ovat esillä vaihtelevasti eri alojen lainvalmistelutyössä.

Juristien (lakimiehet, asianajajat, syyttäjät,. tuomarit) ensisijainen tehtävä lainlaadinnassa on siis ottaa kantaa oikeusjärjestyksen sisäiseen johdonmukaisuuteen ja eheyteen ja lain soveltamisen mahdollisuuksiin käytännössä. Lainvalmisteluun (sisältö perusteluineen) on ministeriöiden virkamiesten, ja poliitikkojen vastuualuetta, ei juristien.