Lauantai 18.8.2018

Väyrynen käynnisti ruletin – Nyt löytyi varaehdokas, joka haluaa eduskuntaan: ”Olen käytettävissä”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
26.4.2018 16:14
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Raahelainen opettaja ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Hanna-Leena Mattila (kesk.) on valmis siirtymään töihin eduskuntaan, jos paikka hänelle vapautuu.
|

Europarlamentaarikko Paavo Väyrysen ilmoitus palata eduskuntaan käynnistää ruletin, jonka seurauksena eduskuntaan nousee joko Oulun vaalipiirin Eija Nivala (kesk.) tai Hanna-Leena Mattila (kesk.). He seuraavat varasijalta Mirja Vehkaperää, joka nousisi Brysseliin Väyrysen tilalle.

Oulaisten seurakunnan vs. kirkkoherrana toimiva Nivala on kuitenkin hakenut Ylivieskan kirkkoherran virkaa, mikä vaikuttaa kuvioon. Kirkkoherran vaali on 20. toukokuuta ja Nivala on ensimmäisellä vaalisijalla, kun ehdokkaita on yhteensä kolme. Hän on osannut ennakoida ja pohtia tilannetta.

–Olen siihen oman harkintani tehnyt. Ymmärrän, että vaalitulos on sitova ja tehtävä kuuluu ottaa vastaan, mutta jos tulisin valittua Ylivieskaan, anoisin kansaedustajan tehtävästä vapautusta, Nivala kertoo Uudelle Suomelle.

Jos näin kävisi, Nivalan jälkeen eduskuntaan olisi nousemassa raahelainen opettaja ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Hanna-Leena Mattila (kesk.). Myös hän on jo harkintansa tehnyt.

–Olen käytettävissä tähän tehtävään, hän sanoo Uudelle Suomelle viitaten mahdolliseen kansanedustajan paikkaan.

Mattila olisi valmis nousemaan eduskuntaan heti kesäkuussa, jolloin Väyrynen on aikonut palata. Hän kuitenkin huomauttaa, että liikkuvia tekijöitä on vielä paljon, muun muassa Ylivieskan kirkkoherran vaali.

Niukkaenemmistöinen hallitus on laskenut pitkin kevättä nimilistoja varmistaakseen suurimman uudistuksensa läpimenon. Sote- ja maakuntauudistuksesta on määrä äänestää kesäkuussa. Hallituksen rivit ovat horjuneet ja hallituspuolue kokoomuksesta Elina Lepomäki on ilmoittanut äänestävänsä sitä vastaan. Samoin ilmoitti Paavo Väyrynen eilen keskiviikkona tiedotustilaisuudessaan, jossa hän kertoi palaavansa eduskuntaan kesäkuun alussa ja eroavansa hallituspuolue keskustasta. Lue lisää: Enää 102 kansanedustajaa: Hallituksen sote-enemmistö supistui taas

Sekä Nivala että Mattila äänestäisivät eduskuntaan noustessaan hallituksen esityksen puolesta, joskin Nivala hiukan kiertelee vastauksessaan. Hänen mielestään on hassua ottaa asiaan kantaa nyt, kun on vielä monta liikkuvaa tekijää. Hän kuitenkin sanoo toivovansa ”isoa uudistusta maaliin mahdollisimman hyvässä asennossa”.

–Sillä tietoa, mikä minulla on, ja ymmärryksellä, mikä on tällä hetkellä, on hyvä tukea hallituksen tekemää esitystä, Nivala sanoo.

Mattila puolestaan antaa heti varman vastauksen.

–Kyllä minunkin mielestäni sote-uudistus pitää viedä valmiiksi. En varmasti tule olemaan mikään yllätyksellinen kansanedustaja, Mattila sanoo.

Mattilan mielestä välttämätön uudistus takaa tasapuolisen ja järkevän hoidon kaikille Suomessa väestörakenteen huoltosuhteen muuttuessa ja hän luottaa siinä mielessä keskustan toimintaan hallituksessa. Mattilan mukaan on hyvä, että julkisella sektorilla on vahvin ote palvelujen tuottamiseen.

–Mutta minusta on oikein hyvä lisä, että on myös yksityisiä toimijoita. Käytäntö tulee oikeastaan sitten näyttämään. Luulen, että kukaan ei oikeasti usko, että laki on ihan heti valmis.

–Pääasia on, että tämä saadaan nyt tönäistyä jaloilleen.

Muun muassa valtiovarainministeriön sote-projektijohtaja, alivaltiosihteeri Päivi Nerg on sanonut aiemmin samaa.

Sen sijaan terveydenhuoltoon liittyvässä uudistuksessa on ollut vaiheita, joista Raahen seutukunnassa ei ole Mattilan mukaan tykätty. Päivystysasetuksessa oleva kohta 30 minuutin aikarajasta leikkaavan ja tehohoitoa antavan yksikön välillä on Mattilan mielestä ”tosi kriittinen kysymys”, eikä ”perustu mihinkään lääketieteelliseen näkemykseen”, vaan pikemminkin sillä on haluttu turvata isojen yliopistollisten sairaaloiden toimintaedellytyksiä.

– Mutta itse sote-uudistuksen takana olen, enkä tule kantoja kaskeen siinä asettamaan.

Mattilan mielestä eduskuntaan tarvitaan ”meidän kulmilta edunvalvontaa” ja hän olisi siellä katsomassa muun muassa, että toimivia aluesairaaloita ”ei liian tiukalla lainsäädännöllä saa ajaa alas”. Hänen mielestään kansanedustajan tehtävä on huolehtia, ettei ”tällaisia mokia pääse syntymään”.

–Viittaan esimerkiksi Raahen sairaalaan tai Oulaskankaan sairaalaan.

–Jos yhteistyö on hyvin toiminut aluesairaaloiden välillä, kuten meillä Oulun yliopistollinen sairaala on pystynyt leikkausjonoja purkamaan ja pehmytkudoskirurgiaa harjoittamaan Raahen sairaalan yksikössä, niin se tuntuu meistä ihan oudolta, että hyvä yhteistyö liian tiukalla lainsäädännöllä ajettaisiin alas.

Mattila sanoo, että tätä asetusta hän tulisi eduskunnassa vastustamaan, mutta huomauttaa, että se liittyy terveydenhuollon lakiin ja sote-uudistus on oma iso uudistuksensa.

Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren (kok.) vastustamaa maakuntauudistusta hän puoltaa.

–Pääkaupunkilaiset varmaan ajattelevat hyvin pääkaupunkikeskeisesti, mutta kyllähän tätä uudistusta tehdään koko Suomea varten.

Myös Nivala tuo esiin Oulaskankaan sairaalan ja sen, että synnytykset ovat siellä loppumassa, mikä on kuuma puheenaihe ja iso asia paikallisille, joskin ”lillukan varsi” koko soten kannalta.

–Iso ja tunteita herättävä asia. Sen puolesta on vuosia yritetty tehdä töitä ja täyttää vaatimuksia, mitä on asetettu, Nivala sanoo.

Molemmat varallaolijat huomauttavat myös, että Väyrysen suunnitelmat ovat muuttuneet monta kertaa, eikä mistään voi olla täysin varma. Tilanteen ylle nostattaa kysymysmerkkiä myös Mikko Kärnä (kesk.), joka on joutumassa väistymään Väyrysen tieltä eduskunnasta. Hän varoitti torstaina saattavansa riitauttaa asian eli mahdollisesti haastavansa Väyrysen paluuoikeuden oikeusteitse. Lue lisää: Mikko Kärnä yllättää: Saattaa riitauttaa Paavo Väyrysen paluun

LUE MYÖS: Paavo Väyrynen palaa eduskuntaan – eroaa keskustasta ja irtautuu sotesta

Jaa artikkeli: