Lauantai 18.8.2018

Suomen hävittäjähankinta: Kahden koneen mallille tyrmäys – F-35:n kustannuksista ”vaikea tehdä johtopäätöksiä”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
27.4.2018 19:31
  • Kuva: All Over Press / EPA
    Kuva
    Suomi tulee lähtökohtaisesti hankkimaan Hornetien seuraajahävittäjät yhdeltä valmistajalta, eikä jaa hankintaa kahden konetyypin kesken. Kuvassa Norjan F-35-hävittäjiä.
  • Kuva: Uusi Suomi
    Kuva
    Suomen nykyisille Hornet-hävittäjille on viisi seuraajaehdokasta. Koska mikään kandidaateista ei vastaa suorituskyvyltään Hornetia yksi yhteen, ”aukkoa ei sellaisenaan täytetä”, vaan hankinnalla katetaan mahdollisimman laajasti maanpuolustuksen tulevat tarpeet, Ilmavoimien komentaja Sampo Eskelinen kertoi tiedotustilaisuudessa.
|

Faktakulma

Suomi on korvaamassa uusilla monitoimihävittäjillä vuosina 1995–2000 käyttöön otetut Hornetit, joiden 30 vuoden elinkaari on täyttymässä vuoteen 2030 mennessä. Hävittäjähanke kulkee nimellä HX, missä ensimmäinen kirjain tulee korvattavasta koneesta (Hornet) ja kirjain X toimii seuraajaehdokkaan tunnuksena.

Hävittäjähankinnan kustannusarvio on 7–10 miljardia euroa. Luvussa ei ole mukana ylläpito- ja kehityskustannuksia tulevan 30 vuoden aikana. Hankintapäätös tehdään 2020-luvun alussa. 

Kilpailussa mukana olevat hävittäjät:

Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat)

Dassault Rafale (Ranska)

Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia)

Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat)

Saab Gripen (Ruotsi)

Uuden Suomen jutut HX-hankkeesta: https://www.uusisuomi.fi/aiheet/hx-hanke

Suomi on mitä luultavimmin hankkimassa kaikki 64 Hornet-hävittäjien seuraajakonetta yhdeltä ja samalta valmistajalta, varmistui HX-hankkeen tarjouspyynnön esittelytilaisuudessa perjantaina. Julkisessa keskustelussa esillä olleen niin sanotun kahden koneen mallin esteenä on kustannusten kohoaminen.

Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Sampo Eskelisen mukaan kahden koneen vaihtoehtoa tarkasteltiin vuonna 2014, kun uuden hävittäjän hankintaa alettiin taustoittaa. Arvio on nyt, virallisten tarjouspyyntöjen lähdettyä tänään, sama kuin tuolloin.

– Siinä vaiheessa ja edelleen tällä hetkellä käsissä olevien tietojen perusteella kahden koneen mallista tulisi ylläpitokustannuksiltaan ja myös hankintakustannuksiltaan merkittävästi kalliimpi suhteellisesti kuin yhden koneen mallista, Eskelinen sanoi Uudelle Suomelle tilaisuudessa.

Eli käytännössä kaikki koneet tullaan hankkimaan samalta valmistajalta?

– Tarjouspyyntö lähtee neljälle valtiolle, joissa on viisi kandidaattia, ja kaikki koneet tulevat lähtökohtaisesti yhdeltä valmistajalta, Eskelinen vahvisti.

Jos 64 hävittäjän hankinta jakautuisi yhden koneen sijasta kahdelle konetyypille, koneiden kappalekohtainen hinta voisi kohota kunkin valmistajan saaman tilauksen pienentyessä. Lisäksi koneille tarvittaisiin omat huoltojärjestelmänsä. Monipuolisemmalla suorituskyvyllä on hintansa, ja Suomi hakee ”parasta suorituskykyä, mihin on varaa”, kuvasi Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtaja, insinööriprikaatikenraali Kari Renko tilaisuudessa.

Kahden koneen mallia on perusteltu muun muassa sillä, että uuden sukupolven häivehävittäjä F-35 saattaisi olla kriisitilanteessa suorituskyvyltään paras vaihtoehto, mutta sen rauhanaikainen käyttö eli operointi-, huolto- ja ylläpitokustannukset käyvät kalliiksi. Toinen kone häivehävittäjän rinnalla voisi laskea esimerkiksi tavanomaisten valvonta- ja tunnistuslentojen kustannuksia. Lue lisää: Radikaali esitys Suomen hävittäjiksi: ”Kaksi konetta”

F-35:n käyttökustannukset mysteeri

Amerikkalaisvalmistaja Lockheed Martinin F-35 on ollut tikunnokassa Yhdysvalloissa, sillä maan ilmavoimat on vaatinut yhtiötä laskemaan koneen käyttö- ja ylläpitokustannuksia tilauksen merkittävän leikkauksen uhalla. Lue lisää: USA:n ilmavoimilta uhkaus: F-35-hävittäjän kustannusten laskettava rajusti

Uusi Suomi kysyi Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtaja Kari Renkolta, miten tämä vaikuttaa Suomen harkintaan. Onko viitteitä siitä, että Lockheed-Martin saisi kustannuksia laskettua?

Renko huomauttaa, että julkisuudessa on liikkunut hyvin erilaisia arvioita niin F-35:n kuin muidenkin neljän Suomen kisassa mukana olevan kandidaatin käyttökustannuksista. Esimerkiksi Itävallan aiempi hallitus tuskaili eurooppalaisen Eurofighter Typhoonin kallista käyttöä ja uhitteli jopa koneen vaihdolla. Valmistaja puolestaan vakuuttaa, että Suomelle tarjottava ylläpitojärjestelmä olisi tyystin erilainen.

– Julkisista tiedoista on hyvin vaikea meidänkään tehdä mitään johtopäätöksiä siitä, mikä se totuus on, Renko sanoo.

– Yhdysvaltain hallinto on kiinnittänyt huomiota niihin [F-35:n] käyttökustannuksiin, ja nyt kannattaa havaita, että F-35:n ylläpitojärjestelmä ei ole vielä valmis. Koneen kehitysvaihe on vasta päättynyt, ja kunnossapitojärjestelmä on kesken.

Tarkempia johtopäätöksiä voidaan tehdä, kun nyt käynnistyneessä tarjousvaiheessa saadaan sitovaa ja validoitua tietoa konekandidaattien kustannusrakenteesta koko vuoteen 2060 ulottuvan elinkaaren aikana. Alustavan tarjouspyynnön pohjalta käynnistetään neuvottelut, joissa selvitetään, kykeneekö valmistaja tarjoamaan Suomen vaatiman suorituskyvyn ja muut vaatimukset hintaan, johon Suomella on varaa.

– Suomi suhtautuu siihen niin, että jos [F-35] ei mahdu meidän vaatimuksiimme, silloin se ei voi tätä kisaa voittaa, Renko sanoo.

Siinä missä Suomi varautuu maksamaan itse koneiden hankinnasta 7–10 miljardia euroa, on koneiden vuosittaisen ylläpitokustannuksen rajaksi asetettu kutakuinkin nykyinen vajaa kymmenen prosenttia puolustusbudjetista eli 2,4 miljardista eurosta.

Hävittäjähankintaan vaikuttaviksi tekijöiksi on nimetty muun muassa kotimaisen teollisuuden hyöty, huoltovarmuus ja turvallisuuspoliittiset vaikutukset. Kuitenkin tärkein tekijä ja hankkeen lähtökohta on sotilaallinen suorituskyky sallittujen elinkaarikustannusten asettamissa rajoissa, korosti puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) tiedotustilaisuudessa. Koneet esimerkiksi pisteytetään paremmuusjärjestykseen vain sotilaallisen suorituskyvyn mukaan.

Ministeriltä kysyttiin, mistä tiedetään, että myös tuleva hallitus näkee suorituskyvyn tärkeimpänä tekijänä. Ministeri myönsi, että varmaksi sitä ei voikaan sanoa.

– On tietenkin selvä, että seuraava hallitus on se, joka tämän päätöksen vuonna 2021 tekee. Toivoa sopii, että silloin mennään suorituskyky edellä, koska se on ollut tämän kaiken lähtökohta. Mutta kun on kyse näin isosta kaupasta ja myös turvallisuuspoliittisesti merkittävästä hankkeesta, niin siihen voi liittyä erilaisia poliittisia intohimoja, Niinistö totesi.

Tilaisuudessa käsi myös selväksi, että vireillä oleva uusi eurooppalainen hävittäjähanke ei vaikuta Suomen hankintaan mitenkään. Eskelisen mukaan uuden yhteishankkeen ensimmäisten koneiden on määrä olla käytössä 2040-luvulla ja massatuotannossa 40-luvun puolivälin jälkeen, jolloin Suomen hävittäjähankkeen uusi kalusto on jo elinjaksonsa puolivälissä.

LUE MYÖS:

Saab paljasti hävittäjiensä Suomi-hinnan – lupaus aivan eri luokkaa kuin Eurooppaa valloittavalla F-35:llä

Suomen valtavaa hävittäjäpyyntöä odotetaan ympäri Euroopan – ”En keksi suurempaa kisaa koko planeetalla”

Hävittäjäkisa käynnissä Euroopassa – Tutkija: Naapureiden F-35-päätökset vaikuttanevat Suomeen

Kenraali avaa Suomen salaisinta hanketta – ”Saksalaiset kävivät”

Faktakulma

Suomi on korvaamassa uusilla monitoimihävittäjillä vuosina 1995–2000 käyttöön otetut Hornetit, joiden 30 vuoden elinkaari on täyttymässä vuoteen 2030 mennessä. Hävittäjähanke kulkee nimellä HX, missä ensimmäinen kirjain tulee korvattavasta koneesta (Hornet) ja kirjain X toimii seuraajaehdokkaan tunnuksena.

Hävittäjähankinnan kustannusarvio on 7–10 miljardia euroa. Luvussa ei ole mukana ylläpito- ja kehityskustannuksia tulevan 30 vuoden aikana. Hankintapäätös tehdään 2020-luvun alussa. 

Kilpailussa mukana olevat hävittäjät:

Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat)

Dassault Rafale (Ranska)

Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia)

Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat)

Saab Gripen (Ruotsi)

Uuden Suomen jutut HX-hankkeesta: https://www.uusisuomi.fi/aiheet/hx-hanke

Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Markku Matikainen

Uusi F35 näyttäisi olevan huippukampe ,mutta ehkäpä vieläkin tuotantoketjun huomioiden liian alkuvaiheessa.Naapurimme Jas on varmmankin tosi vahvoilla,suunniteltu alueemme ilmastoon ja geopolitiikkaan, suurin osa varaosista lähellä,ja tarvittaessa pilotti/huolto henkilökuntaa nopeasti saatavilla.Myös mahdollisesti pikaisesti tarvittat tutka/asejärjestelmä päivitykset helpommin saatavilla kuin atlannin takaa.
Toisaalta hävittähankinnoissa on syytä tarkastella nykysodankäynnin hävittäjän taisteluaikaista elinkaarta joten oman ilmatilan ohjuspuolustukseen on myös varattava riitävästi euroja jotta omia koneitamme ei ammuta kuin varpusia oksalta.

Aki Terentjeff

Suomessa ollaan hyviä tekemään huonoja päätöksiä monella eri tavoilla. Niin, en tiedä miten hyvä on laittaa kaikki "munat" samaan koriin, erilaisuus olisi hyvä jos joku juttu kusee kunnolla toisessa järjestelmässä, ei vara venettä kaada, mutta munat yhdessä korissa tarkoittaa riskiä.
Raha ei ole kysymys tässä muutenkaan, sitä on.

Aulis Saarijärvi

Ketkä, tai mikä "virallinen taho" oli se, joka pudotti pois kilpailusta Japanin, Venäjän ja Kiinan koneet? Ilmavoimien komentaja kiersi kysymyksen kahdesti julkisuudessa. Eduskunnan puolustusasioiden kyhäämän työryhmän puheenjohtaja "ei ymmärtänyt kysymystä"! Se voi ollakin vaikeaa, jos ”sotilasteknologian asiantuntijoina” toimi ylioppilaspoika, joka julistaa lukeneensa kaikki Korkeajännitykset! Yle käyttää ohjelmissaan venäläisen teknologian mollauksessa ylioppilastyttöstä, jonka aikaansaannokset ovat olleet yödiskojen huumepuolella paremmat.
Mainittakoon nyt, että Kiinan J20- ja J30 FA- sarja on lännen hiekkalaatikkoleikeissä ollut "pelottavan kyvykäs" verrannoissa US ja Eurokoneisiin. Venäjällä olisi kaikilla valmistajilla (Mig, Suhkoi, Jakolev) valmiina kymmenen vuoden päästä asiakasmyyntiin tämän hetken viimeisimmän teknologian tuotteet, jota F35 ei ole enää. Japani kieltäytyi F35 mielettömän kallista ostosta! Se kehittää juuri koelennoilla olevaa kalustoa, jota kauppaa kuitenkin jo "ystävävaltioille". Norjan työväenpuolueen sotilasasiantuntija sanoi jo 2010, että ”Norja kiristettiin ja pakotettiin F35 suunnittelun ja prototyyppien maksajaksi Tanskan kanssa.”
Presidentti Trump ”tiesi” että Suomi on tehnyt jo ostosopimuksen uusista koneista. Tosin sekoitti koneet super Hornetteihin, eikä F35.