Maanantai 15.10.2018

Tutkimusjohtaja: ”Irtisanomissuoja voi suoraan vähentää joidenkin intoa tehdä työnsä mahdollisimman hyvin”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
29.4.2018 12:40
  • Kuva: Uusi Suomi
    Kuva
    Niku Määttänen pitää irtisanomissuojan heikentämistä perusteltuna.
|

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja, Aalto-yliopiston dosentti Niku Määttänen pitää irtisanomissuojan heikentämistä perusteltuna.

–Oma käsitykseni on, että Suomessa on varsin hankalaa irtisanoa työntekijä vain sillä perusteella, että hän ei osaa tai viitsi tehdä työtään kunnolla, hän toteaa blogissaan.

Määttänen viittaa Mortensen-Pissarides-malliin, jonka mukaan työttömyysaste on sitä matalampi, mitä todennäköisemmin työtön työnhakija työllistyy tietyn ajanjakson kuluessa, ja mitä pienemmällä todennäköisyydellä työlliset menettävät työpaikkansa.

–Irtisanomiskustannus vaikuttaa molempiin todennäköisyyksiin. Ei kovin yllättäen, korkeampi irtisanomiskustannus vähentää todennäköisyyttä, että työllisestä tulee työtön. Irtisanomiskustannuksen takia työnantaja on valmis maksamaan työntekijälle edelleen suhteellisen korkeata palkkaa, vaikka työntekijän tuottavuus olisi laskenut, Määttänen kommentoi.

Toisaalta korkeampi irtisanomiskustannus pienentää hänen mukaansa työttömän todennäköisyyttä työllistyä. 

–Tämä johtuu viime kädessä siitä, että irtisanomiskustannus tekee uusien työpaikkojen luomisesta vähemmän houkuttelevaa.

Määttäsen mukaan malli ennustaa, että korkeampi irtisanomiskustannus vähentää sekä työsuhteiden syntymistä että tuhoutumista. 

–Koska irtisanomiskustannus pienentää sekä työllistymisen että työpaikan menettämisen todennäköisyyttä, sen nettovaikutus työttömyysasteeseen on mallin perusteella epäselvä. On siis totta, että irtisanomissuojan heikentämisen vaikutus työllisyyteen on tällaisen “perusanalyysin” valossa epäselvä. Koska irtisanomiskustannus kuitenkin vaikeuttaa työttömien työllistymistä, on perusteltua sanoa, että se suojelee työllisiä työttömien kustannuksella. Se myös pidentää työttömyysjaksoja, minkä voi olettaa kasvattavan elinkaarituloeroja, hän kommentoi. 

–Minusta nämä molemmat havainnot ovat hyvä peruste suhtautua tiukkaan irtisanomissuojaan kriittisesti, Määttänen jatkaa.

Hänen mukaansa on myös mahdollista, että tiukan irtisanomissuojan vuoksi työnantajan ei enää kannata palkata työntekijää edes vähimmäispalkalla. 

–Tällaisessa tilanteessa työntekijä ei pysty työllistymään edes tinkimällä palkastaan. Tämä ongelma saattaa Suomessa koskea suhteellisen huonosti koulutettuja ihmisiä, joiden palkkataso on lähellä työehtosopimuksissa määriteltyä vähimmäispalkkaa, Määttänen huomauttaa.

Hän toteaa lisäksi, että tuottavuuden kannalta olisi hyvä, että työntekijät liikkuvat nopeasti yrityksiin, joissa heidän osaamisestaan on eniten hyötyä. Tiukka irtisanomissuoja jarruttaa Määttäsen mukaan tätä prosessia.  

–Irtisanomissuoja voi myös suoraan vähentää joidenkin työntekijöiden intoa tehdä työnsä mahdollisimman hyvin pienentämällä työpaikan menettämisen riskiä. 

Pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon liittyy Määttäsen mielestä periaate, että valtion ei pidä suojella työpaikkoja vaan ihmisiä. 

–Tiukka suoja henkilöperusteista irtisanomista vastaan sotii tätä periaatetta vastaan. Toisaalta työttömyysturvaan liittyy nyt karenssi, jos työntekijä irtisanotaan henkilöperusteella. Pohjoismaisen mallin hengen mukaista olisi myös lyhentää tätä karenssia tai luopua siitä kokonaan, jos henkilöperusteista irtisanomista helpotetaan.

Myös kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen arvioi lauantaina, että irtisanomissuoja saattaa vähentää työpaikkojen syntymistä.

Juha Sipilän (kesk.)hallitus ehdotti kehysriihessä alle 20 työntekijän yritysten yksilöperusteisten irtisanomisten helpottamista sekä alle 30-vuotiaiden nuorten palkkaamista nykyistä helpommin määräaikaisiin työsuhteisiin. Ay-liike on varoittanut useampaan otteeseen poliittisista lakoista, jos hallituksen aikeet muun muassa irtisanomisten helpottamisesta pienissä yrityksissä toteutuvat.

Lue myös: 

”Yksikään ay-liikkeen jäsen ei ole luonut omaa työpaikkaansa” – Emeritusprofessorilla tiukka kanta irtisanomissuojaan HS:ssa

Juha Sipilä kuittasi ay-liikkeelle haastattelutunnilla: ”Mitäs järkeä siinä olisi?”

Ay-pomo ärähtää: ”Ei voi kuin ihmetellä määrätietoisuutta, jolla hallitus palkansaajia kurittavaa linjaansa jatkaa”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Ari Ohvo

Jos ei työnantajilla ole työtä mitä antaa on työllistymisen kannalta ihan sama mitä jippoja lainsäädännöllä annetaan. Pitäisi keskittyä siihen että saataisiin luotua uusia työpaikkoja eikä ainoastaan heikentää työntekijän asemaa.

Harri Tapani

Nyt tulu dosentista ja dosentin väitteistä mielen Kari Suomalaisen tutkijahamo "Rauno Murju". Tutkija ei limeisesti olle lukenut tutkimuksia joita on useita ja joita mediatkin ovat usein julkaiseet, että nimenomaan Suomessa on helppoa ja halpaa irtisanoa ihmisiä läntisen Euroopan maihin verrattuna, kehitysmaat on sitten erikseen.

Aalto yliopistossta taas on hiljalleen alkanut nousemaan orwellilainen mielikuva "totuuden ministeriöstä".

Vesa Huhtanen

Tiukkaa asiaa kuten Panu sanoo. Jos irtisanomissuoja on vahva se suojelee loivaliikkeistä ja suoremmin sanottuna laiskaa työntekijää. Tulee ns. suojatyöpaikkoja kuten valtiolla ja kunnilla on. Muistan jo lukioajoilta, kun virkamiesten pojat todistelivat ryhtyvänsä virkamieheksi, koska niissä hommissa on lokoisat olot ja pitkät lomat.

Jukka Mattsson

Näistä virkamiesten pojista olen samaa mieltä, mutta siksi kai valtion virasta on tehty "koskematon".
Totta että viroissa on paljon loisijoita, tyhjänpäiväisiä kädettömiä korkeaoppineita. Pelkkiä sukankuluttajia joista pitää päästä eroon.

Sipilällä on näemmä halu luoda 1400 uutta maakuntavirkaa Keskustan jäsenkirjan omistaville viran perijöille. Ja Suomi pelastuu!

kari laaksonen

Isoin ongelma on kuntien ja kaupunkien hallinnossa (ei siis käytännön käsitöissä) työskentelevät - opetustoimi, sosiaalitoimi, taloushallinto jne. joissa irtisanomisuoja pitää poistaa eilen! Täysin leipääntynyttä jengiä joka ratsastaa "me teemme tärkeä työtä" - lausumalla. Miettikääpä hieman palkkaluokkia ja niiden automaattikorotuksia. Ei missään, siis missään suhteessa vaativuuteen vaan totaalisesti ylimitoitettuja. Pahimpia ovat pienten paikkojen virkakyöstit, isoissa sentään on orastava kontrolli.

Mikko Raatikainen

No mites sitten toisinpäin.

Olet pikkufirmassa ja normaalin ahkera, mutta työnantaja haluaa ruoskia viimeisetkin mehut irti ajatuksella...jos ei jaksa riittävästi, niin etsitään joku joka jaksaa?
Mitäs jos sattuu ongelmia työpaikassa ja valitat niistä....etsitään sellainen jolle kelpaa.
Mitäs jos olet pati kertaa liikaa sairaslomalla (en tarkoita maanantain mahatautia)....etsitään terveempi.

Ei tämä ihan niin mustavalkoista ole, että ainoastaan laiskoha potkitaan perseelle....joita varten tämä kieltämättä on hyvä laki.

Teillä ei ole ilmeisesti riittävästi ymmärrystä siitä kuinka paljon on myös koijareita työnantajina.

Tosin varmaan vähemmän siellä akateemisilla aloilla, mutta ne firmat ei olekaan niitä alle 20 työntekijän firmoja, joten ei huolta....ne valtion suojatyöpaikat säilyy kyllä

Vesa Huhtanen

Hyviä näkökulmia toit esiin. Nämä minun edustamani toimialan firmat ovat suurimmaksi osaksi näitä alle 20 hengen yrityksiä. Ala on pieni joten tunnen melko hyvin mentaliteetin. Voin sanoa, että meidän alalla tekijät ovat todella se tärkein resurssi ja reilu kohtelu on ykkösasia. Näin toivoisin kaikkien yritysten toimivan.

Mikko Raatikainen

Kaikilla aloilla on työntekijät se resurssi, mutta on eroa hyvissä ja huonoissa firmoissa.
Hyvät firmat panostaa työntekijöihin, mutta huonot paskat välittää työntekijästä. He on kiinnostuneet siitä minkä se tekijä tuottaa....thats it....ei siinä kysellä jaksamisia tai mietitä hyvinvointia.
Ja näitä firmoja on suomessa liikaa.
On vähän naivia kuvitella ettei tännekin luotaisi aasian kaltaiset työolot, jos koijarifirmoilla olisi vapaat kädet.

Jukka Mattsson

Luuletko Vesa että tuo kertomasi nostaa firman yhteishenkeä?

Minäkin tiedän yhden firman jossa toimitusjohtaja ilmoitti kvastaalipalaverissaan työntekijöille: Oven takana on pitkä jono teitä pätevämpiä ja ahkerampia hakijoita jonoksi odottamassa.
Hiukan hiljaiseksi pomomies meni kun hänelle esitettiin kysymys: Oletko ajatellut omalta osaltasi?

Nämä pikkufirmojen johtajat voivat tutkia miksi firma on yhä niin pikkuinen?

Jukka Kaarla

No huh huh...
Juu ja minun toimialalla. Firma A oli paikassa B siirtyi paikkaan C.
29 jäi työttömäksi paikassa B ja paikassa C töihin haettiin 15 Te-keskuksen kautta valtion tuella.
Eli 14 työtöntä ja valtio maksaa 15 koulutuksen.
Firma D on pitänyt työntekijöillä lomautusta yhtäjaksoisesti 2016 elokuusta lähtien.
Firma E Iso toimia alallani palkkaa tes:in alimman palkkaluokan mukaan vaikka olisi ammattitaitoa ja kokemusta 20 vuotta.
Juu eiku helpommaksi irtisanominen.

Elias Habana

Nyt on menossa jonkinlainen ihmeellinen buumi sellaisen uskon suhteen, että kaikki työnantajat olisivat moraaliltaan pyhimyksiä ja sen vuoksi työntekijöille ei tarvittaisi minkäänlaista suojaa enää. Totuus on kuitenkin se, että työnantaja ottaa kaiken irti työntekijöistä ja jos hänelle annetaan kiristystä vahvistavia aseita (työvälineitä) hän myös käyttää niitä ennemmin tai myöhemmin vaikka työntekijä olisi kuinka tunnollinen ja ahkera. Voiton maksimointi johtaa aina siihen, että joidenkin työntekijäiden kynttilöitä poltetaan molemmista päistä kunnes on aika heittää hänet pihalle ja ottaa uusi tekijä tilalle taas loppuun poltettavaksi.

Juha-pekka Naukkarinen

Suomi tarvitsee työnantajia,työttömiä työntekijöitä on tilatojen mukaan n.240000,joten heistä ei ole pulaa,on selvää,että irtisanomissuojan poistolla saadaan tämä työttömien armeija aktiivisemmaksi,heidän keskuudessaan pitää myös olla kilpailua,vasemmistomyönteinen politiikka on tehnyt ison osan Suomen työväestöstä passiiviseksi,se näkyy kaikkialla mm. aktiivimallin myötä työkyvyttömyyseläke hakemukset on lisääntyneet rajusti,kaikin keinoin yritetään saada rahaa yhteisestä kassasta niin paljon,kuin mahdollista,se vaan ei ole oikein niitä kohtaan,jotka hakevat aidosti työtä ja tekevät mitä muuta tahansa elääkseen,kuin nauttivat yhteiskunnan rahoista,se näkyy korkeana verotuksena,mikä myös vähentää työnhakua!

Jukka Kaarla

No nero, kerro miten saat ne 240000 työllistymään.
Jos työtön menee töihin, töissä käyvä saa lopputilin?
240000 työtöntä edelleen???
Lopetetaan tämä turhanpäiväinen jeesustelu irtisanomisilla ja keskitytään mieluummin kehittämään uusia työpaikkoja.
Sen jälkeen, kun työpaikkoja on tarpeeksi valtion velan ottokin vähenee.
Sitä paitsi on yt-nevottelut jolla saadaan ihmisiä sanottua irti. Kun siihen on tarvetta.
Tämä nyt ajettu irtisanomismalli luo vai katkeruutta ja pahaa verta ihmisissä.
Se ei ole hyvä asia.

Mikko Raatikainen

Mitä sinun mielestä se kilpailu työntekijöiden kesken olisi?
Jos aletaan puuttua minimipalkkoihin, niin olisiko se kilpailu siitä keka suostuu tekemään työn halvimmalla....toisinsanoen...se tekee aina työn kenellä oon kovin nälkä.

Kyllä nuo sosiaalitukia käyttävät huijarit sekä laaiskat työntekijät on ongelma
Mutta olisi vähän hölmöä jos ollaan juostu pää edellä seinään, niin käännyttäisi ympäri ja uusi vauhti päälle ja eei muuta kuin samalla vauhdilla takaseinään.

Kyllä näissä päätöksissä pitäisi ottaa huoomioon muutakin kuin ne hyvät puolet.
Tässä näen tällä muotoa enemmän huonoja puolia kuin pelkkiä hyviä....mitä siellä tossin on niitäkin

tom brunila

W. Edwards Deming, Amerikkalainen insinööri ja tilastotieteilijä, jonka oppeja sovellettiin Japanissa ja joiden ansiota, tai syytä, Japanin teollinen menestys on, totesi, että työntekijöiden tuntema pelko on eliminoitava työpaikoilta. Kun työntekijä ei ole huolissaan tulevaisuudestaan hän keskittyy työhönsä ja tekee hyvää laatua. Jos työntekijän on kannettava huolta tulevaisuudestaan, siis työsuhteen jatkumisesta, hän ei jaksa keskittyä työhönsä vaan tuottaa huonoa laatua!
Niku Määttänen taas katsoo, että työntekijä joka pelkää potkuja tekee parempaa laatua. Tässä asiassa Deming on luotetavampi ja osaavampi asiantuntija kuin Niku Määttänen!