Keskiviikko 15.8.2018

”Kenen hyöty on, että mennään toiselle alalle tekemään töitä?” – Aktiivimallin tietoja kerännyt SAK jatkaa arvostelua

Jaa artikkeli:
Luotu: 
30.4.2018 11:17
  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
    SAK järjesti helmikuussa mielenilmauksen aktiivimallia vastaan.
|

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n jäsenistä vain 47 prosenttia on täyttänyt aktiivisuusehdon ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. SAK kertoi asiasta perjantaina työttömyyskassoistaan keräämiensä tietojen perusteella. 

Aktiivisuusehto myös täyttyy SAK:n mukaan hyvin eri tavoin eri aloilla. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin Kelan aiemmin julkaisemat tiedot. 

– Ehto on ollut helpompi täyttää aloilla, joilta pätkätöitä löytyy. Esimerkiksi palvelu- ja rakennusaloilla ehto jää täyttymättä noin kolmasosalla, kun teollisuudessa vastaava osuus on noin 60 prosenttia, SAK:n työehdot-osaston johtaja Annika Rönni-Sällinen sanoi Ylen Ykkösaamussa maanantaina. 

Myös työttömän ikä ja asuinpaikka näyttäisivät SAK:n mukaan vaikuttavan aktiivisuusehdon täyttymiseen. Erityisesti yli 50-vuotiaat työttömät ovat huonossa asemassa.

Aktiivisuusehdon täyttymisen vaatimuksena on se, että työtön on 65 maksupäiväjakson aikana 18 tuntia palkkatyössä, ansaitsee yrittäjätuloa 241 euroa tai on viisi päivää TE-toimiston palveluissa, jotka edistävät työllistämistä. 

SAK:n mukaan ansiopäivärahaa saavien aktiivisuusehto näyttää täyttyvän juuri työkeikkojen kautta. Palveluja taas tarjotaan SAK:n mukaan vasta työttömyyden pitkittyessä. SAK:n mukaan ikääntyvät työttömät eivät saa palveluja aina edes pyytämällä.

– Kysymys on siitä, ettei ole mahdollisuuksia osallistua aktiivitoimiin. Joko ei ole töitä, koulutusta tai muita aktiivitoimia tarjolla. Olemme olleet tästä koko ajan huolissamme, Rönni-Sällinen sanoi Ykkösaamussa.

Tiedotteessaan SAK myös huomauttaa, että aktiivimalli on johtamassa suureen työttömyysturvan leikkaukseen toisin kuin hallitus väitti. SAK:n arvion mukaan aktiivimalli saattaa leikata työttömyysturvamenoja jopa 80 miljoonalla eurolla tämän vuoden aikana.

SAK ja hallitus ovat kiistelleet siitä, onko aktiivimallissa kyse työttömyysturvan leikkauksesta vai ei.  Hallituksen esityksen mukaan uusista omavastuupäivistä eli 4,65 prosentin leikkauksesta aktiivisuusehdon täyttymättä jäädessä syntyy arviolta enimmillään noin 70 miljoonan euron säästö ansioturvamenoihin. 

Hallitus päätti huhtikuussa kehysriihessä, että aktiivisuusehtoa kerryttäväksi työvoimapalveluksi lasketaan jatkossa myös muun muassa osallistuminen esimerkiksi ammattiliiton, kunnan tai muun vastaavan järjestämään työllistymistä edistävään työvoimaviranomaisen hyväksymään koulutukseen. Tämä on Rönni-Sällisen mielestä hyvä asia.

– Se ei kuitenkaan poista sitä, että malli vaatii kaikkien työttömien lähtevän pätkätyömarkkinoille, hän sanoi Ykkösaamussa.

– Aina parasta työpaikkaa ei löydy välttämättä kolmen kuukauden aikana, vaikka kuinka hakisi. Kenen hyöty se on, että mennään toiselle alalle tekemään töitä, jotta täyttäisi aktiivisuusehdon, jollei se paranna oman alan töihin työllistymisen mahdollisuutta? Rönni-Sällinen kysyy Ykkösaamussa.

Ohjelmassa Rönni-Sällinen peräänkuuluttaakin paremmin yksilölliset tarpeet huomioivaa mallia, sillä työttömiä on hyvin erilaisia.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Jarmo Heinonen

Ei se ihan riitä, pitää löytää se työpaikkakin ja mikäli sinulle on epäselvää meillä on noin 300 000 tosiasiallista työtöntä ja noin 20-30 000 avoimeksi ilmoitettua työpaikkaa joista niistäkin osa pelkkiä ilmoituksia.
Pelkkä työn etsiminen ei siis riitä aktiivisuuden osoittamiseen.

Mikko Räsänen

SAK:n logiikka ei avaudu millään. Haittana tuntuu olevan työttömyyden aiheuttamien kulujen vähentyminen. Olisiko se hyvä juttu, jos ne kasvaisivat? Kai keskeinen tavoite tulee olla sekä työttömyyden vähentyminen, että työttömyyden kustannusten vähentyminen. Nämä tavoitteet sopivat ihan kaikille ymmärtääkseni - paitsi SAK:lle.

Michael Perukangas

Tuota noin. Itsekin SAK:laisen liiton jäsenenä ihmettelen, mitä on se erityisammattitaito, jonka pitäisi saada ammattisuojaa?

Olen Michael, valtiotieteiden maisteri, sosiologia pääaineenani, noin kahdennentoista vuoden kaupunkitutkimuksen jatko-opiskelijadropout, joka on opiskellut Helsingin yliopistossa yleisen sosiologian lisäksi sivuaineina käytännöllistä filosofiaa ja sosiaalipsykologiaa, sen lisäksi joitakin kursseja tilastotiedettä, antropologiaa, väestötiedettä, valtio-oppia, ruotsia, englantia, saksaa, italiaa ja ranskaa sekä Oslon yliopistossa Samfunnsgeografia (jos ei mahdollinen minun työllistämistäni harkitseva taho osaa norjaa, niin kyse on yhdyskuntamaantieteestä, joka vastaa meidän kaupunkitutkimustamme).

Nyt olen kai onnekas, olen töissä. Tai ehkä vain suhteellisen, sillä koulutusta vastaamattomissa, ja pakollisten maksujen jälkeen minulle jää käteen alle seitsemänsataa euroa, joten edellämainitun yhtälön huomioiden, ei liene ihme, että pidän koko ajan silmäni auki.

Olen siis siinä mielessä onnekas, että en saa Työ- ja elinkeinoministeriön myllykirjeellään kaavailemia työhönosoituksia. Vaikka minua suojaisikin nk. ammattisuoja siten, että minua velvoitettaisiin huomioimaan muita kuin oman alani töitä vasta kolmen kuukauden kuluttua, kysymys kuuluu: mikä on oma alani? Seuraavaksi esitän ne, kaikki. Siis ne, jotka muistan. Ja muistan aika hyvin, sen verran monta kertaa ne kaikki on tullut lueteltua erilaisiin hakuportaaleihin. Haluatteko, että laitan vielä alkamis- ja loppumispäivämäärätkin?

(Koulutus)suunnittelija, luennoitsija, opettaja, yrittäjä, tutkija, siivooja, jakaja, puistotyöntekijä, keittiöapulainen, (toimisto-, toimiala-, osasto-, näyttely- ja opinto-)sihteeri, toimistovirkailija ja -apulainen, tekstinkäsittelijä, projektin vetäjä, valtakunnallinen projektikoordinaattori ja markkinatutkija. Tällä hetkellä sairaalan tekstinkäsittelijä, sitä aikaisemmin osastonsihteerinä.

Niin että mikä se on se oma alani, joka pitää suojata, ja minkä alan töitä entisen ministeri Filatovin mukaan TE-toimiston alipalkatut merkonomit minua auttaisivat saamaan ensisijaisesti? Vai pitäisikö minut pikemminkin suojata näitä aloja vastaan? Olisiko Työ- ja elinkeinoministeriön mielestä syytä kokeilla vielä jotain oman alani ulkopuoleltakin, niin että jos en vielä olisi kääntänyt ihan tarpeeksi montaa kiveä? Jos ei nimittäin löydy sitä ensi- eikä edes kolmannestoistasijaista, niin että jos kahdeksattakymmenettäseitsemättä.

Ja toinen sosiologiosastonsihteeri kätteli toista.