Lauantai 20.10.2018

Yllätys perussuomalaisissa: Puoluesihteeri menee vaihtoon

Jaa artikkeli:
Luotu: 
30.4.2018 15:30
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Riikka Slunga-Poutsalo valittiin perussuomalaisten puoluesihteeriksi kesäkuussa 2013. Arkistokuva.
|

Perussuomalaisten pitkäaikainen puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo haluaa vaihtaa nykyiset tehtävänsä päivänpolitiikkaan ainakin maakuntatasolle ja mahdollisesti jossain vaiheessa myös eduskuntaan.

Hän sanoo Uudelle Suomelle vetäytyvänsä puoluesihteerin paikalta ensi vuoden puoluekokouksessa.

–Minulla kausi loppuu 2019 kesän puoluekokoukseen ja siinä vaiheessa on tullut oltua kuusi vuotta puoluesihteerinä ja kaksi vuotta järjestösihteerinä, siis kahdeksan vuotta puolueen hommissa, niin eiköhän se ole aika jo jonkun toisen jatkaa siitä, hän toteaa.

Slunga-Poutsalo on ollut puoluesihteerinä tulilinjalla, kun perussuomalaisissa on kuohunut. On ollut esimerkiksi kansanedustaja Olli Immosen tapausta, kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen toilailuja ja viimeksi puoluehajaannus viime vuonna, kun Jussi Halla-aho syrjäytti ulkoministeri Timo Soinin kannattaman ryhmittymän, joista jälkimmäinen lähti tunnetusti omille teilleen.

Samaan aikaan puoluesihteerin on pitänyt johtaa puoluetoimistoa toimitusjohtajan tapaan ja organisoida vaaleja, eli rankkaa on ollut. Kansanedustajien toilailut ja niiden setviminen eivät ole kuitenkaan vaikuttaneet lopetuspäätökseen.

–Kuuluu toimenkuvaan, hän sanoo.

Nyt lohjalaisella kaupunginvaltuutetulla on siis edessä pyrkiminen vaaleilla valituksi edustajaksi Uudenmaan maakuntavaltuustoon, jos hallituksen sote-uudistus toteutuu ja nuo vaalit syksyllä toteutuvat.

Siitäkö sitten urkenee ammattipoliitikon ura ja yritys Arkadianmäelle?

–Ei harmainta hajua tästä. Kyllä kaikenlaisia kyselyitä on tullut vaalien osalta, mutta olen todennut, että katsotaan nyt vaalit kerrallaan ja tämä maakuntavaaliasia tästä ensin, miltä se näyttää. En ole tehnyt eduskuntavaalien osalta mitään päätöksiä. Maakuntavaalihomma on vähän sellainen, että se erityisesti kiinnostaakin substanssin puolesta aika tavalla, Slunga-Poutsalo sanoo.

Uudenmaan maakuntavaltuustoon valittaneen 99 valtuutettua lokakuulle aiotuissa vaaleissa. Järjestelmä suosii Helsingin, Espoon ja Vantaan ehdokkaita, eli pienemmistä kaupungeista ja kunnista on vaikea päästä läpi. Vastaava on tilanne muissakin maakunnissa, eli keskuskaupunkien ehdokkaat näyttäisivät olevan vahvoilla.

Maakuntavaltuutetun työ ei kuitenkaan ole kokopäivätyötä ja korvauskin on auki. Jossain on toki huhuiltu jopa tuhansissa euroissa liikkuvista korvauksista per valtuutettu, mutta ilmeisesti siitä ei voi tehdä itselleen päivätyötä kansanedustajan työn tapaan.

Slunga-Poutsalo toivoisi sote-maakunta-malliin pientä aikalisää, mutta arvelee kuitenkin maakuntavaalien toteutuvan ajallaan.

–Epäilen, että istuva hallitus haluaa eduskuntavaalien vaalikentille jotain leuhkittavaa siitä, että he sai tämän aikaiseksi ja se viedään väkisin läpi vaikka ei olisi vielä valmis siihen.

Slunga-Poutsalo oli lähellä tulla valituksi eduskuntaan vuoden 2011 jytkyvaaleissa, mutta jäi parisataa ääntä vajaaksi. Ensi kevään vaaliasetelma on Uudellamaalla erityisen kiinnostava, kun ääniä menee paljon uuteen jakoon. Yksi ratkaiseva tekijä on se, lähteekö Slunga-Poutsalolle sittemmin etäiseksi muuttunut Timo Soini sinisten riveissä ehdolle.

Perussuomalaisilla on Uudellamaalla nykyisin kolme kansanedustajaa kuten myös sinisillä. Kokoomuksella sieltä on kansanedustajia yhdeksän, demareilla kuusi, keskustalla neljä, RKP:llä neljä, vihreillä kolme, vasemmistoliitolla yksi, kristillisdemokraateilla yksi ja sitten on Harry Harkimon Liike Nyt. Paikkoja on seuraavissa vaaleissa jaossa 36.

Mutta mitä sanoo eduskuntavaaleihin perussuomalaisten puoluetoimistossa tulevia vaaliasetelmia laskeskeleva Slunga-Poutsalo, voisiko presidentinvaaleissa pärjännyt varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari siirtyä tässä tilanteessa Satakunnasta ehdolle Uudellemaalle?

–En usko. Kokonaisuuden ja Uudenmaan kannalta siinä voisi jonkunlaista tolkkua ollakin, mutta puolueen kannalta ei. Laura on hyvä siellä Satakunnassa, raapaiskoon sieltä kolmannen kansanedustajan mukanansa. Se sopii meille oikein hyvin, perussuomalainen sanoo Uuden Suomen haastattelussa.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
 Laura Huhtasaari
Laura Huhtasaari
Jaa artikkeli:

Kommentit

Tapio Meriluoto

Hassua, että jutussa viitataan perussuomalaisten kansanedustajamärään Uudellamaalla ja verrataan tätä sitten sinisten edustajiin samalla alueella. Eihän sinsillä tosiasissa ole kannatusta juuri ollenkaan; jopa valtamediankin mukaan se on vajonnut noin 1 prosentin kannatusta nauttivaksi puolueeksi - joka siis tulee katoamaan markkinoilta seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Raimo Hakala

Perussuomalaiset on saatava tuhottua koska se on ainoa puolue vanhojen puolueiden lehmän kauppojen tiellä. Hallitus joutui heittämään perussuomalaiset pois hallituksesta, koska pelättiin heidän estävän soten ja maakuntahallitusten teon. Ne ovat kokoomukselle valtionvaroista 5,6 miljardin terveydenhoitokuluihin varaamien €urojen tuoton ja kuntien vallansiirto maakunnille tuo kuvitellun vallan keskustalle. Kannattaisi ajatella mihin laittomuuksiiin ovat kokoomus ja keskusta valmiita saadakseen tahtonsa läpi? Sillä estämällä hallituksen virallisen hajoamisen he ottivat ministereiksi perussuomalaisten äänestäjien mandaatilla olevien, toiseksi suurimman hallituspuolueen hajoittajat, jotka olivat loikkauksen jälkeen mandaatittomia uuvatti/sinisiä eduskuntaaan ja hallitukseen. Demokratia eli kansanvalta ei merkinnyt mitään oman vallan ollessa kysymyksessä. Ihmettelen, ettei edes EU komissio ole puuttunut tällaiseen laittomuuteen.

Airi Pulkkinen

Valtaosa kansalaisista pysyy tietymättöminä valtakunnan tulevaisuuteen vaikuttavista tosiasioista ja toivoisi että itsekukin järkeilisi mitä tästä seuraa. Esim. – Asuntopula liittyy suoraan siihen, että Helsinkiin tulee jatkuvasti lisää ihmisiä, jotka eivät maksa itse asumisestaan. Kiinteistösijoittajille tuilla asuvat maahanmuuttajat ovat hyvä bisnes, mutta pienipalkkaisella työssäkäyvällä, joka ei ole tukien piirissä, ei ole varaa asua Helsingissä. Tämä taas heijastuu suoraan yritysten mahdollisuuksiin saada työntekijöitä, mm. lähihoitajan/lastentarhanopettajan/lastenhoitajan bruttopalkka 2200 - 2700 eu/kk, siis tuolla summalla maksettuaan asumisensa, ei pääse kokonaan sosiaaliturvalla elävien tulotasoon.
Kannattaako Helsingissä asuttaa maahanmuuttajia ja pakolaisia asumistuella yhteiskunnan maksamana kalliisiin asuntoihin asumaan? Eikö nämä asunnot tulisi varata työvoimalle?
Tai katsomisen arvoinen linkki: http://www.permanto.fi/fi/web/alfatv/player/vod?assetId=9216926