Tiistai 25.9.2018

Ennennäkemättömiä kansojenvaelluksia ja syvenevä kylmä sota – 5 ennustusta viranomaiselta

Jaa artikkeli:
Luotu: 
30.4.2018 17:50
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Huoltovarmuuskeskus arvioi tulevaisuusskenaarioissaan myös Suomen mahdollista liittymistä sotilastiitto Natoon. Kuvituskuva.
|

Suomi voi olla Natossa vuonna 2030, tai sitten ei. Näin arvioidaan tuoreessa raportissa, joka esittelee viisi mahdollista tulevaisuuden skenaariota vuosille 2018–2030.

Huoltovarmuuskeskus listaa skenaariot raportissaan huoltovarmuuden näkökulmasta.

Skenaariot eivät ole raportin mukaan tarkkoja ennustuksia tulevaisuudesta, vaan todennäköisesti tulevaisuus on niiden yhdistelmä. Ne tarjoavat raportin mukaan apua ajatteluun ja huoltovarmuuden suunnitteluun.

Nämä skenaariot raportti kokoaa:

 

1. Globaali keskinäisriippuvuus

Huoltovarmuuskeskus arvioi, että kehittyvien maiden rahoituskriisi paljastaa johtavien kehittyvien maiden talouden heikkoudet, ja länsimaat ja niiden pankit toimivat sijoitusten turvasatamina.

Konfliktit ja katastrofit tulevat raportin mukaan kalliiksi, mikä ajaa valtiot yhteistyöhön ja keskinäisriippuvuus vahvistuu. Globalisaation ennustetaan olevan hitaampaa ja säädellympää kuin aiemmin.

Raportti ennustaa, että tässä skenaariossa myös EU:n sisäinen yhteistyö tiivistyy ja EU-maiden asema Natossa kasvaa. Tässä skenaariossa myös Suomi liittyisi Natoon.

 

2. Aseellinen valtapolitiikka

Tässä skenaariossa ilmasto-olosuhteiden muutos aiheuttaa kuivuutta ja ennennäkemättömiä kansojenvaelluksia. Protektionistisen ja nationalistisen ajattelun arvellaan lisääntyvän ja kulttuuristen yhteentörmäyksien toimivan alustana terrorismille.

Sotilasliittoutumien ennustetaan laajenevan ja voimistuvan. Myös tässä skenaariossa Suomen nähdään liittyvän Natoon.

 

3. Blokkiutuminen ja hybridivaikuttaminen

Populismin aikakaudella globaalien sopimusten voiman arvellaan vähenevän. Kylmän sodan puolestaan ennustetaan syvenevän ja sodan määritelmän hämärtyvän, kun kriisit liittyvät usein hybridivaikuttamiseen.

Blokkien välisten yhteiskunnallisten, taloudellisten ja arvoihin liittyvien erojen arvioidaan olevan merkittäviä. Luottamuksen ennustetaan tässä skenaariossa vähenevän merkittävästi. Kyberriskit puolestaan kärjistyvät ja suojatoimia vahvistetaan.

EU:n arvellaan keskittyvän vahvistamaan sisämarkkinoita ja kehittämään hybridipuolustusliittoumaa. Naton uskottavuuden ja kyvyn reagoida hybridivaikuttamiseen sen sijaan arvioidaan kärsivän, ja Yhdysvaltojen nähdään vetäytyvän.

 

4. Teknologinen maailmanjärjestys

Tämä skenaario enteilee nopeaa globalisaatiota, joka on verkostomaista ja markkinaehtoista. Tekoälyn ja robotiikan uskotaan muuttavan radikaalisti muun muassa työvoiman tarvetta, ja yhä useampi julkinen instituutio jää kehityksen kelkasta.

Kansallisista ratkaisuista nähdään tässä skenaariossa siirryttävän ylikansallisiin ratkaisuihin ja julkisista palveluista yksityisiin.

Monialaisille teknologiayhtiöille uumoillaan yhä enemmän valtaa, ja elinkeinoelämänkin arvellaan keskittyvän isoille toimijoille.

Alueiden ja ihmisten välisten erojen arvellaan myös kasvavan.

 

5. Idän dominanssi

Luonnonvarojen arvon arvellaan kasvavan, kun teknologiat lisäävät niiden kulutusta. Aasiassa keskiluokan nähdään kasvavan. Aasian uskotaan myös vetävän trendien asettamista tulevaisuudessa.

Kiinan, Venäjän ja islamilaisten valtioiden ennustetaan löytävän yhteisen sävelen murtaakseen lännen hallitsevuuden.

Tämä skenaario arvioi EU:n yhtenäisyyden vähenevän ja vaikutusvallan laskevan. Suomi puolestaan nähdään tässä skenaariossa puolueettomana idän ja lännen välissä.

Aasialaiset investoinnit Eurooppaan kasvavat tämän skenaarion mukaan, ja mukana on myös strategisia kohteita. Pohjoisen meritien merkityksen uskotaan kasvavan.

Taloudessa, yritysmaailmassa ja politiikassa painopiste siirtyy tässä skenaariossa itään, ja lännen valtakausi päättyy.

 

Raportista uutisoi ensin Verkkouutiset.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Timo Nenonen

Listasta puuttuu tärkein, eli ilmaston kylmeneminen ja se, mitenkä Suomen valtio aikoo hoitaa satoja metrejä lunta ja jäätä kaikkialla läpi Suomen. Talojen lämmitykset, ruokahuolto ym? Nykyisin, kun Hesaan sataa muutama kymmenen centtiä lunta ,on jo kaupunki kusessa, miten sitten kun monta sataa metriä?