Perjantai 21.9.2018

Näin valta keskittyy Helsinkiin, jos Sipilän suunnitelma onnistuu

Jaa artikkeli:
Luotu: 
3.5.2018 08:27
  • Kuva: Alma Talent
    Kuva
    Maakuntavaalien paikkaennuste Uudellamaalla: maakunnan keskuskaupungit keräävät vallan, pienet jäävät ilman.
|

Hyvinkää 0 maakuntavaltuutettua, Järvenpää 0, Kerava 0, Vihti 0, Hanko 0… Helsinki 62 maakuntavaltuutettua, Espoo 21 ja Vantaa 8.

Jotain tämän suuntaista on käymässä, jos Juha Sipilän (kesk.) hallituksen suunnitelma sote- ja maakuntauudistukseksi läpäisee kesän alkupuolella eduskunnan käsittelyn ja maakuntavaalit järjestetään muutama kuukausi siitä, ensi lokakuussa.

Vastaava valtuustovallan keskittyminen maakunnan keskuskaupunkiin olisi todellisuutta ympäri maata. Esimerkiksi Pirkanmaan 79 valtuustopaikasta olisi menossa jopa 59 Tampereelle, jos kansalaiset äänestäisivät kuten viimevuotisissa kuntavaaleissa. 

Tulos olisi eri puolilla Suomea hyvin samansuuntainen, jos paikkajakoennuste kunnittain tehdään viime eduskuntavaalien tuloksen pohjalta.

Kuntakohtaiset laskelmat on tehnyt jo viime vuoden puolella palkansaajaliitto SuPer, mutta ne saavat tuen Uuden Suomen haastattelemalta Kuntaliiton tutkimuspäälliköltä Marianne Pekola-Sjöblomilta.

–Tämä on varmasti ihan paikkansa pitävä. On kuitenkin todella tärkeätä muistaa, että kuntavaalit ovat kuntavaalit, eduskuntavaalit ovat eduskuntavaalit, ja maakuntavaalit sitten kun ne tulevat ovat ihan omat vaalit, hän sanoo.

Tilanne on joka tapauksessa paikallistasolla ongelmallinen, vaikka kansa päässeekin ensimmäistä kertaa valitsemaan maakuntavaltuutettunsa suoraan, eli demokratia periaatteessa on toteutumassa.

Maakuntavaltuustoille on siirtymässä valtava määrä valtaa, kun kuntien nykyisistä budjettimenoista noin puolet on siirtymässä maakuntiin, eli sieltä käsin ohjataan jatkossa kuntalaisten asioita erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon osalta.

”Tätä voisi verrata kuntaliitoksiin potenssiin sata”

–On tulossa historiallisen suuri muutos. Tämä koskee järistyttävällä tavalla kuntia. Se huolettaa, kuinka demokraattista tämä on sitten kuntien itsehallinnon näkökulmasta. Tätä voisi verrata kuntaliitoksiin potenssiin sata, Pekola-Sjöblom sanoo Uudelle Suomelle.

Lähtökohtaisesti maakuntavaltuutettujen ei kuulukaan edustaa kuntia, vaan maakuntia, mutta luonnollista on, että kunnista halutaan omia edustajia korkeammalle päätöksenteon tasolle. Näin on eduskunnankin kohdalla, ja monella pienemmällä paikkakunnalla äänet keskittyvät eduskuntavaaleissa oman kunnan näkyvälle ehdokkaalle lähes puoluekantaan katsomatta.

Erikoiseksi tilanteen tekee se, että Helsinki ja jotkut muutkin maakuntien keskuskaupungit ovat hyvin tyytymättömiä siirtymiseen uudenlaiseen maakuntahallintoon, vaikka niiden edustajat saavatkin johtavan roolin valtuustoissa. 

–Näissä kaupungeissa koetaan, että itsehallinto kaventuu, palvelut pirstoutuvat ja kustannukset kasvavat, kun niin merkittäviä kunnallisia tehtäviä siirretään kunnista maakuntiin, Pekola-Sjöblom pohtii.

Uudenmaan asukkaista noin 40 prosenttia asuu Helsingin alueella, mutta valtuustopaikoista olisi tulossa jopa yli 60 prosenttia Helsingille. SuPerin tekemän konservatiivisemmankin, vuoden 2015 eduskuntavaalien pohjalta tehdyn paikkaennusteen mukaan runsaat puolet maakuntavaltuuston paikoista menisi helsinkiläisille ehdokkaille.

Helsingin tilanne on muutenkin ihan oma tapauksensa, kun pääkaupunkiseutu on halunnut muodostaa oman maakuntansa. Sen kaltainen malli on Pekola-Sjöblomin mukaan Norjassa, jossa on 18 niin sanottua aluekuntaa, ja pääkaupunki Oslo toimii sekä kuntana että aluekuntana.

Sipilän hallitus ei ole Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren johdolla esitettyihin toiveisiin taipunut. Pääministeri tyrmäsi Vapaavuoren erillisratkaisuajatuksen viimeksi viime kuussa.

Eräs mielenkiintoinen yksityiskohta Helsingin tapauksessa on se, että Uudenmaan maakuntavaltuuston ja varsinkin sen pohjalta muodostettavan maakuntahallituksen valta suhteessa Helsingin pormestareihin ja muuhun kaupungin johtoon kasvaa.

Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtajasta voi tulla merkittävämpi päättäjä kotimaisen politiikanteon tantereella kuin Helsingin pormestarista. Tämä korkea päättäjä on tosin suurella todennäköisyydellä Vapaavuoren tapaan ainakin aluksi kokoomuslainen, sillä SuPerin kuntavaalipohjaisessa ennusteessa Uudenmaan valtuustosta 28 paikkaa olisi luvassa kokoomukselle, 21 vihreille ja 18 SDP:lle muiden puolueiden jäädessä kauas tästä kolmikosta.

LUE MYÖS:

Sari Essayah vihjasi sote-kannastaan: ”Suomen ykkössijaa ei kannata kiireessä heikentää”

Antti Rinne uusista sote-tiedoista: ”Kertoo Juha Sipilän hädästä”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Kaj Nyyssönen

Miksi ne nimitetään maakunniksi? Kuitenkin ne hoitavat kunnan tehtäviä. Suomeen siis perustetaan 18 suurkuntaa. Nykyiset kunnat ovat Suurkunnan alaisia paikallisosastoja joihin jää ne toimihenkilöt jotka eivät korvaudu Suurkunnan toimesta.
Tästä voi tulla hyvä jos turha päällekkäisyys poistuu samalla. Teollisuus kiittää kun vapautuu tuhansiitain kunnallisen byrokratian ammattilaista kehittämään teollisuuden kilpailukykyä.

Nita Hillner

Katson että järkevämpää olisi yhdistää kuntia, jolloin meillä olisi vain kahden portaan hallinto.

Itä-Uudenmaan , Pohjois-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan kunnat ja pääkaupunkiseutu - 4 suurta kuntaa Uudellemaalle :) Valta säilyy näin lähempänä kuntalaisia kuin Keskustan maakuntahallinnossa.

Kai Häppölä

Näin on käymässä nykyisellä esityksellä edettäessä! Ylipäätään kunta-tason poliittiset tehtävät menettävät mielenkiintoaan! Alueelliset kasvukeskukset vievät vallan ja kohtuullisen suuretkin kunnat menettävät vaikuttamismahdollisuudet. Tällainen näkymä lisää vaikeutta pitää Suomi asuttuna, kun palvelut viedään aina vain suurempiin taajamiin. Sama trendi näkyy jatkuvan suurissa kaupungeissa, myös Helsingissä. Terveysasemaverkkoa harvennetaan jne. kaikessa ollaan sokeita skaalaetuun tuijottajia! Digitaalisuuden mahdollisuuksista puhutaan oivaltamatta, että ne ovat keinoja pitää palvelut lähellä tarvitsijaa!

Karri Ojala

Digitaalisia palveluja on kehitetty julkisella puolella (ja yksityiselläkin) viime vuosina paljon. Verotoimistossa, pankissa, maistraatissa, kunnallisissa palveluissa pääosin kaikki hoituu digitaalisina palveluina. Mitkä palvelut viedään suurempiin taajamiin? Jos palvelut hoituvat digitaalisesti niin miksi niitä pitäisi olla tarjolla kun ei ole käyttäjiä.

Luulisi alueellisten kasvukeskusten suosion johtuvan muista syistä kuin palveluista. Syynä voisi olla paremminkin koulutus- ja työpaikat.

Pirjo Oravuo

Kuntia ei voida pakolla yhdistää muuttamatta perustuslakia. Kaikki tähän saakka tapahtuneet kuntaliittymät joko soteliittymiksi tai kuntaliittymiksi ovat tapahtuneet jotensakin vapaaehtoiselta pohjalta. Artikkelin pohjalta on hyvin vaikea ymmärtää suurten kaupunkien, eritoten Helsingin (Vapaavuoren) kiihkeää maakuntavastustusta. En ole täysin vakuuttunut, onko valmisteilla olevan sotemallin valinnanvapaus osio täydessä laajuudessaan hyvä ratkaisu, mutta maakuntamallissa ainakin kuntien riitely soteyhtymien maksuosuuksista loppuisi. Mutta se on varma, että pienten kuntien ja kaupunkien terveyskeskuspalvelut ovat vaaravyöhykkeessä olipa malli mikä tahansa.