Lauantai 15.6.2019

Näkökulma: Minna Helteestä tuli maalitaulu

Luotu: 
7.5.2018 13:22
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Valtakunnansovittelija Minna Helle vuonna 2015.
|

Kuumaksi mennyt rakennusalan tilanne, sote-uudistuksen sekava tila ja lähestyvät eduskuntavaalit ovat luoneet jännitteisen poliittisen tilanteen, joka henkilöityy päivän keskustelussa valtakunnansovittelijan tehtävistä työnantajaleiriin siirtyvään Minna Helteeseen.

Bensaa liekkeihin heitti viikonvaihteessa Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi, joka epäili Helteelle syntyneen sidonnaisuuksia Teknologiateollisuus ry:hyn jo kevään sovitteluissa. Helle itse sanoo olleensa puolueeton.

Ay-puolella takavuosina vaikuttaneesta, nyt työnantajapuolelle menevästä Helteestä on tullut maalitaulu, jota myös SAK on hallituksensa kokouksessa tiettävästi käsitellyt. Työntekijäpuoli on saanut taustatukea jääviysepäilyilleen ainakin joiltain oikeusoppineilta.

Esimerkiksi työoikeuden professori Seppo Koskinen otaksuu, että Helteen keväiset neuvottelut siirtymisestä työnantajaleiriin ovat saattaneet vaikuttaa käytäviin sovintoneuvotteluihin.

”Tässä väkisinkin ajattelee, että jollakin tavalla ovat saattaneet nämä neuvottelut omasta rekrytoinnista vaikuttaa näihin käytäviin sovintoneuvotteluihin”, Koskinen sanoi Ylelle.

Samaan aikaan Suomen keskusta-oikeisto-hallitus on suurissa vaikeuksissa sote- ja maakuntauudistuksensa kanssa, ainakin aikataulujen osalta. Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kauhuskenaario on, että sen suurin ja tärkein uudistus tyssää eduskunnan perustuslaki- tai sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.

Nyt katsotaan, meneekö Helteen tapaus eduskunnan oikeusasiamiehen tarkasteltavaksi ja jos menee, mitä sieltä kuuluu. Kiinnostavaa on myös, mitä hän sanoo työpaikanvaihdoksestaan tänä iltana Ylen A-studiossa.

Jos työntekijäkeskusjärjestö SAK alkaa rymistellä Rakennusliiton vanavedessä oikein kunnolla Helteen tapauksen kanssa, se saanee eduskunnassa kelkkaansa sitä hyvin lähellä olevan SDP:n ja varmaan myös muun vasemmisto-opposition.

Asetelma on valmiiksi lämmin työntekijäpuolen inhoaman ja myös joidenkin yrittäjien arvosteleman aktiivimallin myötä. Antti Rinteen vetämillä demareilla on tuulta purjeissaan, mistä myös viimeaikaiset puoluegallupit kertovat.

Perjantaina julkaistussa IL-US-gallupissa SDP repäisi selvän kaulan kakkoseksi kevään aikana pudonneeseen kokoomukseen. Eroa näiden kahden välillä oli 2,3 prosenttiyksikköä ja SDP:stä keskustaan peräti 5,9 prosenttiyksikköä.

Kirjoittaja on Uuden Suomen päätoimittaja.
 
Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Mauri Gardin

Taas pääsevät SDP, Vas ja Vihr vauhtiin. Nyt vauhdittajana on SAK. Räksytys alkaa. Tosiasiassahan Helle ei edes päätä yhtään mitään. Liitot tekevät päätökset ja sehän on niin tarkkaa työtä, että on aivan kummallista syyttää valtakunnan sovittelijaa omista päätöksistään. Hiipuva SAK hakee julkisuutta populistisin keinoin.

Jarkko Mynttinen

Kannattaisi jättää tuo ideologia vähemmälle, kun kyse on 100%:sti virkamiehen esteellisyydestä hoitaa virkaansa, joka on selvästi vaarantunut kommentissa 2 mainituilla perusteilla. Sillä, että liitot tekevät päätökset, ei ole mitään tekemistä asian ja virkamiehen viranhoidon kanssa, siitäkin huolimatta asiassa on kyse valtakunnan sovittelijan viranhoidon puolueettomuudesta. Onko Helle ollut esteellinen vai ei hoitamaan virkaansa puolueettomasti kuten hallintolaki virkamieheltä edellyttää, siitä tässä on kysymys.

Lisätään kommentti 2 vielä se, että myös tuo yleislausekkeeseen perustuva jäävi (7) voi tulla kysymykseen jos ei muita olisi.

Virkamies on esteellinen silloin, kun luottamus hänen puolueettomuuteensa vaarantuu muusta erityisestä syystä. Yleislauseke ei yksilöi erityisiä jääviystilanteita vaan viittaa yleisluonteisesti "muuhun erityiseen syyhyn". Säännös kattaa näin ollen ne erityiset olosuhteet, joita ei 28 §:ssä ole erikseen mainittu mutta jotka kuitenkin ovat jäävääviä.'

Että kenestäköhän tässä asiassa on tullut se maalitaulu?

Mauri Gardin

Taas pääsevät SDP, Vas ja Vihr vauhtiin. Nyt vauhdittajana on SAK. Räksytys alkaa. Tosiasiassahan Helle ei edes päätä yhtään mitään. Liitot tekevät päätökset ja sehän on niin tarkkaa työtä, että on aivan kummallista syyttää valtakunnan sovittelijaa omista päätöksistään. Hiipuva SAK hakee julkisuutta populistisin keinoin.

Jarkko Mynttinen

Kyse on viranhaltijan (valtakunnansovittelijan) puolueettomuudesta ja esteellisyydestä virkatehtävien hoidossa. Asialla ei ole mitään tekemistä liittojen päätösten tekemisen kanssa, vaan kysymys on siitä, onko valtakunnasovittelija hoitanut virkaansa puolueettomasti ja/tai onko hän ollut esteellinen hoitamaan virkaansa.

Käsittelyn puolueettomuuden takaaminen lisää hallintotoiminnan uskottavuutta ja yleistä luottamusta viranomaisiin.Puolueettomuusperiaate on yksi hallinon oikeusperiaatteista. Virkamiehen sympatiat ja antipatiat ja hänen oma etunsa eivät saa vaikuttaa virkatoimintaan.

Nyt voi perustellusti kysyä onko hänen oma etunsa vaikuttanut virkatoimintaan jos hän on samanaikaisesti virkatehtävää hoitaessaan käynyt neuvotteluja toisen neuvotteluosapuolen (EK) kanssa mahdollisesta siirtymisestään heidän palvelukseensa.

Jos virkamies on esteellinen, hän ei saa osallistua asian käsittelyyn
eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä ( H L 27 §). Oikeuskirjallisuudessa esteelli-
syydellä on vakiintuneesti tarkoitettu sitä, että virkamies on käsiteltävään asiaan, sen asianosaisiin tai asiassa tehtävän ratkaisun vaikutuspiiriin muuten kuuluviin henkilöihin eli intressentteihin sellaisessa suhteessa, joka saattaa vaarantaa hänen puolueettomuutensa.

Virkamiehen henkilökohtainen ennakkoasenne asiaan voi tulla esteel-
lisyysperusteena punnittavaksi yleislausekkeeseen perustuvassa jääviystilanteessa. Esteellisyys voi syntyä lähinnä silloin, kun virkamies etukäteen julkisesti ottaa sitovan tuntuisesti kantaa tietyn ratkaisuvaihtoehdon puolesta tilanteessa, jossa kannanotto ei liity asian viranomaisvalmisteluun. Esteellisyysar-
viossa on syytä painottaa objektiivista näkökulmaa: miltä asia näyttää
ulkopuolisen silmin?

Valtakunnan sovittelija tehtävistä on säädetty laissa työriitojen sovittelusta 420/1962. Saman lain 6 §:n mukaan sovittelijan esteellisyydestä on voimassa, mitä tuomarin esteellisyydestä on säädetty. Tuomarin esteellisyydestä on säädetty oikeudenkäymiskaaren (OK, 441/2001) 13 luvut 1-9 §.

Jarkko Mynttinen

Valtakunnansovittelija on virkamies, jonka tehtävistä sääntelee mm. hallintolaki 4344/2003. Esteellisyysperusteet on lueteltu HL 28 §:ssä yksityiskohtaisesti.

Esteellisyysperusteet ovat seuraavat:

I) osallisuusjäävi
2) edustajanjäävi
3) intressijäävi
4) palvelussuhdejäävi
5) yhteisöjäävi
6) virasto- ja laitosjäävi
7) yleislausekkeeseen perustuva jäävi.

Eiköhän noista esteellisyysperusteista jokin sovellu tähän tapaukseen. Mieleeni tulisi ainakin kaksi esteellisyysperustetta, eli palvelussuhdejäävi ja yhteisöjäävi.

Palvelussuhdejäävin mukaan esteellisyys vaikuttaa silloin, kun virkamies
on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuh-
teessa asianosaiseen tai asian intressenttiin. Tämä lienee enemmän kuin lähellä oleva peruste, riippumatta siitä, vaikka Helle ei ollut tosiasiallisesti palvelus- tai toimeksiantosuhteessa EK:hon neuvottelujen aikaan, mutta jos tarkoitus siirtyä EK:n palvelukseen on kuitenkin jo neuvottelujen aikana on ollut tiedossa.

Yhteisöjäävin tarkoituksena on suojata hallintotoimintaa asiaankuu lumattomalta sivuvaikutukselta. Virkamies on esteellinen, jos hän tai hänen perhepiiriinsä kuuluva läheisensä (28.2 § 1 k.) on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka
toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä,
säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai
jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.

On käsittämätöntä, miten on mahdollista, että virkamies itsekään ei tunnu tietävän esteellisyyssäännöksiä mitään, tai vielä härskimpää on rinnastaa tapaus yksityisen työnantajan ja työntekijän väliseen työsuhteeseen kuten hän teki. Jos näin todella on, niin tämä osoittaa ainakin sen, että asianomaista hallinnonalaa koskevista tiedollisista ja suorastaan jo sivistystasoa olevista puutteista huolimatta henkilö voidaan valita noin korkeaan virkaan. HÄPEÄ SUOMI

Markku Koivisto

Kun en Minna Helteen perhesuhteita tunne minun vaikeaa -paremminkin mahdotonta- ymmärtää yleisjääviyttä häneen sovellettuna.
Toinen tekijä on, että valtakunnansovittelija valitaan vuorokerroin työnantaja- ja työntekijäpiireistä. Mihin valitulta katoavat sympatiat aiempaa yhteisöään kohtaan ja miten puolueettomuus tuossa mielessä voitaisiin taata? Kolmas näkökohta on, ettei mitään sopimusta syntynyt, sovittelija ei kallistunut kummallekaan puolelle. Kun osapuolet kuukausienkaan neuvottelujen jälkeen eivät mihinkään kannoistaan liikahda, olivatpa neuvottelut sitten keskinäisiä tai sovittelijan johtamia, on vaikea nähdä että se olisi sovittelijan syy.
Kun SAK/SDP syyttelemään kovaäänisesti lähtee, herää ajatus että lähtöolettama oli heidän piireistään valitun sovittelijan myötämielisyys, puolueellisuus, heidän edukseen. Uusi sovittelija, uusi yritys, ehkäpä jokin ratkaisu syntyy. Erittäin vaikeaa se on, kun arvovallasta on kysymys. Riitely saa maksaa mitä tahansa, työntekijöiden palkankorotushyöty on äkkiä etukäteen syöty lakolla, työnantajan tappiot vielä suuremmat, jälkiseuraukset aivan arvaamattomat.

Jarkko Mynttinen

Yleislausekkeeseen perusteen mukaan virkamies on esteellinen silloin, kun luottamus hänen puolueettomuuteensa vaarantuu muusta erityisestä syystä.
Yleislauseke ei yksilöi erityisiä jääviystilanteita vaan viittaa yleisluontei-
sesti "muuhun erityiseen syyhyn". Säännös kattaa näin ollen ne erityiset
olosuhteet, joita ei 28 §:ssä ole erikseen mainittu mutta jotka kuitenkin
ovat jäävääviä.

Esimerkkejä ovat pitkäaikainen mutta jo päättynyt palvelussuhde asianosaiseen ja asianosaisena olevan osakeyhtiön hallituksen jo lakannut jäsenyys (KHO 14.5.2011/1145). Myös tilapäinen asiantuntijatehtävä saattaa jäädä arvioitavaksi yleislausekkeen puitteissa (Oka 1985, s. 78-79). Virkamies ei tietenkään ole jäävi
pelkästään sillä perusteella, että hän tuntee asianosaisen. Mutta jos asian-
osainen on virkamiehen pitkäaikainen naapuri, olettamus on jääviyden
suuntaan.

Virkamiehen henkilökohtainen ennakkoasenne asiaan voi tulla esteel-lisyysperusteena punnittavaksi yleislausekkeen puitteissa. Ennakkoasen-
ne voi lainkäytössä aiheuttaa tuomarin esteellisyyden varsinkin silloin,
kun tuomari on etukäteen julkisesti ottanut kantaa asiaan tai sen ratkai-
semiseen. Ennakkoasenteeseen viittaa Hlteen tapauksessa mm. 2017 kannanotto
"yleiseen linjan" puolesta.

Valtakunnansovittelijan esteellisyydestä on voimassa, mitä tuomarin esteellisyydestä on säädetty.